Siirry sisältöön

Judit Nederström-Lundén

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Judit Nederström-Lundén
Judit Nederström-Lundén vuonna 1927.
Judit Nederström-Lundén vuonna 1927.
Kansanedustaja
21.7.1951–4.4.1966
Ryhmä/puolue SKDL
Vaalipiiri Turun eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt26. lokakuuta 1898
Hanko
Kuollut17. marraskuuta 1984 (86 vuotta)
Turku
Ammatti kirjanpitäjä

Judit Amanda Nederström-Lundén (26. lokakuuta 1898 Hanko – 17. marraskuuta 1984 Turku) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1951–1966.[1] Hän oli Turun kaupunginvaltuuston jäsen jo 1920-luvulla ja palasi politiikkaan jatkosodan jälkeen, kun kommunistien toiminta jälleen laillistettiin. Eduskuntatyönsä ohella Nederström-Lundén oli Turun näkyvimpiä kunnallispoliitikkoja aina 1970-luvulle saakka.[2]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Judit Nederström-Lundénin vanhemmat olivat liikemies Gustaf Henrik Nederström (1854-1907) ja Alma Sofia Dahlström (1866-1905).[1] Nederström-Lundén menetti äitinsä jo kuusivuotiaana. Pari vuotta myöhemmin hänestä tuli orpo, kun isä kuoli sydänkohtaukseen juoppoputkassa.[3][4] Perheen neljä lasta erotettiin toisistaan, jolloin Nederström-Lundén päätyi kasvattivanhempien luokse Turkuun.[5] Keskikoulun ja kauppaopiston käytyään hän työskenteli Osuusliike Tarmolan kirjanpitäjänä ja konttoristina vuodesta 1916 lähtien.[1] Nederström-Lundén toimi myös Suomen Kauppa- ja Liiketyöntekijäin Liiton Turun osaston puheenjohtajana.[6]

Politiikkaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan jälkeen Nederström-Lundén liittyi kielletyn SKP:n jäseneksi. Hän kertoi radikalisoituneensa, kun punakaartissa taistellut isoveli Henrik (1894-1918) teloitettiin Lempäälässä.[5][7] Vuoden 1922 kunnallisvaaleissa Nederström-Lundén valittiin Turun kaupunginvaltuustoon kommunistisen SSTP:n listoilta. Puolueensa ääniharavana hänestä tuli myös nykyistä kaupunginhallitusta vastanneen valmisteluvaliokunnan jäsen.[2] SSTP:n lakkauttamisen jälkeen Nederström-Lundén siirtyi puolueen seuraajaksi perustetun STPV:n riveihin. Nederström-Lundén jäi varasijalle vuoden 1924 eduskuntavaaleissa,[8] mutta 1925 hänet valittiin presidentin valitsijamieheksi.lähde? Nederström-Lundénin ensimmäinen jakso kaupunginvaltuutettuna päättyi, kun kommunisteja yritettiin keväästä 1930 lähtien savustaa ulos valtuustosta fasistisen Lapuan liikkeen painostuksesta.[9] Viimein lokakuussa STPV:n ryhmä ilmoitti, etteivät sen jäsenet aikoneet enää osallistua valtuustotyöskentelyyn ja hieman myöhemmin puolue kiellettiin kommunistilakien nojalla.[10] Nederström-Lundén jatkoi työssään Osuusliike Tarmolassa ja yleni myöhemmin konttoripäälliköksi.

Kansanedustajaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kommunistien toiminta jatkosodan jälkeen syksyllä 1944 laillisettiin oli Nederström-Lundén perustamassa Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Turun osastoa.[11] Hän oli myös SDNL:n alkuvuosien näkyvimpiä hahmoja.[12] Vuoden 1945 kunnallisvaaleissa Nederström-Lundén palasi jälleen Turun kaupunginvaltuustoon SKDL:n edustajana ja 1951 hänet valittiin eduskuntaan.[2]

Sosiaalipolitiikkaan keskittynyt Nederström-Lundén oli aktiivisin kehistysvammaisten lasten asiaa ajanut kansanedustaja. Hänen johdollaan tehtiin lukuisia aloitteita erityisesti laitospaikkojen lisäämiseksi sekä kotihoidon tukemiseksi. Nederström-Lundén oli myös laatimassa niin sanottua vajaamielislakia, joka ei kuitenkaan tullut voimaan alkuperäisessä muodossaan.[13] 1950-luvun lopussa hän kiinnitti huomiota kotikaupunkinsa synnytys- ja naistentautiosastojen olosuhteisiin ja lastenklinikan puutteeseen ja teki aloitteen Turun keskussairaalan laajentamisesta .[12] Kesäkuussa 1957 Nederström-Lunden ja Hertta Kuusinen varmistivat jarrutuspuheillaan lapsilisien maksamisen täysimääräisesti estämällä niitä leikkaavan päätöksen tekemisen kesäkuun viimeiseen päivään mennessä kuten laki edellytti.[14]

