Porin Teatteri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Porin Teatteri

Porin Teatteri on Porissa sijaitseva suomenkielinen ammattiteatteri. Se perustettiin vuonna 1931, kun Porin Näyttämö ja Porin Työväen Teatteri yhdistettiin.

Teatteri toimii kaupungin keskustassa vuonna 1884 valmistuneessa teatteritalossa, jota pidetään yhtenä Suomen kauneimmista teatterirakennuksista.[1] Se on kuuluisa erityisesti 313-paikkaisen päänäyttämönsä allegorisista kattomaalauksista. Uusrenessanssia edustavan rakennuksen on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Johan Erik Stenberg.

Suomen neljänneksi vanhimpaan teatteritaloon liittyy vuonna 1974 valmistunut lisärakennus, jossa toimii muun muassa Pieni näyttämö -niminen studionäyttämö väliaikakahvioineen. Porin Teatteri on ollut myös yksi Pori Jazz -festivaalien konserttipaikoista vuodesta 1967 lähtien.[2] Vuonna 1910 teatteritalossa järjestettiin kreikkalais-roomalaisen painin SM-kilpailut.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hj. Nortamon patsas Porin Teatterin seinustalla.

Poria pidetään suomenkielisen teatterin syntymäpaikkana, sillä Kansallisteatterin edeltäjä Suomalainen Teatteri antoi ensimmäisen näytäntönsä Porissa Hotelli Otavan teatterisalissa 13. lokakuuta 1872. Teatteri viipyi kaupungissa seitsemän viikon ajan, jonka jälkeen se toimi kiertueteatterina ympäri Suomea, kunnes asettui pysyvästi Helsinkiin. Suomalaisen Teatterin johtajana toiminut Kaarlo Bergbom halusi aloittaa suomenkieliset näytännöt jossakin muualla kuin kieliriitojen repimässä pääkaupungissa.[4] Porissakin tosin oli toiminut ruotsinkielisiä teatteriryhmiä jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. 1880-luvun aikana toiminta vilkastui niin, että kaupungissa vaikutti kolme harrastajateatteria; Raittiusseura Alphan näyttämö, Porin Työväenyhdistyksen näytelmäkerho sekä Suomalaisen Nuijan näytelmäseura.[5]

Porin Työväenyhdistyksen näytelmäkerhosta muodostettiin vuonna 1909 Porin ensimmäinen ammattiteatteri Porin Työväen Teatteri. Sille syntyi vastapainoksi porvarillinen Porin Näyttämö vuonna 1925, joka jatkoi Raittiusseura Alphan teatteritoimintaa. 1920-luvun lopulla käynnistettiin neuvottelut teattereiden yhdistymisesta Porin Näyttämön johtokunnan puheenjohtajan Kaarlo Saarenheimon johdolla. Neuvottelut johtivat lopulta vuonna 1930 tehtyyn päätökseen teattereiden yhdistymisestä. Uusi Porin Teatteri aloitti toimintansa syksyllä 1931.[5] Sen ensimmäisenä johtajana toimi Porin Työväen Teatteria vuodesta 1928 johtanut Pekka Niskanen.[6]

Kuuluisimpia Poriin Teatteriin kiinnitettyinä olleita näyttelijöitä ovat olleet muun muassa Siiri Angerkoski, Leo Lastumäki, Tommi Rinne ja Sylvi Salonen. Tunnetuimpia teatterinjohtajina toimineita ovat puolestaan Helge Ranin, Glory Leppänen, Matti Kassila ja Ilmari Unho.

Teatterirakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin palon muistolaatta teatterin seinässä.

