Iiris Suomela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iiris Suomela
Suomela hallituspuolueiden ilmastokokouksessa helmikuussa 2020
Suomela hallituspuolueiden ilmastokokouksessa helmikuussa 2020
Kansanedustaja
17.4.2019–4.4.2023
Ryhmä/puolue Vihreä eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Pirkanmaa
Henkilötiedot
Syntynyt1. toukokuuta 1994 (ikä 30)
Tampere
Kansalaisuus suomalainen
Puoliso Matti Parpala
Lapset 1
Tiedot
Puolue vihreät
Koulutus yhteiskuntatieteiden ylioppilas
Aiheesta muualla
www.iirissuomela.fi

Iiris Suomela (s. 1. toukokuuta 1994) on suomalainen vihreiden entinen kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen.[1][2] Suomela valittiin kansanedustajaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Pirkanmaan vaalipiiristä 4 873 äänellä.[2] Samana vuonna hän oli myös vihreiden europarlamenttivaaliehdokkaana muttei tullut valituksi.[3] Tammikuusta 2024 alkaen Suomela on toiminut musiikin alkutuotannon (Teosto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat) yhteisenä edunvalvonnan päällikkönä.

Suomela valittiin syyskuussa 2021 vihreiden puoluehallituksen kokouksessa sijaistamaan Maria Ohisaloa puheenjohtajana vanhempainvapaan ajaksi.[4] Hän aloitti vihreiden puheenjohtajana marraskuussa 2021.[5] Puheenjohtajana Suomela johti vihreät Suomen historian ensimmäisiin aluevaaleihin, joissa puolue koki vaalitappion saadessaan vain 7,4% valtakunnallisista äänistä.[6] Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Suomela putosi eduskunnasta.[7]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomela on kotoisin Tampereelta mutta on asunut myös ulkomailla yhteensä seitsemän vuoden ajan.[8] Hän on valmistunut IB-ylioppilaaksi vuonna 2013 UWC Atlantic Collegesta Walesista[9], jonne hän sai Suomen Kulttuurirahaston stipendin 17-vuotiaana.[10]

Suomela on opiskellut Tampereen yliopistossa sosiologiaa. Suomela on toiminut toisena Vihreiden nuorten kahdesta puheenjohtajasta vuodet 2017 ja 2018[11], Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä vuosina 2015–2018[8][12] ja vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsenenä vuosina 2015–2019[13][14]. Hänet valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa 2017 1 981 äänellä.[15]

Aiemmin Suomela on toiminut Tampereen vihreiden nuorten varapuheenjohtajana, Tampereen ammattikorkeakoulun hallituksessa sekä Tampereen yliopiston hallituksessa.[16][17] Hän oli ehdolla eduskuntavaaleissa myös vuonna 2015, sai 958 ääntä eikä tullut valituksi[18].

Suomelan puoliso on yrittäjä ja kokoomuksen entinen kaupunginvaltuutettu Matti Parpala[19]. Suomelalla on yksi lapsi.[20]

Nuorempana Suomela harrasti judoa edustaen Tampereen Judoa. Hän voitti SM-hopeaa vuonna 2011 alle 70-kilon sarjassa[21].

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomela on kertonut kiinnostuneensa politiikasta ilmastoahdistuksensa vuoksi.[22]

Raiskauslainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomela on toinen alullepanija Suostumus2018-kansalaisaloitteessa, joka tähtää rikoslain uudistamiseen niin, että ilman toisen suostumusta tapahtuva sukupuoliyhteys olisi aina raiskaus.[23]

Kielenkäyttö ja väestöryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomela nousi otsikoihin kritisoimalla Iltalehdessä ja Twitter-tilillään naispuolisiin poliitikkoihin kohdistuvaa ulkonäköperusteista kielenkäyttöä.[24] Toimittaja Seppo Varjus oli kutsunut sisäministeri Maria Ohisaloa "jääprinsessaksi".[25] Lisäksi vihreistä naisista oli Suomelan mukaan käytetty termejä kuten "misuehdokas" ja "vihreä herkku".[24] Suomela oli aikaisemmin kommentoinut perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon ulkonäköä vertaamalla tätä Tähtien sota -saagan pääviholliseen Darth Sidioukseen.[26] Keski-ikäisistä miehistä käytettyä termiä "setämies" Suomela ei nähnyt Ylen Aamu-tv:n haastattelussa halventavana, vaan näki termin sellaisena ilmiönä, joka pyrkii tunnustamaan, että miehillä on enemmän valtaa yhteiskunnassa.[27]

