Ylimääräiset harjoitukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
YH:n aikaan lokakuussa 1939 suomalaiset joukot siirtyivät Neuvostoliiton vastaiselle rajalle. Kuvassa Karjalankannakselle siirtyviä joukkoja.

Ylimääräiset harjoitukset, YH tai ylimääräiset kertausharjoitukset olivat Suomessa vuoden 1939 lokakuussa aloitettu sotilastoimenpide. Muodoltaan YH oli armeijan kertausharjoitukset.[1]

Kyseessä oli toisen maailmansodan syttymiseen syyskuussa 1939 liittynyt varotoimenpide ja toisaalta sillä pyrittiin myös osoittamaan Neuvostoliiton johdolle suomalaisten olevan tarvittaessa valmiita puolustamaan maataan aseellisesti. 5. lokakuuta olivat alkamassa neuvottelut Moskovassa ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä” Neuvostoliiton johdon aloitteesta. Käytännössä neuvotteluiden sisältö tuli koskemaan muun muassa Neuvostoliiton Suomelle esittämiä aluevaatimuksia Leningradin turvallisuuden takaamiseksi. Samalla päivämäärällä Suomen puolustusministeri Juho Niukkanen hyväksyi Mannerheimin ehdotuksen suojajoukkokokoonpanoon siirtymisestä.[2]

YH toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa 9. lokakuuta 1939 alkaen perustettiin muun muassa suojajoukot ja eräät Venäjän-rajan lähialueiden divisioonat.[3] Toisessa vaiheessa perustettiin ja keskitettiin loput kenttäarmeijasta 14. lokakuuta 1939 alkaen. Tätä päivää kutsutaan ensimmäiseksi varsinaiseksi YH-päiväksi.[4] Joukkojen pääosat saatiin puolustusryhmitykseen pääosin 20. lokakuuta mennessä.[1]

Joukkojen kannalta yli kuukauden kestäneet harjoitukset tarjosivat sotilaille mahdollisuuden tutustua sota-ajan joukko-osastoonsa, tehtäviinsä ja toimintamaastoon. Harjoitusten kuluessa myös varustettiin puolustusasemia.[1]

Jälkikäteen toiminnan nimittämistä ylimääräisiksi kertausharjoituksiksi on pidetty Suomen poliittisen ja sodanjohdon valitsemana sanamuotona, jonka tarkoitus olisi ollut peitellä lähes täydellinen liikekannallepano ja häivyttää välittömän sodanuhan vaikutelmaa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Klefström, Kalevi: YH - ylimääräiset harjoitukset, s. 72-74. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23536-9.
  • Kronlund, Jarl: Suomen puolustuslaitos 1918-1939: puolustusvoimien rauhan ajan historia. Helsinki: WSOY, 1988. ISBN 951-0-14799-0.
  • Suomi sodassa, s. 42–47. Helsinki: Valitut Palat, 1983. ISBN 951-9078-94-0.
  • Sotatieteen laitos: Talvisodan historia 1. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1991. ISBN 951-0-08715-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Klefström 1999, 72-73
  2. Kronlund 1988, 550
  3. Kronlund 1988, 551
  4. Kronlund 1988, 552