Ajatus teatteritalon rakentamisesta nousi ensimmäisen kerran esille jo vuonna 1862. Se valmistui kuitenkin vasta reilut kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Teatterirakennuksen vihkiäiset olivat 29. joulukuuta 1884. Porin Teatteri sijaitsee Hallituskadun varrella Raatihuoneenpuiston laidalla. Se on osa ns. "Porin vanhaa kaupunkia" eli Kivi-Poria, joka rakennettiin vuoden 1852 kaupunkipalon jälkeen. Alue kuuluu Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[7] Käytännössä koko Porin tuhonnut tulipalo sai alkunsa nykyisen teatterirakennuksen paikalla olleesta talosta. Teatterin seinään on kiinnitetty tapauksesta kertova muistolaatta. Talon Raatihuoneenpuiston puoleisella seinustalla puolestaan on Yrjö Liipolan veistämä kirjailija Hj. Nortamon patsas vuodelta 1946.

Rakentamisvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin Teatterin suunnitteli ruotsalainen arkkitehti Johan Erik Stenberg, joka myöhemmin suunnitteli myös useita muita rakennuksia Poriin sekä Ouluun. Hän oli aikaisemmin piirtänyt Söderhamnin kaupunkiin teatteritalon, jota Porin Teatteri muistutti ulkoasultaan huomattavasti. Kymmenen vuotta myöhemmin valmistunut Sundsvallin teatteri puolestaan on julkisivultaan lähes identtinen Porin Teatterin kanssa. Rakennus edustaa tyyliltään uusrenessanssia, joka oli aikakauden muotisuuntaus.

Porin teatteritalo rakennettiin suurimmaksi osaksi ruotsalaisin voimin. Myös osa rakennusmateriaaleista tuotiin Ruotsista, muun muassa porraskivet ovat Öölannin saarelta. Sisustus sekä koristemaalaukset olivat niin ikään ruotsalaisten suunnittelemia. Teatterisalin koristeet ja esiriipun suunnitteli tukholmalainen Carl Grabow. Hän oli tehnyt ne valmiiksi jo kotimaassaan ja Porissa ne ainoastaan asennettiin paikalleen.[4] Näyttämöaukon arkkitehti Stenberg oli kopioinut suoraan Ruotsin kuninkaallisen oopperan vuonna 1773 valmistuneesta oopperatalosta.[8] Sen yläpuolella on vasemmassa kulmassa Shakespearea ja oikeassa Mozartia esittävä kipsinen reliefi. Aukon sivuilla puolestaan ovat Runebergin ja Topeliuksen rintakuvat.[4]

Teatterisalissa on yhteensä 313 istumapaikkaa, joista 79 sijaitsee sitä kiertävällä parvella. Alun perin tilaa oli 450:lle hengelle.[9] Salin kattokruunun, johon on kuvattuna aarnikotka, on suunnitellut tukholmalainen kuvanveistäjä Henrik Nerpin. Teatterisalin katon koristemaalaukset on tehnyt helsinkiläinen Salomo Wuorio, joka tuohon aikaan oli Tukholmassa Carl Grabowin oppilaana. Katossa on seitsemän lapsihahmoa eli puttoa, jotka kuvaavat eri taiteenlajien muusia.[4]

Teatterin ravintolatilat valmistuivat jo ennen rakennuksen vihkiäisiä. Ensimmäinen illanvietto järjestettiin 3. marraskuuta. Erikoisuutena ravintolassa oli lontoolaisen yrityksen asentama 86 hehkulampun sähkövalaistus, joka oli tiettävästi Suomen toinen sähköllä valaistu rakennus kahta vuotta aikaisemmin Tampereella sijaitsevan Plevnaan teollisuusrakennuksen jälkeen.[4] Joka tapauksessa Porin Teatteri oli Suomen ensimmäinen sähköistetty teatteritalo.[10]

Laajennukset ja peruskorjaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienen näyttämön sisäänkäynti.

