Siirry sisältöön

Judit Nederström-Lundén

Wikipediasta
Judit Nederström-Lundén
Judit Nederström-Lundén vuonna 1927.
Judit Nederström-Lundén vuonna 1927.
Kansanedustaja
21.7.1951–4.4.1966
Ryhmä/puolue SKDL
Vaalipiiri Turun eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt26. lokakuuta 1898
Hanko
Kuollut17. marraskuuta 1984 (86 vuotta)
Turku
Ammatti kirjanpitäjä

Judit Amanda Nederström-Lundén (26. lokakuuta 1898 Hanko17. marraskuuta 1984 Turku) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1951–1966.[1] Hän oli Turun kaupunginvaltuuston jäsen jo 1920-luvulla ja palasi politiikkaan jatkosodan jälkeen, kun kommunistien toiminta jälleen laillistettiin. Eduskuntatyönsä ohella Nederström-Lundén oli Turun näkyvimpiä kunnallispoliitikkoja aina 1970-luvulle saakka.[2]

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Judit Nederström-Lundénin vanhemmat olivat liikemies Gustaf Henrik Nederström (1854-1907) ja Alma Sofia Dahlström (1866-1905).[1] Nederström-Lundén menetti äitinsä jo kuusivuotiaana. Pari vuotta myöhemmin hänestä tuli orpo, kun isä kuoli sydänkohtaukseen juoppoputkassa.[3][4] Perheen neljä lasta erotettiin toisistaan, jolloin Nederström-Lundén päätyi kasvattivanhempien luokse Turkuun.[5] Keskikoulun ja kauppaopiston käytyään hän työskenteli Osuusliike Tarmolan kirjanpitäjänä ja konttoristina vuodesta 1916 lähtien.[1] Nederström-Lundén toimi myös Suomen Kauppa- ja Liiketyöntekijäin Liiton Turun osaston puheenjohtajana.[6]

Sisällissodan jälkeen Nederström-Lundén liittyi kielletyn SKP:n jäseneksi. Hän kertoi radikalisoituneensa, kun punakaartissa taistellut isoveli Henrik (1894-1918) teloitettiin Lempäälässä.[5][7] Vuoden 1922 kunnallisvaaleissa Nederström-Lundén valittiin Turun kaupunginvaltuustoon kommunistisen SSTP:n listoilta. Puolueensa ääniharavana hänestä tuli myös nykyistä kaupunginhallitusta vastanneen valmisteluvaliokunnan jäsen.[2] SSTP:n lakkauttamisen jälkeen Nederström-Lundén siirtyi puolueen seuraajaksi perustetun STPV:n riveihin. Nederström-Lundén jäi varasijalle vuoden 1924 eduskuntavaaleissa,[8] mutta 1925 hänet valittiin presidentin valitsijamieheksi.lähde? Nederström-Lundénin ensimmäinen jakso kaupunginvaltuutettuna päättyi, kun kommunisteja yritettiin keväästä 1930 lähtien savustaa ulos valtuustosta fasistisen Lapuan liikkeen painostuksesta.[9] Viimein lokakuussa STPV:n ryhmä ilmoitti, etteivät sen jäsenet aikoneet enää osallistua valtuustotyöskentelyyn ja hieman myöhemmin puolue kiellettiin kommunistilakien nojalla.[10] Nederström-Lundén jatkoi työssään Osuusliike Tarmolassa ja yleni myöhemmin konttoripäälliköksi.

Kansanedustajaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kommunistien toiminta jatkosodan jälkeen syksyllä 1944 laillisettiin oli Nederström-Lundén perustamassa Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Turun osastoa.[11] Hän oli myös SDNL:n alkuvuosien näkyvimpiä hahmoja.[12] Vuoden 1945 kunnallisvaaleissa Nederström-Lundén palasi jälleen Turun kaupunginvaltuustoon SKDL:n edustajana ja 1951 hänet valittiin eduskuntaan.[2]

Sosiaalipolitiikkaan keskittynyt Nederström-Lundén oli aktiivisin kehistysvammaisten lasten asiaa ajanut kansanedustaja. Hänen johdollaan tehtiin lukuisia aloitteita erityisesti laitospaikkojen lisäämiseksi sekä kotihoidon tukemiseksi. Nederström-Lundén oli myös laatimassa niin sanottua vajaamielislakia, joka ei kuitenkaan tullut voimaan alkuperäisessä muodossaan.[13] 1950-luvun lopussa hän kiinnitti huomiota kotikaupunkinsa synnytys- ja naistentautiosastojen olosuhteisiin ja lastenklinikan puutteeseen ja teki aloitteen Turun keskussairaalan laajentamisesta .[12] Kesäkuussa 1957 Nederström-Lunden ja Hertta Kuusinen varmistivat jarrutuspuheillaan lapsilisien maksamisen täysimääräisesti estämällä niitä leikkaavan päätöksen tekemisen kesäkuun viimeiseen päivään mennessä kuten laki edellytti.[14]

