Neiti Tuittupää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neiti Tuittupää
Ohjaaja Valentin Vaala
Käsikirjoittaja Martti Larni
Perustuu Hilja Valtosen romaaniin Opettajan villikko, Otava (1928)
Tuottaja Matti Schreck
Säveltäjä Harry Bergström
Kuvaaja Eino Heino
Leikkaaja Valentin Vaala
Lavastaja Arvo Kotilainen
Pääosat Lea Joutseno
Tapio Nurkka
Tauno Majuri
Rakel Linnanheimo
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi Oy
Ensi-ilta 1943
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Neiti Tuittupää on Valentin Vaalan ohjaama elokuva vuodelta 1943. Se perustuu Hilja Valtosen romaaniin Opettajan villikko (1928).

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarinassa savolainen kansakoulun opettajan sanavalmis tytär Anna Tipuli Pusu (Lea Joutseno) ei pääse toivomiensa musiikkiopintojen pariin, joita hänen säestämänsä viulisti jatkaa ulkomailla saakka. Sukulaiset vastustavat pianistin uraa, jota eivät pidä kunnon ammattina.

Anna aloittaa veljensä kehotuksesta virkamiestutkintoon tähtäävät lakiopinnot Helsingin yliopistossa, opiskelee ahkerasti ja menestyksekkäästi, mutta villi opiskelijaelämä ja hienostelevat osakuntatoverit eivät sovi hänelle.

Anna päätyy lääkäriveljensä vaimon Lahjan neuvosta sairaanhoitajaharjoittelijaksi, koska "eihän lakitiede sovi naiselle". Hän työskentelee sairaalassa kaksi vuotta. Kosijaksi hän saa keski-ikäisen ylilääkärin, mutta kohtaa aina välillä vanhan ihastuksena viulisti-Erkin, joka on kihlautunut toisaalle.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Lea Joutseno  … Anna Tipuli Pusu  
 Tapio Nurkka  … viulutaiteilija Erkki Erä  
 Tauno Majuri  … alilääkäri Tauno Hyrkäs, Annan veli  
 Rakel Linnanheimo  … Lahja Hyrkäs, edellisen vaimo  
 Arvi Tuomi  … ylilääkäri Paavo Kilpi, "Yliukko"  
 Salli Karuna  … ylihoitajatar Uxen, "Kyyhkysäiti"  
 Eine Laine  … sairaanhoitajatar "Myhkyrä"  
 Elli Ylimaa  … sairaanhoitajatar Beata Bohm, "Topias"  
 Rauha Rentola  … yövalvoja Aune Risku  
 Aune Hämäläinen  … sairaanhoitajatar Saima Solmu  
 Eva-Lisa Viljanen  … neiti Eva Palmén, säestäjäpianisti  
 Anitra Karto  … ylioppilas Elli Pellinen  
 Wilho Ilmari  … opettaja Heikki Pusu, Annan isä  
 Tyyne Haarla  … äiti Pusu  
 Artturi Laakso  … Erkin isä  
 Rakel Laakso  … Erkin äiti  
 Jussi Snellman  … lakitieteen professori  
 Frans Kampman  … Kullanvaaran isäntä  
 Pentti Saares  … ylioppilas Rantanen  
 Paavo Honkamäki  … sälli kadulta  
 Annikki Väänänen  … 1. emäntä  
 Eeva Esti  … 2. emäntä  
 Väinö Sola  … lukkari  
 Anton Soini  … 1. isäntä  
 Petter Väänänen  … 2. isäntä  
 Liisa Rahola  … Taina Pusu, Anna sisar  
 Iivari Kainulainen  … isäntä maantiellä  
 Eino Jurkka  … Esa Turtiainen  
 Rosi Rinne  … Turtiaisen emäntä  
 Varma Lahtinen  … Kullanvaaran emäntä  
 Hertta Leistén  … Mari  
 Ahti H. Einola  … Asikkalan isäntä  
 Yrjö Haapanen  … kauppamatkustaja junassa  
 Kaija Suonio  … emäntä junassa  
 Urho Westman  … kantaja  
 Hilly Lindqvist  … rouva Pellinen  
 Joel Asikainen  … 1. ylioppilas  
 Usko Kantola  … 2. ylioppilas  
 Saima Veijonen  … Erkin äiti  
 Runar Schauman  … mies ravintolassa  
 Kaarlo Saarnio  … mies ravintolassa  
 Eino Haavisto  … Eino Oksanen, 2. säestäjä  
 Uuno Montonen  … matkustaja linja-autossa  
 Pirkko Raitio  … matkustaja linja-autossa  
 Otto Noro  … matkustaja linja-autossa  
 Litja Ilmari  … Otrasen majatalon emäntä  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikalaisarvioijien (Paula Talaskivi, Salama Simonen) mukaan elokuvaan ei ole onnistuttu saamaan valtosmaista kepeyttä ja pirteyttä. Olavi Vesterdahlin (Aamulehti) mielestä se kuitenkin puolustaa viihde-elokuvana paikkaansa. Aiemmin kiitosta saanut Lea Joutseno ei Toini Aaltosen (Suomen Sosialidemokraatti) mielestä ole entisellään pirteänä komediennena.[1]

Myöhemmin televisioesityksen yhteydessä kirjoittaneiden kriitikoiden mukaan elokuva ei ole parhaita Valtosen romaaneista tehtyjä filmitulkintoja. Lea Joutseno saa kuitenkin kiitosta komediennena[2] ja myös näppärää sanailua arvostetaan[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elonet.fi, viitattu 7.11.2013
  2. Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 20.4.2012, s. D 7.
  3. Päivän elokuvia. Tv-maailma 14–15/2012 s. 61.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.