Siirry sisältöön

Väinö Hannula

Wikipediasta
Väinö Hannula
Kansanedustaja
5.9.1922–17.10.1923
Ryhmä/puolue SSTP
Vaalipiiri Turun eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt2. toukokuuta 1893
Turku
Kuollut14. elokuuta 1953 (60 vuotta)
Turku
Ammatti sähkömies

Väinö Adolf Hannula (2. toukokuuta 1893 Turku – 14. elokuuta 1953 Turku) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SSTP:n kansanedustajana vuosina 1922–1923. Hän oli vangittuna poliittisista syistä vuosina 1923–1926, 1928 ja 1930–1934.[1]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väinö Hannulan vanhemmat olivat postinkantaja Kustaa Adolf Hannula (1866-1938) ja Anna Kaisa Eerikintytär (1854-1923).[2][3] Hän kävi kansakoulun ja opiskeli myöhemmin Turun työväenopistossa.[4] Turun Uimaseuraa edustanut Hannula oli nuorena lahjakas kilpauimari.[5] Hän saavutti viestiuinnissa 4×50 metrin vapaauinnin SM-pronssia 1912 ja 4×200 metrin hopeaa 1914.[6][7]

Postinkantajana työskennellyt Hannula liittyi Turun työväenyhdistykseen juuri ennen sisällissodan alkua tammikuussa 1918. Sodan aikana hän toimi lajittelijana kansanvaltuuskunnan postineuvoston alaisessa Turun pääpostissa. Hannula vangittiin toukokuussa ja passitettiin Turun vankileirille. Heinäkuussa Hannula sai kahden vuoden kuritushuonetuomion avunannosta valtiopetokseen, mutta armahduslakien nojalla se muutettiin kolmen vuoden ehdonalaiseksi ja hänet vapautettiin.[8]

Sisällissodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun vankileirin vankeja Sirkkalan kasarmilla 1918. Väinö Hannula keskellä takarivissä, edessä keskellä Edvin Wahlstén.

Tuomion seurauksensa Hannula menetti virkansa postissa. Hän työskenteli aluksi sähkömiehenä ja lähti kommunistien järjestötoimintaan. Hannula kuului muun muassa kommunistien valtaaman sosialidemokraattisen nuorisoliiton Turun osaston hallitukseen[9] sekä SSTP:n piiritoimikuntaan.[10] Vuosina 1920-1921 hän työskenteli puolueen äänenkannattajan Suomen Työmiehen Turun konttorin hoitajana.[1][4] Vuonna 1921 Hannula nousi Turun kaupunginvaltuustoon varajäsenenä[11] ja 1922 hänet valittiin eduskuntaan.[1] Hannula vaikutti myös osuustoimintaliikkeessä. Hän oli Osuusliike Tarmolan edustajiston jäsen[12] sekä edusti liikettä KK:n ja OTK:n hallintoelimissä.[13]

Hannula pidätettiin kesällä 1923 niin sanotun suuren kommunistijutun yhteydessä.[14] Turun hovioikeus tuomitsi hänet lähes kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta.[15] Hannula valittiin jäsenäänestyksellä Turun STPV:n ehdokkaaksi vuoden 1923 kunnallisvaaleissa, vaikka hän oli tuolloin vangittuna. Vaalitoimikunta hyväksyi Hannulan valitsijayhdistyksen muiden joukkoon kiistelyn jälkeen.[16] Hän oli myös ehdokkaana vuoden 1924 eduskuntavaaleissa.[17] Hannulan vankeusaikana Tammisaaren pakkotyölaitoksen viereisellä uimarannalla hukkui nuori helsinkiläinen nainen. Työväenjärjestöjen Tiedonantajan mukaan avunhuudot kuullut Hannula olisi halunnut rientää apuun, mutta vartijat estivät tämän vankilan sääntöihin nojaten.[18][19][5] Hannula vapautui syyskuussa 1926.[20]

