Brittiläinen siirtoarmeija
Brittiläinen siirtoarmeija (British Expeditionary Force, BEF) on nimitys joukoille, joita lähetettiin Britanniasta Ranskaan ja Belgiaan sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana.[1]
Ne perustettiin vuonna 1908 Richard Burdon Haldanen järjestämässä Yhdistyneen kuningaskunnan asevoimien uudistuksessa. Aiemmin asevoimat lähetti yksittäisiä yksiköitä paikalle ja ne järjestettiin siellä prikaateiksi tai suuremmiksi yksiköisksi.[1] 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Yhdistyneet kuningaskunnat oli tehnyt puolustusliitoista sopimuksia. Niissä oli sovittu että Yhdistyneillä kuningaskunnila oli velvollisuus olla auttamassa puolustuksessa jos Saksan keisarikunta mahdollisesti hyökkäisi Ranskaan.[2] Tämän johdosta tarvittiin joukkoja jotka pystyttiin organisoimaan ja kouluttamaan jo ennen sodan alkamista. Haldanen uudistuksessa järjesetettiin vakinainen ”siirtoarmeja” Britanniaan. Näitä joukkoja käytettiin ensimmäistä kertaa ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1914. Vuonna 1939 toisen maailmansodan alkaessa ne lähetettiin taistelemaan Ranskaan. Joukot vetäytyivät takaisin Manner-Euroopasta Isoon-Britanniaan liittoutuneiden kärsiessä tappion.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Curley, Robert: British Expeditionary Force Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.7.2019 (englanniksi).
- ↑ Why did Britain go to war? Background The National Archives. Viitattu 6.7.2019 (englanniksi).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- British Expeditionary Force Oxford Reference. Viitattu 6.7.2019 (englanniksi).
- Simkins, Peter: British Expeditionary Force International Encyclopedia of the First World War (WW1). 8.10.2014. Viitattu 6.7.2019 (englanniksi).
- Beesley, Robert: The Untold Story of the British Expeditionary Force BBC – WW2 People's War. Viitattu 6.7.2019 (englanniksi).
