Arvi Tuomi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuomi 1930-luvun alussa.

Leo Robert Arvid Tuomi (vuoteen 1906 Bergström, 13. maaliskuuta 1893 Helsinki13. tammikuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja. Hänen ensimmäinen elokuvatyönsä Juhla meren rannalla on vuodelta 1929. Aktiivinen elokuvaura ajoittuu vuosiin 19391950, jolloin hän oli lähinnä sivuosissa lähes 50:ssä elokuvassa. Tuomen suurin rooli oli toinen miespääosa Nyrki Tapiovaaran komediassa Kaksi Vihtoria vuonna 1939. Elokuvassa Linnaisten vihreä kamari hänet nähdään hovimestari Holmingina. Aleksis Kiven elämästä kertovassa elokuvassa ”Minä elän” hän näyttelee Zacharias Topeliusta, samoin kuin pari vuotta aiemmin tehdyssä fiktiivisessä Fredrik Pacius-elämäkertaelokuvassa Ballaadi. Vuonna 1941 Tuomi oli toisena ohjaajana elokuvassa Viimeinen vieras.

Arvi Tuomi toimi Porin Työväen Teatterin johtajana 19241925 sekä Viipurin Työväen Teatterin johtajana 19261938. Hänen aviopuolisonsa oli näyttelijä Santa Tuomi. Sekä Arvi että Santa Tuomi nähdään vuonna 1943 valmistuneessa elokuvassa Miehen kunnia. Muista Tuomen elokuvista mainittakoon Rikas tyttö (1939), Valkoiset ruusut (1943), Neiti Tuittupää (1943), Pikajuna pohjoiseen ja Amor hoi! (1950).

Arvi ja Santa Tuomen poika Rauli Tuomi ja tytär Liisa Tuomi olivat myös näyttelijöitä. Arvi Tuomen veli oli näyttelijä Valter Tuomi ja sisar Emmi Jurkka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]