Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan
Osa Puolan offensiivia
Neuvostojoukkojen voitonparaati Lvivissä vuonna 1939
Neuvostojoukkojen voitonparaati Lvivissä vuonna 1939
Päivämäärä:

17. syyskuuta1. lokakuuta 1939

Paikka:

Puolan itäosat

Lopputulos:

Neuvostoliiton voitto

Vaikutukset:

Puolan itäosat liitettiin Neuvostoliittoon

Osapuolet

Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Neuvostoliitto

Puolan lippu Puola

Komentajat

Neuvostoliiton lippu 12.11.1923–19.8.1955 Kliment Vorošilov
Neuvostoliiton lippu 12.11.1923–19.8.1955 Semjon Timošenko
Neuvostoliiton lippu 12.11.1923–19.8.1955 Mihail Kovaljov

Puolan lippu Edward Rydz-Śmigły

Vahvuudet

466 516–800 000 sotilasta
yli 33 divisioonaa
11 prikaatia
4 959 tykkiä
4 736 panssarivaunua
3 300 lentokonetta

20 000 Korpus Ochrony Pograniczan miestä
250 000 Puolan armeijan sotilasta

Tappiot

1 475–3 000 kaatunutta tai kadonnutta
2 383–10 000 haavoittunutta

3 000–7 000 kaatunutta tai kadonnutta
yli 20 000 haavoittunutta

Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan tapahtui toisessa maailmansodassa Puolan offensiivin aikana 17. syyskuuta 1939 ilman sodanjulistusta 16 päivää Saksan hyökkäyksen jälkeen, Neuvostoliiton Japania vastaan käymän rajasodan päätyttyä edellisenä päivänä. Virallisesti Neuvostoliitto ilmoitti valtauksen olevan toimi alueella asuvien valkovenäläisten ja ukrainalaisten suojelemiseksi. Hyökkäys päättyi 1. lokakuuta Neuvostoliiton saatua miehitettyä sille Molotov–Ribbentrop-sopimuksen lisäsopimuksessa sovitut alueet. Puolan ja Neuvostoliiton väliset sotatoimet jäivät verrattain pienimuotoisiksi, sillä Neuvostoliitto antoi Saksan murtaa puolalaisten vastarinnan ja vetäytyä sitten sovitulle rajalle, eivätkä toisaalta puolalaisetkaan voineet enää siirtää jo Saksaa vastaan taistelevia joukkoja itään vastustamaan Neuvostoliiton maahantunkeutumista. Yli 230 000 puolalaissotilasta joutui kuitenkin Neuvostoliiton sotavankeuteen, monet upseereista teloitettiin Katynin joukkomurhassa. Myös puolalaiseen siviiliväestöön kohdistui vastaavia laajamittaisia sortotoimia. Sotavankeja vapautettiin vuonna 1941 Neuvostoliiton ja Puolan pakolaishallituksen sopiman Sikorski–Maiski-sopimuksen jälkeen taistelemaan liittoutuneiden joukoissa. Molotov–Ribbentrop-sopimuksen rajalinja jäi pääpiirteissään Puolan ja Neuvostoliiton rajaksi myös sodan jälkeen, joskin Neuvostoliitto palautti Puolalle Białystokin alueen jokseenkin Curzonin linjan mukaisesti.

Puna-armeijan vangitsemia puolalaisia sotavankeja vuonna 1939
Saksalaiset ja neuvostoliittolaiset upseerit kättelemässä toisiaan invaasion päättymisen jälkeen

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Ainoastaan ajankohta ja seuraukset kuvataan. Taustat ja taistelutoimet kuvaamatta