Nederström-Lunden putosi yllättäen eduskunnasta 1966 äänisaaliin puolittuessa.[15] Turun kaupunginvaltuustossa hän jatkoi vuoteen 1973 saakka.[16] Hän toimi presidentin valitsijamiehenä vuosien 1925, 1950, 1956, 1962 ja 1968 presidentinvaaleissa. Nederström-Lundén oli myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen.[1] Pohjoismaiden Neuvostossa hän ajoi muun muassa Pohjoismaisen aborttilainsäädännön yhdenmukaistamista.[17] Judit Nederström-Lundén kuoli Turussa 86-vuotiaana marraskuussa 1984. Hänet on haudattu Turun hautausmaalle.[18]

Nederström-Lundénin puoliso oli Angelniemellä syntynyt puuseppä Alvar Ferdinand Lundén (1893-1955), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1930.[1] Alvar Lundén vaikutti SSTP:ssä puolueen perustamisesta 1920 lähtien ja oli muun muassa Turun kaupunginvaltuuston jäsen. Vuoden 1922 rauhanjulistajien jutun yhteydessä hän sai kolmen vuoden kuritushuonetuomion.[19] Sotavuosien jälkeen Alvar Lundén toimi SKP:n Turun aluesihteerinä.[20]

Nederström-Lundén on hahmona Harri Raitiksen kirjoittamassa näytelmässä Poliittinen komedia (2019), joka kertoo sotavuosien jälkeisestä Turun kunnallispolitiikan valtataisteluista. Muita henkilöhahmoja ovat muun muassa Mauno Koivisto, Rafael Paasio ja Paavo Aitio.[21]

  1. a b c d e Judit Nederström-Lundén Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 12.8.2015.
  2. a b c ”KA”: 70 vuotta tänään | Valtuuston kahvitunnit ujostuttivat nuorena. Helsingin Sanomat, 26.10.1968, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.4.2025.
  3. Alma Sofia Nederströmin kuolinilmoitus. Hangö, 7.3.1905, nro 28, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2025. (ruotsiksi)
  4. Lokal-notiser | Hastigt dödsfall. Hangö, 18.6.1907, nro 69, s. 2–3. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2025. (ruotsiksi)
  5. a b Nymalm, Ann: Människor och minnen: Butiksflickan som blev politiker (Haastattelu vuodelta 1980) 28.4.2014. Yle Areena. Viitattu 30.4.2025. (ruotsiksi)
  6. Osotteita. Liiketyöläinen, 1925, nro 2, s. 50. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2025.
  7. Nederström, Henrik Harald Sotasurmasampo 1914–1922. 20.11.2019. Kansallisarkisto. Viitattu 30.4.2025.
  8. Kolmen vaalipiirin tuloksen puuttuvat vielä. Uusi Aura, 10.4.1924, nro 99, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2025.
  9. Kommunismin nujertaminen. Suomenmaa, 27.7.1930, nro 170, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2025.
  10. Turun kaupunginvaltuuston kommunistit. Turun Sanomat, 7.10.1930, nro 270, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2025.
  11. Sudarinen, Ekaterina: Suomi-Venäjä-Seuran Turun osaston historia, s. 20. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto, 2019. Teoksen verkkoversio (PDF).
  12. a b Pihlajamäki, Eini; Hynnä, Kaisu: Valmiiseen pöytään! : 70 vuotta naisten työtä naisten hyväksi, s. 21–22. Turku: Lounais-Suomen Loma ja Virkistys, 2017. ISBN 978-952-93-9218-6 Teoksen verkkoversio (PDF).
  13. Eskola, Petri: Vajaa mieli, vajaa kansalaisuus Kehitysvammaisten lakisääteinen kansalaisasema Suomessa 1927–1970, s. 100, 141. Pro gradu -tutkielma. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF).
  14. Uljas, Päivi: Taistelu sosiaaliturvasta : ammattiyhdistysväen toiminta sosiaaliturvan puolesta 1957–1963, s. 32. Helsinki: Like; Suomen Rauhanpuolustajat, 2005. ISBN 952-471-545-7 Teoksen verkkoversio (PDF).
  15. Tunnettuja nimiä pudotettiin pois Töölön linnasta Turun eteläisessä. Helsingin Sanomat, 23.3.1966, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.4.2025.
  16. Saarinen, Jukka: Suomi 1973 – Suojasäässä uuteen vuoteen (vain tilaajille) 9.1.2023. Turun Sanomat. Viitattu 30.4.2025.
  17. Heini, Maija-Liisa: Aborttilainsäädäntö kohti yhtenäisyyttä Pohjoismaissa. Helsingin Sanomat, 20.4.1966, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.4.2025.
  18. Haku | Lunden, Judith Amanda Hautakartta. 2022. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 30.4.2025.
  19. ”Työväenpuolueen rauhanjulistuksen johdosta tuomitut toverit”, Työmiehen kalenteri 1923, s. 128–129. Helsinki: Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen puoluetoimikunta, 1922. Kansalliskirjasto.
  20. Sundholm, Henri: Katsaus SKDL:n Turun kunnallisjärjestöjen ja Turun Vasemmistoliiton historiaan 1945–2012, s. 14. Turku: Turun Vasemmistoliitto, 2015. Teoksen verkkoversio (PDF).
  21. Poliittinen komedia 2019. Kirjasampo. Viitattu 30.4.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]