Ensimmäisessä puheenvuorossaan eduskunnassa kesäkuussa 2019 Suomela kutsui toista varapuhemiestä Juho Eerolaa puhemies-termin sijaan ”puheenjohtajaksi”. Suomelan mukaan puhemies-termi on sukupuolittunut, koska sen päätteenä on -mies. Suomela sanoi, ettei eduskunnan puheenjohtaminen ole sukupuolesta kiinni, minkä vuoksi hän kertoi kutsuvansa eduskunnan puheenjohtajistoa puheenjohtajiksi.[28] Suomela kutsui Eerolaa puheenjohtajaksi jälleen syyskuussa ja sai välihuomautuksen puhutteluetiketistä.[29]

Sukupolvien vastakkainasettelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 2019 Suomela väitti, että hänen sukupolvensa on vanhempiaan köyhempi. Taloustieteen professori Roope Uusitalo sekä sosiologian professori Jani Erola pitivät Helsingin Sanomien aiheesta tekemässä haastattelussa väitettä epäuskottavana vedoten siihen, että suomalaisten mediaanitulot ovat kasvaneet ja huono-osaisuus vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Erola kuitenkin huomautti, että nuorempien sukupolvien tulevaan köyhyyteen vaikuttanee perinnönjaon keskittyminen sekä koulutustason nousun pysähtyminen ja matalan koulutuksen saaneiden nuorten määrän kasvu[30].

Kansanedustajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hallintovaliokunta (varajäsen) 2.5.2019–17.6.2019
  • Talousvaliokunta (jäsen) 2.5.2019–17.6.2019
  • Lakivaliokunta (jäsen) 28.2.2020–24.9.2020
  • Sivistys- ja tiedejaosto (jäsen) 6.9.2019–3.11.2020
  • Suuri valiokunta (jäsen) 18.6.2019–3.11.2020, 11.6.2021–4.4.2023
  • Perustuslakivaliokunta (varajäsen) 18.6.2019–3.11.2020, 11.6.2021–4.4.2023
  • Valtiovarainvaliokunta (jäsen) 18.6.2019–3.11.2020, 11.06.2021–4.4.2023
  • Verojaosto (jäsen) 06.09.2019–3.11.2020, 15.6.2021–4.4.2023
  • Kunta- ja terveysjaosto (jäsen) 6.9.2019–3.11.2020, 15.6.2021–4.4.2023[31]

