Juho Hemming (Hemmi) Lindqvist (12. kesäkuuta1895Iitti – 3. joulukuuta1979 Iitti) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:nkansanedustajana vuosina 1951–1958 ja 1962–1966.[1] Kielletyssä SKP:ssä vaikuttanut Lindqvist oli poliittisen toimintansa vuoksi vankilassa yli 10 vuoden ajan. Hän vaikutti 1920-luvulla myös teatterinäyttelijänä.
Iitin Myllylässä syntyneen Lindqvistin vanhemmat olivat torppari Juho Lindqvist (s. 1867) ja Ida Maria Salonen (s. 1871). Kansakoulua käytyään Lindqvist työskenteli sekatyömiehenä ja rautatieläisenä. Sisällissodan aikana hän toimi muun muassa Mankalan aseman komissaarina ja jäi valkoisten vangiksi toukokuun alussa. Riihimäen vankileirille päätynyt Lindqvist sai 6 vuoden kuritushuonetuomion valtiopetoksestaa, mutta hänet armahdettiin jo 1919.[1][2]
Vapauduttuaan Lindqvist työskenteli sahatyömiehenä vuoteen 1924, jolloin hän siirtyi näyttelijäksi Lahden Työväen Teatteriin.[3] Lindqvist oli mukana kommunistisessa liikkeessä toimien Sosialistisen nuorisoliiton sekä Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestön piirisihteerinä.[1] Viranomaisten puututtua SNL:n toimintaan Lindqvist sai helmikuussa 1927 yli vuoden pituisen tuomion valtiopetoksen valmistelusta.[4] Marraskuussa 1930 Lindqvist sai jälleen 4 vuoden kuritushuonerangaistuksen. Samassa yhteydessä tuomittiin muun muassa entinen kansanedustaja Väinö Hannula.[5] Lindqvist kärsi rangaistustaan Tammisaaren pakkotyölaitoksessa, jossa hän osallistui kesän 1933 nälkälakkoon. Lehtitietojen mukaan Lindqvist oli erittäin huonossa kunnossa.[6]
Vapautumisensa jälkeen Lindqvist johti Lahdessa toiminutta kommunistien maanalaista opiskeluryhmää ja lähti syksyllä 1935 Neuvostoliittoon opiskellakseen MoskovanLenin-koulussa. Hän palasi Suomeen puolentoista vuoden kuluttua ja sai syyskuussa 1939 lähes neljän vuoden tuomion valtiopetoksen valmistelusta. Rangaistuksen päätyttyä hän oli jatkosodan loppuun turvasäilössä.[7]
Lokakuussa 1944 Lindström osallistui Helsingissä pidettyyn salaiseen kokoukseen, jossa SKP käynnisti laillisen toimintaansa.[8] Vuodesta 1945 lähtien Lindvist toimi SKP:n Lahden piirin piirisihteerinä, kunnes hänet vuonna 1951 valittiin kansanedustajaksi. Lindqvist oli myös Iitin kunnanvaltuuston ja Lahden kaupunginhallituksen jäsen sekä toimi Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana. Presidentin valitsijamiehenä hän oli vuosien 1950, 1956 ja 1962 presidentinvaaleissa.[1]
↑Nuorisoliittolaisten tie kuritushuoneeseen valmis. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 10.2.1927, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.3.2022.
↑Hannula kumppaneineen saanut tuomionsa. Satakunnan Kansa, 30.11.1930, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.3.2022.
↑Tammisaaren vankilassa taas kuolema. Suomen Sosialidemokraatti, 8.8.1933, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.3.2022.
↑Jälleen eräs Lenin-koulun kasvatti tuomittu kuritushuonerangaistukseen Turun HO:ssa. Turun Sanomat, 23.9.1939, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.3.2022.
↑Rentola, Kimmo: Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja sota 1937–1945, s. 489. Väitöskirja. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-01920-1-5.