Nederström-Lunden putosi yllättäen eduskunnasta 1966 äänisaaliin puolittuessa.[15] Turun kaupunginvaltuustossa hän jatkoi vuoteen 1973 saakka.[16] Hän toimi presidentin valitsijamiehenä vuosien 1925, 1950, 1956, 1962 ja 1968 presidentinvaaleissa. Nederström-Lundén oli myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen.[1] Pohjoismaiden Neuvostossa hän ajoi muun muassa Pohjoismaisen aborttilainsäädännön yhdenmukaistamista.[17] Judit Nederström-Lundén kuoli Turussa 86-vuotiaana marraskuussa 1984. Hänet on haudattu Turun hautausmaalle.[18]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nederström-Lundénin puoliso oli Angelniemellä syntynyt puuseppä Alvar Ferdinand Lundén (1893-1955), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1930.[1] Alvar Lundén vaikutti SSTP:ssä puolueen perustamisesta 1920 lähtien ja oli muun muassa Turun kaupunginvaltuuston jäsen. Vuoden 1922 rauhanjulistajien jutun yhteydessä hän sai kolmen vuoden kuritushuonetuomion.[19] Sotavuosien jälkeen Alvar Lundén toimi SKP:n Turun aluesihteerinä.[20]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nederström-Lundén on hahmona Harri Raitiksen kirjoittamassa näytelmässä Poliittinen komedia (2019), joka kertoo sotavuosien jälkeisestä Turun kunnallispolitiikan valtataisteluista. Muita henkilöhahmoja ovat muun muassa Mauno Koivisto, Rafael Paasio ja Paavo Aitio.[21]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Judit Nederström-Lundén Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 12.8.2015.
  2. ↑ a b c ”KA”: 70 vuotta tänään | Valtuuston kahvitunnit ujostuttivat nuorena. Helsingin Sanomat, 26.10.1968, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.4.2025.
  3. ↑ Alma Sofia Nederströmin kuolinilmoitus. Hangö, 7.3.1905, nro 28, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2025. (ruotsiksi)
  4. ↑ Lokal-notiser | Hastigt dödsfall. Hangö, 18.6.1907, nro 69, s. 2–3. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2025. (ruotsiksi)
  5. ↑ a b Nymalm, Ann: Människor och minnen: Butiksflickan som blev politiker (Haastattelu vuodelta 1980) 28.4.2014. Yle Areena. Viitattu 30.4.2025. (ruotsiksi)
  6. ↑ Osotteita. Liiketyöläinen, 1925, nro 2, s. 50. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2025.
  7. ↑ Nederström, Henrik Harald Sotasurmasampo 1914–1922. 20.11.2019. Kansallisarkisto. Viitattu 30.4.2025.
  8. ↑ Kolmen vaalipiirin tuloksen puuttuvat vielä. Uusi Aura, 10.4.1924, nro 99, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2025.
  9. ↑ Kommunismin nujertaminen. Suomenmaa, 27.7.1930, nro 170, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2025.
  10. ↑ Turun kaupunginvaltuuston kommunistit. Turun Sanomat, 7.10.1930, nro 270, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2025.
  11. ↑ Sudarinen, Ekaterina: Suomi-Venäjä-Seuran Turun osaston historia, s. 20. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto, 2019. Teoksen verkkoversio (PDF).
  12. ↑ a b Pihlajamäki, Eini; Hynnä, Kaisu: Valmiiseen pöytään! : 70 vuotta naisten työtä naisten hyväksi, s. 21–22. Turku: Lounais-Suomen Loma ja Virkistys, 2017. ISBN 978-952-93-9218-6 Teoksen verkkoversio (PDF).
  13. ↑ Eskola, Petri: Vajaa mieli, vajaa kansalaisuus Kehitysvammaisten lakisääteinen kansalaisasema Suomessa 1927–1970, s. 100, 141. Pro gradu -tutkielma. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF).
  14. ↑ Uljas, Päivi: Taistelu sosiaaliturvasta : ammattiyhdistysväen toiminta sosiaaliturvan puolesta 1957–1963, s. 32. Helsinki: Like; Suomen Rauhanpuolustajat, 2005. ISBN 952-471-545-7 Teoksen verkkoversio (PDF).
  15. ↑ Tunnettuja nimiä pudotettiin pois Töölön linnasta Turun eteläisessä. Helsingin Sanomat, 23.3.1966, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.4.2025.
  16. ↑ Saarinen, Jukka: Suomi 1973 – Suojasäässä uuteen vuoteen (vain tilaajille) 9.1.2023. Turun Sanomat. Viitattu 30.4.2025.
  17. ↑ Heini, Maija-Liisa: Aborttilainsäädäntö kohti yhtenäisyyttä Pohjoismaissa. Helsingin Sanomat, 20.4.1966, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.4.2025.
  18. ↑ Haku | Lunden, Judith Amanda Hautakartta. 2022. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 30.4.2025.
  19. ↑ ”Työväenpuolueen rauhanjulistuksen johdosta tuomitut toverit”, Työmiehen kalenteri 1923, s. 128–129. Helsinki: Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen puoluetoimikunta, 1922. Kansalliskirjasto.
  20. ↑ Sundholm, Henri: Katsaus SKDL:n Turun kunnallisjärjestöjen ja Turun Vasemmistoliiton historiaan 1945–2012, s. 14. Turku: Turun Vasemmistoliitto, 2015. Teoksen verkkoversio (PDF).
  21. ↑ Poliittinen komedia 2019. Kirjasampo. Viitattu 30.4.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansandemokraattien kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Judit_Nederström-Lundén&oldid=23219418”