Neville Chamberlain

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Neville Chamberlain
Neville chamberlain1921.jpg
Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
28. toukokuuta 1937 – 10. toukokuuta 1940
Monarkki Yrjö VI
Edeltäjä Stanley Baldwin
Seuraaja Winston Churchill
Lord President of the Council
10. toukokuuta 1940 – 3. lokakuuta 1940
Pääministeri Winston Churchill
Edeltäjä James Stanhope
Seuraaja John Anderson
Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeri
27. elokuuta 1923 – 22. tammikuuta 1924
Pääministeri Stanley Baldwin
Edeltäjä Stanley Baldwin
Seuraaja Philip Snowden
5. marraskuuta 1931 – 28. toukokuuta 1937
Pääministeri Ramsay MacDonald
Stanley Baldwin
Edeltäjä Philip Snowden
Seuraaja John Simon
Yhdistyneen kuningaskunnan terveysministeri
7. maaliskuuta 1923 – 27. elokuuta 1923
Pääministeri Bonar Law
Stanley Baldwin
Edeltäjä Arthur Griffith-Boscawen
Seuraaja William Joynson-Hicks
6. marraskuuta 1924 – 4. kesäkuuta 1929
Pääministeri Stanley Baldwin
Edeltäjä John Wheatley
Seuraaja Arthur Greenwood
25. elokuuta 1931 – 5. marraskuuta 1931
Pääministeri Ramsay MacDonald
Edeltäjä Arthur Greenwood
Seuraaja Edward Hilton Young
Kansanedustaja
14. joulukuuta 1918 – 9. marraskuuta 1940
Tiedot
Syntynyt 18. maaliskuuta 1869
Heckfield, Hampshire, Englanti
Kuollut 9. marraskuuta 1940 (71 vuotta)
Birmingham, West Midlands, Englanti
Puolue Konservatiivipuolue
Puoliso Anna Chamberlain
Ammatti liikemies
Uskonto unitaristi
Allekirjoitus Neville Chamberlain Signature 2.svg

Arthur Neville Chamberlain, PC, FRS (18. maaliskuuta 18699. marraskuuta 1940) oli brittiläinen liikemies ja konservatiivipoliitikko, joka oli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri ennen toista maailmansotaa vuosina 1937–1940. Chamberlain allekirjoitti kohutun Münchenin sopimuksen Adolf Hitlerin kanssa syyskuussa 1938. Chamberlainia pidetään 1900-luvun epäsuosituimpana pääministerinä, koska hänen myöntyväisyyspolitiikkansa johti Tšekkoslovakian luovuttamiseen Saksalle. Samana vuonna hän luopui Kuninkaallisen laivaston tukikohdista Irlannin vapaavaltiossa, mikä antoi saksalaisille sukellusveneille mahdollisuuden pysyä 200 mailin päässä Irlannin länsirannikolta, jossa ne saattoivat pysäyttää kauppalaivoja.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chamberlain työskenteli liike-elämässä, paikallishallinnossa ja ensimmäisen maailmansodan aikana lyhyen aikaa Kansallisen huollon johtajana (Director of National Service) 1916–1917. Neville Chamberlain seurasi isäänsä ja vanhempaa velipuolta politiikkaan tullessaan parlamentin jäseneksi vuoden 1918 vaaleissa 49-vuotiaana. Hän kieltäytyi ministerin asemasta, kunnes hänet valittiin Posti- ja viestintälaitoksen johtajaksi vuoden 1922 vaalien jälkeen. Vuonna 1923 hänestä tuli nopeassa tahdissa terveysministeri ja valtiovarainministeri, mutta hän ei esitellyt budjettia ennen hallituksen kaatumista vuonna 1924. Hän palasi terveysministeriksi ja toteutti laajan joukon uudistusohjelmia vuosina 1924–1929. Hänet valittiin vuonna 1931 valtiovarainministeriksi Kansallisen rintaman koalitiohallitukseen, ja hän toteutti kuusi vuotta sodan jälkeisen valtionvelan maksua ja verojen helpottamista. Stanley Baldwinin erotessa pääministerin virasta Edvard VIII:n kruunusta luopumisen ja Yrjö VI:n kruunajaisten jälkeen Chamberlainista tuli pääministeri 28. toukokuuta 1937 ja muutaman päivä kuluttua konservatiivisen puolueen johtaja.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Toinen maailmansota

Solmittuaan Adolf Hitlerin kanssa Münchenin sopimuksen vuonna 1938 ja palattuaan Englantiin Chamberlain lausui historiaan jääneet sanat: ”Rauha meidän elinajaksemme.” Sopimus antoi Saksalle oikeuden liittää Tšekkoslovakian saksankieliset sudeettialueet Saksaan. Se avasi myös Saksalle tien vallata koko Tšekkoslovakian. Sopimusta onkin pidetty yhtenä askeleena kohti toista maailmansotaa. Chamberlain solmi puolustusliiton Saksan uhkaaman Puolan kanssa, mutta Saksan hyökätessä Puolaan 1. syyskuuta 1939 hän ei voinut tehdä suoraan mitään Puolan auttamiseksi. Iso-Britannia julisti sodan Saksalle 3. syyskuuta (kuuntele: Chamberlain-war-declaration.ogg Chamberlain julistaa sodan Saksalle 3. syyskuuta 1939 (ohje)) ja aloitti hyökkäykset sen laivoja vastaan. Valesodan aikana syyskuusta 1939 toukokuuhun 1940 Chamberlain lähetti 300 000 miehen kevyesti aseistetun Brittiläisen siirtoarmeijan Belgiaan. Chamberlain pakotettiin eroon 10. toukokuuta 1940, kun Saksa valtasi Alankomaat, Belgian ja Ranskan. Häntä seurasi pääministerinä Winston Churchill.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chamberlain kuoli syöpään puoli vuotta virasta eroamisensa jälkeen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The official site of the Prime Minister’s Office Viitattu 19.9.2009 (englanniksi)