Hellä Meltti
| Hellä Meltti | |
|---|---|
.jpg) Hellä Meltti vuonna 1961. |
|
| Kansanedustaja | |
|
17.11.1961–19.2.1962
|
|
| Ryhmä/puolue | SKDL |
| Vaalipiiri | Helsinki |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. heinäkuuta 1903 Helsinki |
| Kuollut | 18. marraskuuta 1979 (76 vuotta) Helsinki |
Martta Hellä Meltti (os. Forsström, 22. heinäkuuta 1903 Helsinki – 18. marraskuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1961–1962. Hän oli myös puolueensa naisjärjestön SNDL:n puheenjohtaja 1955–1971.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hellä Meltin vanhemmat olivat Laukaasta kotoisin olleet David Forsström (1849-1932) ja Johanna Laulainen (1860-1948).[2] Hän työskenteli sihteerinä K. V. Holman asianajotoimistossa Helsingissä 1922-1923, Suomen Sosialidemokraattisen Raittiusliiton toimistoapulaisena 1923-1927, Valkeakosken työväenopiston opettajana 1930-1932, Kotkan työväenopiston opettajana 1932-1941 sekä Keskus-Paperikauppa Oy:n pääkirjanpitäjänä 1942-1945.[1]
Meltti vaikutti Suomen Sosialidemokraattisessa Työläisnaisliitossa ja oli Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen 1934-1941.[3][4] Jatkosodan aikana hänen puolisonsa Väinö Meltti joutui muiden niin sanottujen kuutosten tavoin turvasäilöön. Meltti avusti vangittuja yhdessä heidän puolisoidensa Lullan Helon, Kerttu Räisäsen ja Anna Wiikin kanssa. Hän sai myös itse apua toisilta vasemmistolaisilta jouduttuaan lapsineen taloudelliseen ahdinkoon.[5] SDP:n vasemmistosiipeä edustanut Meltti siirtyi sodan jälkeen kansandemokraatteihin ja kuului SKDL:n sekä SNDL:n perustajiin. Hän oli SKDL:n liittoneuvoston ja liittotoimikunnan jäsen. Vuonna 1955 Meltti valittiin SNDL:n puheenjohtajaksi. Hän oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1946-1947 ja 1951-1972 sekä kaupunginhallituksen jäsen 1949-1972.[6] Marraskuussa 1961 Meltti nousi kolmeksi kuukaudeksi eduskuntaan varasijalta Yrjö Enteen menetettyä henkensä.[1]
Meltti kuului muun muassa Helsingin teatterisäätiön ja osuusliike Elannon edustajistoon, Suomen Sydäntautiliiton liittoneuvostoon, Naisten kansainvälisen demokraattisen liiton neuvostoon sekä Suomen Rauhanpuolustajien keskustoimikuntaan.[1] Hän kuoli 76-vuotiaana marraskuussa 1979. Meltti on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[7]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hellä Meltin puoliso oli kansanedustaja ja maaherra Väinö Meltti, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1922. Perheessä oli kaksi lasta. Heidän nuorempi poikansa oli käsikirjoittaja Raimo Meltti.[8]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Meltti, Hellä; Stenberg, Elli (toim.): Huomenen tiellä : Suomen työläisnaisliikkeen 60-vuotisjuhlakirja. Helsinki: Suomen Naisten Demokraattinen Liitto, 1960.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Hellä Meltti Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 1.10.2007.
- ↑ Martta Hellä Meltti (Forström) (1903–1979) 26.4.2022. Geni. Viitattu 11.4.2026.
- ↑ Miksi nuori nainen taistelee työväenliikkeessä? Toveritar, 1937, nro 3, s. 36–37. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.4.2026.
- ↑ Päivästä päivään. Helsingin Sanomat, 22.7.1963, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.4.2026.
- ↑ Okkonen, Ville; Lintunen, Tiina: Valpon valvomat : eduskuntaryhmä kuutosten tapaus, s. 193, 205–206, 209. Papers on Labour History XIII. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2023. ISBN 978-952-7466-29-2 Työväenliikkeen kirjasto (PDF).
- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 4.12.1979, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.4.2026.
- ↑ Meltti, Martta Hellä Hautahaku. Viitattu 11.4.2026.
- ↑ Kuka kukin on 1954 : henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 525. Helsinki: Otava, 1954. Projekt Runeberg.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
