Ilmastoviestintä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilmastoviestintä ja ilmastonmuutosviestintä viittaavat laajasti viestintään, jossa on aiheena ilmastonmuutos, ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset, ilmastopolitiikka sekä esimerkiksi erilaiset ilmastonmuutoksen hillintää edistävät ratkaisut. Ilmastoviestintää koskevan tutkimuksen osa-alueita ovat muun muassa viestinnän kohdeyleisöä koskeva tieto (esimerkiksi asenteet ja arvot) ja kohdeyleisön tarkka määrittely[1][2], viestien kehystäminen[3][4] sekä viestien tarinallistaminen [5].[6][7][8] Tutkimukset ovat osoittaneet, että ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset tuntuvat tilallisesti ja ajallisesti kaukaisilta, minkä vuoksi ilmastonmuutos on ilmiönä haastava ihmisten moraaliselle harkintakyvylle.[9] "Ilmastonmuutoksen ahdistavuus ja tieto siitä, että oma elämäntapamme pahentaa ongelmaa, saa meidät välttelemään koko aihetta".[10] Ilmastoviestinnän tutkimus vastaa näihin ongelmiin tuottamalla tietoa tehokkaista ilmastoviestinnän keinoista.

Ilmastoviestinnän tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastoviestintää koskeva tutkimusala on kasvanut 2000-2010-luvuilla omaksi tieteenalakseen. Ilmastoviestinnän tutkijoilla on erilaisia määritelmiä sille, mikä kaikki kuuluu ilmastoviestinnän tutkimusalaan. Tutkija Susanne Moser [11] on kirjoittanut ilmastoviestinnän tutkimusta kokoavia artikkeleita[12][13], jotka tuovat laajasti esiin alan monimuotoisia tutkimusaiheita.

Jotkut yliopistot ovat perustaneet ilmastoviestintään keskittyviä tutkimusyksikköjä. Esimerkiksi Yalen yliopistossa toimiva The Yale Program on Climate Change Communication (YPCCC) -ohjelma keskittyy tutkimaan ihmisten ilmastonmuutosta koskevia tietovarantoja, asenteita, politiikkapreferenssejä, käyttäytymistä sekä niiden taustalla vaikuttavia psykologisia, kulttuurisia ja poliittisia tekijöitä [14]. Lisäksi Oxfordin yliopisto on julkaissut The Oxford Encyclopedia of Climate Change Communication -sivullaan paljon ilmastoviestinnän alan tutkimusta.

Tutkija Susanne Moserin mukaan: "(...) ilmastoviestinnän tutkimusalan tuottavuus on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana dramaattisesti, alan ei tarvitse enää nojata lähialojen tuottamaan relevanttiin, mutta ilmastoviestinnän kannalta testaamattomaan tutkimukseen. Laajuus ja monitieteisyys on ilmastoviestintätieteeltä toivottavaa, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin ja kaikkeen kaikkialla maailmassa. Mikään tieteenala ei omista ilmastoviestintätiedettä ja sen uusimmista tuloksista on mahdotonta pysyä perillä. (…) Tämän seurauksena on syntymässä uusia innovatiivisia lähestymistapoja tämän tiedon järjestämiseen ja sen saavuttamisen helpottamiseen." Tutkijoilla on kuitenkin Moserin mukaan edelleen selvittämättä useita suuria haasteita ilmastoviestintään liittyen, kuten suuren yleisön pinnallisen ilmastonmuutosta koskevan ymmärryksen syventäminen, ilmastotietoisuuden ja -huolen vaihtuminen toimintaan sekä ilmiöön liittyvän toivottomuuden kanssa selviäminen.[1]

Ilmastoviestintä ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastoviestinnän tutkimusta työkseen popularisoivien Adam Cornerin ja Jamie Clarken mukaan sillä, mitä tavalliset ihmiset ajattelevat ilmastonmuutoksesta ja miten he käsittävät ilmastonmuutoksen luonteen, on valtavasti merkitystä. Tarinat, joita kerromme siitä, mitä ilmastonmuutos merkitsee, kuka on vastuussa ratkaisujen keksimisestä ja millaisia ratkaisujen ylipäätään tulisi olla, ovat Cornerin ja Clarkin mukaan yhtä tärkeitä osa-alueita kuin teknologian, lainsäädännön ja politiikkatoimien tarjoamat ilmastonmuutoksen ratkaisut. "Puhuessamme ilmastonmuutoksesta puhumme todellisuudessa itsestämme, asioista, joita arvostamme ja siitä, millaisen toivomme tulevaisuutemme olevan. (…) Ilmastonmuutos ei ole yksittäinen asia, vaan linssi, jonka kautta voimme tarkastella lähes kaikkia elämämme osa-alueita, poliittista ja globaaleista aspekteista aina omaan arkeemme saakka."[15]

Meteorologi ja kolumnistina ilmastomedia Gristissä toimiva Eric Holthaus on kirjoittanut ilmastoviestinnän narratiiveista seuraavasti: "Jos teemme tämän oikein, oikeudenmukaisuutta ja ekologiaa priorisoivan maailman luominen tulee tuntumaan samalta kuin rakastuminen. Holtittomalta, tunteelliselta, raa’alta. Haluat peruuttaa aiemmat suunnitelmasi. Meidän on rakastuttava tulevaisuuteen."[16]