Teatteritalon laajentamista alettiin suunnitella lähes välittömästi sen valmistumisen jälkeen. Vuonna 1888 taloa laajennettiin Raatihuoneenpuiston puolelle rakennetulla parvekeosalla arkkitehti Stenbergiltä tilattujen piirustusten mukaan. Sen alaosa katettiin lasiverannaksi vuonna 1897 August Krookin suunnitelmien mukaan. Veranta oli vuosikymmenien ajan ravintolakäytössä.[4] Sisätiloissa on ollut tulipaloja ainakin vuosina 1914 ja 1916, jolloin ravintolassa mahdollisesti olleet seinämaalaukset ovat tuhoutuneet.[11]

Peruskorjauksia rakennuksessa on tehty 1970-luvun alussa arkkitehti Kurt Simbergin suunnitelmien pohjalta vuonna 1972 järjestettyjä suomalaisen teatterin 100-vuotisjuhlallisuuksia varten sekä vielä 1979, jolloin restautroitiin salin koristeluja. Vuonna 1974 vanhan teatterirakennuksen ja Porin oluttehtaan varaston väliin valmistui laajennusosa, jossa sijaitsee muun muassa studionäyttämö sekä teknisiä tiloja. Suurin osa niistä rakennettiin maan alle.[9] Julkisivun reliefejä ja ornamenttejä on puhdistettu ja restauroitu 2000-luvulla.[10] Seuraava peruskorjaus valmistui vuonna 2017.[1][12] Tuoreimmassa peruskorjauksessa uusittiin muun muassa kaikki teatterin tekniset järjestelmät. Päänäyttämön torniin, vanhojen puuristikoiden kylkiin, tehtiin teräsristikot, joihin tuettiin kaikki näyttämön teatteritekniikka. Vanhat, suojellut puuristikot jäivät kannattamaan vain vesikattoa[13].

Henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin Teatterin nykyinen johtaja on Patrik Drake, joka on toiminut tehtävässä elokuusta 2007 lähtien.[14]

Näyttelijät esityskaudella 2013–2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja entisiä näyttelijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin Teatterin johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Porin Teatterin remontin suunnittelu vihdoin vauhtiin 7.8.2013. Yle Uutiset. Viitattu 21.12.2013.
  2. Pori Jazzin historia Pori Jazz. Viitattu 21.12.2013.
  3. Kreikkalais-roomalaisen painin SM-kilpailut 1910–14 TUL-paini. Viitattu 10.6.2015.
  4. a b c d e f Teatteritalon historia Porin Teatteri. Viitattu 21.12.2013.
  5. a b Salmenperä, Eino: "Sata vuotta satakuntalaista sanomalehteä" s. 360–361, (teoksessa Satakunnan Kansa ja sen edeltäjät 1873–2003). Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 2003. Viitattu 21.12.2013.
  6. Lehto, Marja-Liisa & Järvinen, Ilari: Deus Protector Noster - Satakunnan Museon 110-vuotisjuhlakirja, s. 80. Porin kaupunki, Pori 1998. Viitattu 21.12.2013.
  7. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Museovirasto. Viitattu 21.12.2013.
  8. Porin Teatterin rakennushistoriallinen selvitys ark-byroo. Viitattu 21.12.2013.
  9. a b Seppälä, Aarne: "Kui? – Porilaisen käsikirja" (s. 55). Pori-seura ry 2007. Viitattu 21.12.2013.
  10. a b Porin teatteri Veljet Mäkilä Oy. Viitattu 21.12.2013.
  11. Porin teatteritalosta löytyi yhdeksän eri värikerrosta 11.12.2008. Uusi Aika. Viitattu 21.12.2013.
  12. Porin teatter kunnostettiin Yle 9.8.207
  13. A-Insinöörit: Porin teatteritalo, Pori ains.fi. Viitattu 13.7.2018.
  14. Patrik Drake astuu Porin teatterin johtoon 12. lokakuuta 2006. MTV3. Viitattu 21.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lampinen, Marja-Liisa: "Teatteri Porissa – Porin teatteritoiminnan historia 1848-1973", Porin teatteri, 1976. ISBN 951-99075-1-3.