Vapauduttuaan Hannula hoiti viranomaisten lakkauttaman Suomen Työmiehen seuraajaksi perustetun Työväenjärjestöjen Tiedonantajan Turun konttoria. Hänet vangittiin jälleen kevään 1928 laajoissa kommunistipidätyksissä.[21] Turun hovioikeus vapautti Hannulan yli kolmen kuukauden tutkintovankeuden jälkeen[22] ja hylkäsi syytteet toteennäyttämättöminä.[23]

Keväällä 1930 Hannula valittiin Suomen Rakennustyöväen Liiton puheenjohtajaksi, kun järjestössä enemmistön muodostaneet kommunistit syrjäyttivät niin sanottuihin hoipertelijoihin lukeutuneen Uno Nurmisen.[24] Samana kesänä Hannula pidätettiin Turun satamassa hänen ollessaan palaamassa Norjasta sikäläisen rakennustyöväen liiton edustajakokouksesta.[25] Hannulan katsottiin osallistuneen kommunistisen liikeen laittomaan toimintaan ja noudattaneen Kominternin ohjeita. Hannulaa syytettiin myös yllytyksestä, kun hän oli puhunut Helsingissä järjestetyssä mielenosoituksessa äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen talonpoikaismarssia vastaan. Norjan matkansa yhteydessä Hannulan väitettiin osallistuneen ruotsalaisten kommunistien kanssa käytyihin neuvotteluihin.[26][27][28] Marraskuussa 1930 Hannula tuomittiin neljäksi vuodeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta.[29] Hannula istui tuomionsa jälleen Tammisaaressa, jossa hän kuului poliittisten vankien keskuudestaan valitsemaan salaiseen vankilaneuvostoon ja osallistui heinäkuun 1933 nälkälakkoon.[30]

Viimeiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hannulan vapauduttua kommunistien toiminta oli lamaantunut. Hän ryhtyi pitämään romuliikettä Turussa ja esiintyi tittelillä liikemies.[1] Sotavuosien jälkeen Hannula palasi kunnallispolitiikkaan SKDL:n riveissä. Vuonna 1945 hänet valittiin jälleen Turun kaupunginvaltuustoon.[31] Vuosina 1946–1947 Hannula toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.[32] Hän oli myös Suomi–Neuvostoliitto-Seuran Turun piirijärjestön puheenjohtaja.[1] Väinö Hannula kuoli 60-vuotiaana elokuussa 1953. Hänet on haudattu Turun hautausmaalle.[33]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väinö Hannulan puoliso Anni Emilia Hannula (1891-1876).[34] Hän oli myös kommunistien edustajana Turun kaupunginvaltuustossa.[35]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Väinö Hannula Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.11.2009.
  2. ↑ Gustaf Adolf Hannulan kuolinilmoitus. Turun Sanomat, 14.6.1938, nro 157, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  3. ↑ Anna Kaisa Hannulan kuolinilmoitus. Turun Sanomat, 17.11.1923, nro 5937, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  4. ↑ a b Kommunistien suurjuttu. Sosialisti, 14.11.1923, nro 265, s. 1, 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.10.2025.
  5. ↑ a b ”Inkvisiittori”: Reklementtejä on seurattava vaikka henki menisi. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 27.8.1926, nro 162, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  6. ↑ Eiliset uimajuhlat. Uusi Aura, 11.8.1912, nro 183, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  7. ↑ Aro, Toivo: Suomen Uimaliiton mestaruuskilpailut Helsingissä elokuun 1–2 p:inä. Suomen Urheilulehti, 7.8.1914, nro 45, s. 812. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  8. ↑ Valtiorikosoikeuden akti 8/138 – Hannula, Väinö Adolf Valtiorikosoikeuksien aktit. 17.8.1918. Digihakemisto. Viitattu 26.10.2025.
  9. ↑ xxxxxx. Aatteellisten yhdistysten rekisterilehti, 1.1.1921, nro 26, s. 14. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.10.2025.
  10. ↑ Kommunistiemme suurjuttu jatkuu. Uusi Aura, 14.11.1923, nro 307, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.10.2025.
  11. ↑ Kaupunginvaltuuston kommunistinen ryhmä. Uusi Aura, 14.9.1921, nro 246, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.10.2025.
  12. ↑ Osuuskauppain edustajistovaalit. Kuluttajain lehti, 6.12.1923, nro 41, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  13. ↑ Sosialistinen osuustoimintaliike on välikappaleena pyrittäessä marxilaisen liikkeen päämääriin. Varsinais-Suomi, 6.10.1936, nro 230, s. 3–4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  14. ↑ Lisätietoja eilen jatketuista kommunistipidätyksistä. Uusi Suomi, 5.8.1923, nro 177, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.10.2025.
  15. ↑ Korkeimman oikeuden päätös suuressa kommunistijutussa. Uusi Suomi, 23.4.1925, nro 92, s. 1, 10. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.10.2025.
  16. ↑ Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 51–52. (Historiallisia Tutkimuksia 239) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6
  17. ↑ Eilisiltaan mennessä laskettu loppuun tulokset yhdeksässä vaalipiirissä. Turun Sanomat, 9.4.1924, nro 6075, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  18. ↑ Järkyttävä tapaus. Länsi-Uusimaa, 10.8.1926, nro 60 B, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  19. ↑ Hukkumistapaus Tammisaaren vankilan rannassa. Suomen Sosialidemokraatti, 24.8.1926, nro 193, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  20. ↑ Kurjalasta vapautunut. Työn Ääni, 13.9.1926, nro 105, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  21. ↑ Kommunistipidätyksiä kautta maan: kaikkiaan 40 henkilöä kiinni. Suomen Sosialidemokraatti, 19.4.1928, nro 107, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  22. ↑ Suuren kommunistijutun käsittelyn ensi vaihe saatiin loppuun eilen. Uusi Aura, 27.7.1928, nro 203, s. 1, 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  23. ↑ Raskaita tuomioita suuressa kommunistijutussa. Sosialisti, 26.09.1928, nro 225, s. 6–7. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  24. ↑ Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 743. (Historiallisia Tutkimuksia 239) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6
  25. ↑ Väinö Hannula pidätettiin eilen Turussa. Sosialisti, 18.7.1930, nro 163, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  26. ↑ Hannula har haft engagemang i det legala kommunistiska arbetet som tjänat att maskera det illegala. Åbo Underrättelser, 1.10.1930, nro 265, s. 3–4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025. (ruotsiksi)
  27. ↑ Kuusi kommunistia Turun hovissa. Uusi Suomi, 30.9.1930, nro 263, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.10.2025.
  28. ↑ Kommunistijutut Turun hovioikeudessa. Suomen Sosialidemokraatti, 22.10.1930, nro 286, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  29. ↑ Hannula sai 4 vuotta kuritushuonetta. Turun Sanomat, 29.11.1930, nro 323, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.
  30. ↑ Parkkari, Nestori: Väkivallan vuodet, s. 161. Helsinki: Kansankulttuuri, 1960.
  31. ↑ Vänstern ryckte genom valet fram till majoritetsställning i Åbo. Åbo Underrättelser, 8.12.1945, nro 331, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.10.2025. (ruotsiksi)
  32. ↑ Matinolli, Eeva: ”Piirteitä Turun kasvusta itsenäisyyden aikana”, Turun Historiallinen Arkisto 18, s. 204. Turku: Turun Historiallinen Seura, 1965. Teoksen verkkoversio (PDF).
  33. ↑ Haku | Hannula, Väinö Adolf Hautakartta. ?. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 25.10.2025.
  34. ↑ xxxxxx. Turun Sanomat, 17.11.1923, nro 5937, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.10.2025.
  35. ↑ Vaalien lopulliset tulokset Turussa. Turunmaa, 8.12.1928, nro 286, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.10.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Väinö_Hannula&oldid=23640739”