Aamu-TV

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ylen aamu-tv
Ykkösen Aamu-TV
Tyyli keskusteluohjelma
Kestoaika 200 min
Luoja(t) Yleisradio
Alkuperämaa Suomen lippu Suomi
Verkko Yle TV1
Esitetty 3. maaliskuuta 1997 –
Aiheesta muualla
IMDb

Ylen aamu-tv (myös Yle aamu-tv ja Aamu-TV, maaliskuuhun 2012 asti Ykkösen aamu-TV) on Yle TV1:llä arkiaamuisin lähettävä ajankohtaisohjelma. Ensimmäinen lähetys esitettiin 3. maaliskuuta 1997. Ohjelma toimitetaan ja lähetetään Helsingin Pasilasta, mutta se voidaan väliaikaisesti lähettää myös muualta (esimerkiksi kesäisin ohjelmaa lähetetään muualta Suomesta ja joskus myös lähiulkomailta, kuten Virosta). Ohjelma tavoittaa aamuisin jopa 700 000 katsojaa.[1]

Aamu-TV:n lähetys alkaa arkisin kello 6.25 ja päättyy kello 9.30 (vuoteen 2009 saakka 5.55–9.15). Lauantaisin ohjelmaa esitetään kello 9.05–10.00. Lauantailähetykset alkoivat vuonna 2009.

Arkipäivien ohjelmistoon kuuluu uutiset, sää ja urheilu puolen tunnin välein. Uutiset toimittaa Yle Uutiset ja urheiluosuudet Yle Urheilu. Aiemmin lähetykseen kuului lisäksi ruotsin- ja englanninkieliset uutislähetykset, mutta myöhemmin ruotsinkieliset Morgonnytt-ohjelmat lopetettiin kokonaan ja englanninkielinen Yle News muuttui omaksi ohjelmakseen, jota esitetään kello 15.05.

Aamu-TV:n aiheista esitetään noin tunnin mittainen kooste samana arkipäivänä ohjelmassa Tänään otsikoissa kello 15.10 Yle TV1:ssä. Aikaisemmin se esitettiin Yle TV2:ssa ja YLE24:lla myöhemmin iltapäivällä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aamu-TV:n ensimmäinen lähetys oli 3. maaliskuuta 1997. Tällöin koko lähetys lähetettiin Pasilasta. Ensimmäisen ohjelman juonsivat Päivi Saharinen ja Seppo Toivonen, ja uutiset luki Juha Hietanen.[2] Alkuaikojen toisena juontajaparina vuorotteli Seija Vaaherkumpu ja Arto Nyberg. Tuottajana oli Kari Karjalainen[3].

Helsingin Lasipalatsin studio otettiin käyttöön 26. marraskuuta 1998[4]. Uutiset, sää ja urheilu lähetettiin edelleen Pasilasta. Lasipalatsin ilme uudistettiin vuoden 2005 alkupuolella, uuden studion ilmeen suunnitteli lavastaja Teppo Järvinen. Lasipalatsista Aamu-TV siirtyi kesällä 2007 takaisin Pasilaan, jossa sitä kuvattiin uuden studion valmistumista odotellessa Pikku Joutsenen väliaikaisissa tiloissa. Ensimmäinen lähetys Aamu-TV:n uudesta studiosta lähetettiin 15. lokakuuta 2007. Uusi studio on aiempaa suurempi ja lähempänä uutisstudiota. Lisäksi sieltä on suora live-kamerayhteys Helsingin keskustaan.

Suomen ensimmäinen aamutv-ohjelma on kuitenkin MTV:n Huomenta Suomi, jonka ensilähetys oli 1. joulukuuta 1989. Se oli aloittaessaan Pohjoismaiden ensimmäinen kaupallinen aamutelevisio-ohjelma.[5]

Ohjelmisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aamu-TV:ssä esitetään myös viikoittaisia eri teemoihin liittyviä ohjelmia. Maanantaisin esitellään luontoaiheita ohjelmassa Luonto lähellä, keskustellaan urheilutapahtumista Jälkihiessä ja laitetaan ruokaa ohjelmassa Voita & Sokeria. Tiistaisin Jälkipörssissä pohditaan talousasioita ja Filmikellarissa esitetään arkistomateriaalia. Keskiviikkoaamuun kuuluu Aamutohtori, joka vastaa katsojien terveysaiheisiin kysymyksiin. Torstaisin Seppo Puttonen ja Nadja Nowak esittelevät Aamun kirjan, ja perjantaisin viikon uutisaiheista keskustelevat Jälkiviisaat ja Jenni-Maarit Koponen arvioi uusia elokuvia ohjelmassa Tähtihetki.

Juontajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset juontajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisiä juontajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutisankkurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meteorologit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ylen aamu-tv uudistaa ilmeensä lokakuun lopussa 9.10.2013. Yle. Viitattu 10.10.2013.
  2. Aamu-tv täyttää 20 vuotta – viisi muistoa jähmeistä ensiminuuteista juontajien hepuliin, Yle 3.3.2017.
  3. Juurus, Kati: Huomenta Suomi, tässä Aamu-TV. Kolmantena maaliskuuta saamme seitsemät uudet uutiset ja viisi tv-julkkista lisää. Helsingin Sanomat, 23.2.1997, s. 53. HS Aikakone Viitattu 8.8.2019.
  4. http://avoinyle.fi/www/kuvat/Tiedotteet1998.pdf
  5. Heikki Hellman: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012. s. 304; ISBN 978-952-222-339-5

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]