Siirry sisältöön

Pirkanmaan vaalipiiri

Wikipediasta
Pirkanmaan vaalipiiri
Alue Pirkanmaan maakunta
Lautakunnan kokouspaikka Tampere[1]
Aiemmat nimet Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri
Käytössä vaaleista 1907 alkaen
Kansanedustajia 20
Suurin puolue Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (2023)

Pirkanmaan vaalipiiri (vaaleihin 1995 Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri) on yksi Suomen 13:sta eduskuntavaalien vaalipiiristä. Aikaisemmin eduskuntavaalipiireissä käytiin myös tasavallan presidentin valitsijamiesvaalit ennen suoraan kansanvaaliin siirtymistä 1994. Nykyään presidentinvaaleissa vaalipiirejä käytetään vain vaalien tekniseen toimittamiseen. Pirkanmaalta valitaan 20[2] kansanedustajaa 200:sta (10 %). Vaalipiiri kattaa Satakunnan historiallisen maakunnan itäosassa valtaosaltaan sijaitsevan Pirkanmaan maakunnan alueen. Vaalipiiri on väkiluvultaan ja edustajamäärältään Suomen kolmanneksi suurin Uudenmaan ja Helsingin vaalipiirien jälkeen.

Pirkanmaan vaalipiiriin kuuluvat seuraavat kunnat: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi.

Vaalipiirin entisiä kuntia ovat Aitolahti, Eräjärvi, Kuhmalahti, Kuorevesi (liitettiin Keski-Suomen vaalipiirissä sijaitsevaan Jämsään), Kuru, Kylmäkoski, Luopioinen, Längelmäki (liitettiin osittain samassa vaalipiirissä sijaitsevaan Oriveteen ja osittain Keski-Suomen vaalipiirissä sijaitsevaan Jämsään), Messukylä, Mouhijärvi, Mänttä, Pohjaslahti, Sahalahti, Suodenniemi, Teisko, Toijala, Tottijärvi, Vammala, Viiala, Viljakkala, Vilppula ja Äetsä.

Vaalipiirin rajat ovat vaihdelleet jonkin verran eri aikoina. Vuonna 1960 Jämsä, Jämsänkoski, Korpilahti, Koskenpää, Muurame ja Säynätsalo liitettiin Keski-Suomen läänin vaalipiiriin ja aikaisemmin Vaasan läänin itäiseen vaalipiiriin kuulunut Virrat vuonna 1969 Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Suoniemi liitettiin vuonna 1973 kuntaliitoksen yhteydessä Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Kuhmoinen liitettiin Keski-Suomen läänin vaalipiiriin vuonna 1974. Vuonna 1990 Valkeakosken seutu liitettiin Hämeen läänin eteläisestä Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Vuonna 1993 Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala liitettiin Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin ja vuonna 2003 Satakunnan vaalipiiristä Suodenniemi, Vammala ja Äetsä sekä Hämeen vaalipiiristä Urjala. Punkalaidun siirtyi Satakunnan vaalipiiristä vuonna 2007, vaihdettuaan ensin vastaavasti maakuntaa vuonna 2005.

Uusin muutos tapahtui vuoden 2021 alussa, kun Kuhmoinen vaihtoi maakuntaa Keski-Suomesta Pirkanmaalle. Samassa yhteydessä vaalilakia muutettiin siten, että kunta vaihtoi myös Keski-Suomen vaalipiiristä Pirkanmaalle.

Puolueiden kannatus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkanmaan suurin puolue on ollut viime vuosikymmeninä Kokoomus. SDP oli ennen selkeämmin suurin puolue ennen kuin 1970-luvulla Kokoomus nousi Tampereen seudulla vakavaksi haastajaksi. Perinteisesti juuri nämä puolueet ovat menestyneet parhaimmin eduskuntavaaleissa. SDP:n kannatus on vahvaa myös Akaan ja Valkeakosken seudulla, joka kuuluikin ennen vuotta 1990 Hämeen läänin eteläiseen vaalipiiriin. Eduskuntavaalien suurimmat ääniharavat ovat olleet SMP:n Sulo Aittoniemi vuonna 1991, Kokoomuksen Marja Tiura vuonna 2007, SDP:n Saara Karhu vuonna 2003 ja SKDL:n Ulla-Leena Alppi vuonna 1979.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa SDP nousi Kokoomuksen ohi yli 20 vuoden jälkeen Tampereen suurimmaksi puolueeksi. Vihreät kasvattivat merkittävästi kannatustaan, nousten vasemmistopuolueiden ohi historiallisella voitollaan Nokian suurimmaksi puolueeksi.

