Mauri Ryömä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mayri Ryömä ja hänen puolisonsa Elvi Sinervo 1950-luvulla.

Mauri Ryömä (30. lokakuuta 1911 Helsinki28. marraskuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen vasemmistopoliitikko.[1] Ryömä kuului 1930-luvulla Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen (SDP), mutta sotien jälkeen hänestä tuli yksi Suomen kommunistisen puolueen (SKP) näkyvimmistä poliitikoista. Hän oli kansanedustajana vuosina 1936 ja 1945–1958. Ryömä sai surmansa auto-onnettomuudessa.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryömä kirjoitti ylioppilaaksi 1929 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1945. Hän toimi lääkärinä Rauhan ja Nikkilän sairaaloissa. Hän solmi vuonna 1933 avioliiton runoilija Elvi Sinervon (1912–1986) kanssa. Suomentajat Ilkka Ryömä ja Liisa Ryömä olivat heidän lapsiaan.

Mauri Ryömä oli toisen polven poliitikko, sillä hänen isänsä, lääkintöhallituksen pääjohtaja Hannes Ryömä (1878–1939) toimi SDP:n kansanedustajana 1919–1938. Mauri Ryömän poliittinen ura alkoi 1930 Akateemisen sosialistiseuran sihteerinä. Hän työskenteli myös aikakauslehti Soihdun toimituksessa ja sodan jälkeen SNS-lehden sekä Työkansan Sanomien päätoimittajana.

Mauri Ryömä valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan sosiaalidemokraattien listalta 1936. Edustajantoimi päätettiin kuitenkin lakkauttaa helmikuussa 1937 asepalveluksen suorittamattomuuteen vedoten. Ryömä toimi SDP:n vasemmistosiivessä. Jatkosodan aikana hän oli turvasäilössä valtiopetoksesta syytettynä perustettuaan Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran keväällä 1940. Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran saavuttama vastakaiku oli voimakas. "Ryömäläinen" korvasi muutamaksi vuodeksi "kommunistin" vasemmistosuunnan kannattajien yleisnimenä.

Eduskuntavaaleissa 1945 Ryömä valittiin eduskuntaan Suomen kansan demokraattisen liiton listalta Uudenmaan läänin vaalipiiristä, vaaleissa 1954 ja 1958 Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Presidentin valitsijamies hän oli kahdesti, 1950 ja 1956. Ryömä oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen.

Nuoruudessaan Mauri Ryömä oli aktiiviurheilija. Hänen seuransa oli Helsingin Kullervo, jonka riveissä hän voitti TUL:n jääpallomestaruuden vuonna 1933.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Yliopistokysymys porvariston ja työväenluokan luokkataistelussa” kirjasessa Kuolemanrangaistusta ja fashismia vastaan! Akateeminen sosialistiseura, Helsinki 1935.
  • Yliopisto- ja kansallisuuskysymyksestä. Helsinki 1935.
  • Johdatusta dialektiseen tutkimusmenetelmään: Luento Tampereen seudun työväen sivistysjärjestön sunnuntailuennolla 19.3.1939. Akateemnen sosialistiseura, Tampere 1939.
  • Asiakirjojen todistus ns. talvisodasta 1939-40. Kansankulttuuri, Helsinki 1954.

Toimitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Marshallin kakku: Marshall-"suunnitelma" – synty, tarkoitusperät ja vastavaikutus. Suomen kansan demokraattinen liitto, Helsinki 1948.

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karl Marx: Pääoma: Kansantaloustieteen arvostelua. 1. osa, 1. kirja, Pääoman tuotantoprosessi. painettavaksi toimittanut Friedrich Engels. Suomentanut O. V. Louhivuori. Käännöksen tarkastaneet Marx-Engels-Lenin-instituutin toimittaman, v. 1932 Berliinissä ilmestyneen painoksen mukaan Tuure Lehén ja Mauri Ryömä. Kansankulttuuri, Helsinki 1948. 2. painos Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, Petroskoi 1957. Uusi painos nimellä Pääoma: Poliittisen taloustieteen arvostelua. 1. osa. Ensimmäinen kirja: Pääoman tuotantoprosessi. Marxilainen foorumi -julkaisusarja 48. TA-Tieto, Helsinki 2013.
  • Karl Marx: Pääoma: Kansantaloustieteen arvostelua. 2. osa, 2. kirja: Pääoman kiertokulkuprosessi. Toimittanut Friedrich Engels. Marx-Engels-Lenin-instituutin v. 1933 toimittamasta saksankielisestä painoksesta suomentanut Mauri Ryömä. Kansankulttuuri, Helsinki 1950. Uusi painos nimellä Pääoma: Poliittisen taloustieteen arvostelua. 2. osa: Pääoman kiertokulkuprosessi. Marxilainen foorumi -julkaisusarja 50. TA-Tieto, Helsinki 2014.
  • Leff, Samuel – Leff, Vera: Noituudesta lääketieteeseen. (Alkuteos From witchcraft to world health.) Englannin kielestä suomentanut Mauri Ryömä. Kansankulttuuri, Helsinki 1958.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anttinen, Pentti: Sata vuotta helsinkiläistä jääpalloa. Botnia -69 ry, Helsinki, 2007, s. 77.
  • Korhonen, Mikko: "Mitä minun on tehtävä?" Mauri Ryömän suhde kommunistiseen puolueeseen 1944–1958. 2006. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. (Teoksen verkkoversio.)
  • Metsämäki, M. & Nisula P.: Aktivistit: Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina, s. 165-177. Helsinki: Edita Prima Oy, 2006. ISBN 951-37-4587-2.
  • Seppinen, Jukka: Neuvostotiedustelu Suomessa 1917–1991: Strategia ja toiminta. Helsinki: Ajatus, 2006. ISBN 951-20-6548-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mauri Ryömä Suomen kansanedustajat. Eduskunta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]