Ilmastoahdistus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilmastoahdistus tarkoittaa ahdistustilaa, jossa henkilö kokee ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden uhkaavan häntä.[1] Ilmastoahdistus (tai: ilmastonmuutosahdistus) on merkittävä osa ympäristöahdistuksen ilmiötä.

Ilmastoahdistus on osa ilmastonmuutoksen psyykkisiä vaikutuksia. Tällaiset vaikutukset voivat olla joko suoria tai epäsuoria. Suoria vaikutuksia, kuten ilmastonmuutoksen pahentamien sääilmiöiden seurauksia, on tutkittu enemmän kuin epäsuoria vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen pahentamat luonnonkatastrofit aiheuttavat esimerkiksi ahdistusta, posttraumaattista stressiä, masennusta ja vahingollista käyttäytymistä.[2][3]

Ilmastonmuutoksen yksi epäsuora vaikutus on sellainen ilmastoahdistus, jossa ihminen ei vielä itse kärsi suoraan kovin paljon ilmastonmuutoksen fyysisistä vaikutuksista, mutta kokee silti huomattavaa psyykkistä kuormittumista. Esimerkiksi Ruotsissa on keskusteltu 2010-luvulla tällaisesta ilmastoahdistuksesta. Asiaa on tutkittu myös esimerkiksi Australiassa ja Yhdysvalloissa. Lisätutkimusta tehdään parhaillaan eri puolilla maailmaa.[4][5]

Ilmastonmuutos on lukuisille ihmisille keskeinen tulevaisuuteen liittyvä uhkakuva, minkä vuoksi ilmastoahdistuksen yksi peruspiirre on tulevaisuuteen liittyvä pelko ja huoli. Ilmastoahdistus ja niin kutsuttu tulevaisuusahdistus liittyvät usein yhteen.[6]

Suomessa ilmastoahdistuksesta on keskusteltu julkisuudessa enemmän syksyn 2017 jälkeen. Silloin ilmestyi kaksi teosta, jotka käsittelevät osaltaan tätä teemaa: Hyvän sään aikana (toim. Hanna Nikkanen) ja Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Panu Pihkala).[7][8] Suomen ensimmäinen opiskelijoille suunnattu keskusteluryhmä ilmastoahdistuksesta perustettiin keväällä 2018 Aalto-yliopistoon.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ilmastoahdistus voi aiheuttaa jopa pakko-oireita – on ymmärrettävä oma vastuu, mutta säilytettävä suhteellisuudentaju, neuvoo tuore raportti Yle Uutiset. Viitattu 16.7.2019.
  2. Clayton, Susan, C. Manning & C. Hodge: Beyond Storms & Droughts: The Psychological Impacts of Climate Change. Washington, DC: APA and ecoAmerica, 2014.
  3. Berry, Helen & Thomas D. Waite & Keith B. G. Dear & Anthony G. Capon & Virginia Murray: "The Case for Systems Thinking about Climate Change and Mental Health." Nature Climate Change 8 (4): 282-290, 2018.
  4. Reser, Joseph P. & Shirley A. Morrissey & Michelle Ellul: "The Threat of Climate Change: Psychological Response, Adaptation, and Impacts." Climate Change and Human Well-being: Global Challenges and Opportunities, toim. Inka Weissbecker, 19-42. New York: Springer, 2011.
  5. Bodnar, Susan: “Wasted and Bombed: Clinical Enactments of a Changing Relationship to the Earth.” Psychoanalytic Dialogues 18 (4): 484-512, 2008.
  6. Searle, Kristina & Kathryn Gow: "Do Concerns about Climate Change Lead to Distress?" International Journal of Climate Change Strategies and Management 2 (4): 362-379, 2010.
  7. Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit ahdistavat lähes kaikkia: Liian moni sivuuttaa nämä tunteet, vaikka juuri ne ovat ratkaisu, sanoo tutkija Panu Pihkala, Helsingin Sanomat 7.10.2017, C1-3
  8. Suomen valtio reagoi ilmastonmuutokseen liian hitaasti ja keskustelu vaikutuksesta työpaikkoihin on ”ihan duplopalikkatasolla”, sanoo aiheesta kirjan ohjannut Hanna Nikkanen, Helsingin Sanomat 17.12.2017
  9. Ilmastoahdistus aiheuttaa vihaa, surua ja syyllisyyttä – Aalto-yliopisto tarjoaa opiskelijoille tukea ilmastonmuutoksen käsittelyyn ja muistuttaa toivosta Yle 15.4.2018

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]