Lobbari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2023 kerrottiin että Suomela aloittaa tammikuussa 2024 työt musiikkialan lobbarina. Teosto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat palkkasivat hänet edistämään musiikin luomisen toimintaedellytyksiä yhteiskunnassa tittelillä edunvalvontapäällikkö.[32]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaupunginvaltuuston kokoonpano tampere.fi. 22.3.2022. Viitattu 17.4.2023.
  2. a b Yle: Vaalit.Yle vaalikone.yle.fi. Viitattu 5.3.2020.
  3. Tulospalvelu | Eurovaalit 2019 | Iltalehti www.iltalehti.fi. Viitattu 7.6.2019.
  4. Jarno Hartikainen, Henri Häkkinen: Iiris Suomela nousee Maria Ohisalon tuuraajaksi vihreiden puheenjohtajana – sanoo olevansa käytettävissä myös ministeriksi Helsingin Sanomat. 1.10.2021. Viitattu 2.10.2021.
  5. Ohisalo perhevapaille jo viikon kuluttua – Iiris Suomela puheenjohtajan paikalle ja Krista Mikkonen sisäministeriksi MTV Uutiset. 12.11.2021. Viitattu 14.11.2021.
  6. Iiris Suomela myöntää: Aluevaalit olivat vihreille tappiolliset MTV Uutiset. 24.1.2022. Viitattu 3.4.2023.
  7. Iiris Suomela putosi eduskunnasta – ”Totta kai se kylmää, että vaalituloksemme on heikentynyt näin paljon edellisestä” Aamulehti. 2.4.2023. Viitattu 3.4.2023.
  8. a b Esittely Iiris Suomela. Arkistoitu 28.3.2018. Viitattu 27.3.2018. (englanniksi)
  9. Kunnianhimoinen nuori poliitikko tähtää eduskuntaan – opiskelu tuo arkeen rentouttavaa vaihtelua Moreenimedia. Viitattu 27.3.2018.
  10. Suomen kulttuurirahasto: Stipendit UWC-lukioihin jaettiin SKR.fi. 3.5.2011. Viitattu 16.4.2019.
  11. Vihreät nuoret: Iiris Suomela ja Jaakko Mustakallio ovat Vihreiden nuorten puheenjohtajat 2017! Vihreät nuoret. Arkistoitu 2.12.2016. Viitattu 27.3.2018.
  12. Edustajisto | Tamy Tamy. Viitattu 27.3.2018.
  13. Puoluevaltuuskunta Vihreät - De Gröna. 25.9.2014. Viitattu 27.3.2018.
  14. Puoluevaltuuskunta 2015–2017 Vihreät - De Gröna. 18.6.2017. Viitattu 27.3.2018.
  15. Iiris Suomela - Ylen Vaalikone 2017 Ylen Vaalikone 2017. Arkistoitu 28.3.2018. Viitattu 27.3.2018.
  16. Iiris Suomela Iiris Suomela. Viitattu 27.3.2018. (englanniksi)
  17. Uusi Tampereen yliopisto sai ensimmäisen hallituksen – kokoonpano kerää heti kritiikkiä: "Ei täytä tasa-arvovaatimuksia" Yle Uutiset. Viitattu 22.3.2019.
  18. Kokeile HS:n vaalikoneella, kenen ehdokkaan arvomaailma on lähimpänä sinua www.vaalikone.fi. Arkistoitu 11.4.2017. Viitattu 27.3.2018.
  19. Vihreät | ”Hallituksessa ei olla, jos ei tehdä, mitä on sovittu” – Vihreät saa Iiris Suomelasta johtajan, joka vaatii feminististä politiikkaa ja edelläkävijyyttä ilmastoasioissa Helsingin Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 21.11.2021.
  20. Kansanedustaja Iiris Suomelan vauva syntyi – "paras joululahja otti reilusti etumatkaa” www.iltalehti.fi. Viitattu 17.11.2020.
  21. JudoInside - Iiris Suomela Judoka www.judoinside.com. Viitattu 3.2.2023.
  22. Jostain Iiris Suomelakin suuttuu Helsingin Sanomien NYT-liite. 27.6.2019.
  23. Suostumus2018-kansalaisaloite eduskuntaan: Raiskauksen määrittelyä suostumusperustaiseksi kannattaa 50 000 suomalaista Yle Uutiset. Viitattu 22.3.2019.
  24. a b ”Jääprinsessoja, misuehdokkaita, vihreitä herkkuja...” – Naiskansanedustajan mukaan seksismi rehottaa eduskunnassa www.iltalehti.fi. Viitattu 12.6.2019.
  25. Seppo Varjus: Kommentti: Loanheitto ja yhteenotot odottavat – vihreiden jääprinsessa Ohisalo ottaa ison riskin Ilta-Sanomat. 8.6.2019. Viitattu 12.6.2019.
  26. Nyt.fi: Maria Ohisaloa kutsuttiin ”jääprinsessaksi”, somessa hermostuttiin ja Alexander Stubb kertoi turtuneensa nimittelyyn – Mitä poliitikoista voi sanoa? Helsingin Sanomat. 11.6.2019. Viitattu 12.6.2019.
  27. ”Ylen aamu-tv | Iiris Suomela jääprinsessa-kohusta: "Kyse ei ole siitä miltä minusta tuntuu vaan siitä miltä tämä näyttää nuorille tytöille"”. fi
  28. Waris, Olli: Vihreiden Iiris Suomelalta kannanotto ensimmäisessä puheenvuorossa – kutsui puhemiestä puheenjohtajaksi: ”Termi on sukupuolittunut” Ilta-Sanomat. 12.6.2019. Viitattu 13.6.2019.
  29. Lehto, Mika: Iiris Suomela kutsui eduskunnan puhemiestä taas puheen­johtajaksi ja sai pyynnön muuttaa tapansa – ”Saa nähdä” Ilta-Sanomat. 19.9.2019. Viitattu 18.12.2019.
  30. Kansanedustajan mukaan nykynuoret ovat ensimmäinen vanhempiaan köyhempi sukupolvi – asiantuntijat vastaavat väitteeseen Helsingin Sanomat. 9.7.2019.
  31. Eduskunta: Iiris Suomela eduskunta.fi. Viitattu 6.4.2023.
  32. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9cf8555c-1a4c-4aa8-935e-8ce4bcae1eab

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]