Nykyiset kansanedustajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisempia kansanedustajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ääniharavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
vaalit ehdokas puolue äänet
1958 Elli Stenberg SKDL 8 547 [3]
1962 Kustaa Alanko SDP 9 310 [4]
1966 Anni Flinck SDP 8 906 [5]
1970 Sami Suominen Kok. 11 110 [6]
1972 Tellervo Maria Koivisto SDP 11 003 [7]
1975 Marjatta Stenius SKDL 13 757 [8]
1979 Ulla-Leena Alppi SKDL 13 936 [9]
1983 Ulla-Leena Alppi SKDL 12 375 [10]
1987 Reijo Lindroos SDP 10 109 [11]
1991 Sulo Aittoniemi SMP 18 744 [12]
1995 Reijo Lindroos SDP 9 985 [13]
1999 Marjatta Stenius-Kaukonen Vas. 13 429 [14]
2003 Saara Karhu SDP 14 281 [15]
2007 Marja Tiura Kok. 17 578 [16]
2011 Hanna Tainio SDP 10 400 [17]
2015 Sanna Marin SDP 10 911 [18]
2019 Sanna Marin SDP 19 088 [19]
2023 Sanna Marin SDP 35 628 [20]

Puolueiden paikkamäärät vaalipiirissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autonomian aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaalit Paikat
Suom. Nuors. SDP Yht.
1907 3 1 7 11
1908 3 1 7 11
1909 3 1 7 11
1910 3 1 7 11
1911 3 1 7 11
1913 2 1 8 11
1916 2 1 8 11
1917 3 1 7 11

Sotienvälinen aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaalit Paikat
Kok. Ed. ML SDP SSTP Muut Yht.
1919 3 1 – 7 11
1922 3 1 – 7 – 11
1924 3 1 1 6 – 11
1927 2 1 1 6 1 11
1929 2 1 1 6 1 11
1930 3 1 – 7 11
1933 2 1 – 8 11
1936 2 – – 8 1a 11
1939 2 1 – 8 11
a Isänmaallinen kansanliike

Toisen maailmansodan jälkeinen aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaalit Paikat
Kok. SKL
KD
Ed.
KP
LKP
Lib.
ML
Kesk.
SMP
PS
Vihr. SDP SKDL
Vas.
Muut Yht.
1945 2 1 1 4 3 11
1948 3 – 1 5 3 12
1951 3 – 1 5 4 13
1954 2 1 1 5 4 13
1958 3 – 1 3 5 1a 13
1962 3 1 1 – 3 4 12
1966 3 – 1 – 4 4 12
1970 4 – – 1 1 4 3 13
1972 3 1 1 – – 5 3 13
1975 3 1 – 1 – 4 4 13
1979 4 1 – 1 – 4 3 13
1983 4 – 1 1 4 3 13
1987 5 – – 1 1 – 4 1 1b 13
1991 4 1 – 2 1 1 4 2 15
1995 4 – – 2 – 1 6 2 1c 15
1999 5 1 2 – 1 4 3 16
2003 5 1 3 – 2 5 2 18
2007 5 1 – 3 1 1 5 2 18
2011 5 1 2 4 1 4 1 18
2015 4 1 3 4 2 4 1 19
2019 4 1 2 4 2 5 1 19
2023 5 1 1 5 1 6 1 20
a Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto
b Demokraattinen Vaihtoehto
c Ekologinen puolue Vihreät
  1. ↑ https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Anna-Maja Henriksson: Valtioneuvoston asetus kansanedustajien paikkojen jaosta vaalipiirien kesken vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Finlex › Lainsäädäntö › Säädökset alkuperäisinä › 2022 › 888/2022. Helsingissä 10.11.2022. Edita Lakitieto Oy. Viitattu 6.7.2024.
  3. ↑ Eduskuntavaalit 1958 Tilastollinen päätoimisto 1959
  4. ↑ Eduskuntavaalit 1962 Tilastollinen päätoimisto 1962
  5. ↑ Eduskuntavaalit 1966 Tilastollinen päätoimisto 1966
  6. ↑ Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1970 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004)
  7. ↑ Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1972 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004)
  8. ↑ Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1975 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004)
  9. ↑ Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1979 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004)
  10. ↑ Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1983 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004)
  11. ↑ Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1987 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004)
  12. ↑ Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1991 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004)
  13. ↑ Ehdokkaiden äänet (Tilastokeskus)
  14. ↑ Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1999 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004)
  15. ↑ Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja vertausluvut vaalipiireittäin ja puolueittain 2003 (Tilastokeskus 31.5.2004)
  16. ↑ Ehdokkaiden äänet (Oikeusministeriö 21.3.2007)
  17. ↑ Eduskuntavaalit 2011 - tulospalvelu Yleisradio. Arkistoitu 20.4.2011. Viitattu 22.4.2011.
  18. ↑ Eduskuntavaalit 2015 - tulospalvelu Yleisradio. Viitattu 25.4.2015.
  19. ↑ Valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 3.5.2019.
  20. ↑ Valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 7.4.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]