Andrew John Hoffman (2015) on kirjoittanut kulttuurin ja ilmastokeskustelun suhteesta kirjan How culture shapes the climate debate

Ilmastoviestintä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ei ole vielä ehditty tuottaa paljon ilmastoviestinnän tutkimusta, mutta ilmastoviestinnän käsite on esiintynyt Suomen julkisessa keskustelussa. Versuslehdessä julkaistiin vuonna 2019 artikkeli liittyen ilmastoviestinnän tutkimukseen. Vihreään Lankaan on haastateltu 2019 norjalaista psykologia ja tutkijaa Per Espen Stoknesia, jonka mukaan "ilmastonmuutoksen ahdistavuus ja tieto siitä, että oma elämäntapamme pahentaa ongelmaa, saa meidät välttelemään koko aihetta". [17]

Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suomisen ja toimittaja Lasse Leipolan artikkelissa (2018) käsiteltiin median ja ilmastonmuutoksen suhdetta seuraavasti: ”(…) ilmastonmuutos ei ole erillinen juttuaihe vaan näkökulma, joka liittyy jokaiseen aiheeseen." "Lukijoiden on voitava luottaa siihen, että jos ilmastonmuutosta ei jutussa mainita, ei sillä ole olennaista yhteyttä aiheeseen. Muuten lukijoita johdetaan harhaan.”[18]. Lisäksi Helsingin Sanomat julkaisi työterveyspsykologi Sanna Hyyhön ja nuorisopsykologi Soile Laukkasen mielipidekirjoituksen otsikolla "Ilmastoviestinnässä ei pidä keskittyä yksilöön"[19]. Hyyhön ja Laukkasen mukaan "keskeistä olisi aktivoida tavalliset kansalaiset vaatimaan poliittisia toimia ja yhteiskunnallisia muutoksia". "Muutos tarvittaisiin kuitenkin nopeasti. Sen aikaansaaminen vaatisi, että ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset osaisivat ja rohkenisivat vaatia mittavia poliittisia toimia. Nykyinen, pääasiassa yksilötason kulutusvalintoihin keskittyvä viestintä ei rohkaise ihmisiä puhumaan julkisesti ilmastotoimien tärkeydestä."

Suomeen on perustettu ilmastojournalismiin keskittynyt verkkojulkaisu Hyvän sään aikana .

Lisäksi Suomen julkisessa keskustelussa on esiintynyt ilmastoviestintään liittyvä ilmastoahdistuksen käsite.[20] Suomen mielenterveys ry on julkaissut vuonna 2019 aihetta koskevan oppaan Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen.

Ilmastoviestinnän oppaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastoviestinnästä on julkaistu useita alan tutkimukseen pohjautuvia yleistajuisia oppaita. Suurin osa ilmastoviestinnän yleistajuisista oppaista on vapaasti luettavissa ja ladattavissa verkosta. Ilmastoviestinnän tutkimusta popularisoiva Climate Outreach on julkaissut useita ilmastoviestinnän oppaita. Climate Outreachissa työskentelevät Adam Corner ja Jamie Clarke ovat lisäksi julkaisseet laajasti ilmastoviestinnän tutkimusta kokoavan Talking Climate -tietokirjan.

Suomessa on julkaistu ilmastokasvatustyön tueksi Ilmastokasvatuksen polkupyörämalli.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastoviestinnän julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastoviestintään liittyviä videoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastoviestintää käsitteleviä podcasteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Donald Hine, Joseph Reser, Mark Morrison, Wendy Phillips, Patrick Nunn, Ray Cooksey: Audience segmentation and climate change communication: Conceptual and methodological considerations. Wiley Interdisciplinary Reviews: Climate Change, 1.7.2014, nro 5. doi:10.1002/wcc.279. Artikkelin verkkoversio.
  2. Donald W. Hine, Wendy J. Phillips, Aaron B. Driver, Mark Morrison: Audience Segmentation and Climate Change Communication. Oxford Research Encyclopedia of Climate Science, 29.3.2017. doi:10.1093/acrefore/9780190228620.013.390. Artikkelin verkkoversio. en
  3. Nan Li, Leona Yi-Fan Su: Message Framing and Climate Change Communication: A Meta-Analytical Review. Journal of Applied Communications, 5.11.2018, nro 102. doi:10.4148/1051-0834.2189. Artikkelin verkkoversio.
  4. James N. Druckman, Arthur Lupia: Using Frames to Make Scientific Communication More Effective. The Oxford Handbook of the Science of Science Communication, 16.6.2017. doi:10.1093/oxfordhb/9780190497620.013.38. Artikkelin verkkoversio. en
  5. Michael D. Jones, Holly Peterson: Narrative Persuasion and Storytelling as Climate Communication Strategies. Oxford Research Encyclopedia of Climate Science, 22.8.2017. doi:10.1093/acrefore/9780190228620.013.384. Artikkelin verkkoversio. en
  6. Ezra M. Markowitz, Meaghan L. Guckian: Psychology and Climate Change, s. 35–63. Academic Press, 2018-01-01. ISBN 978-0-12-813130-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020).
  7. Susanne C. Moser: Reflections on climate change communication research and practice in the second decade of the 21st century: what more is there to say?. WIREs Climate Change, 2016, nro 3, s. 345–369. doi:10.1002/wcc.403. ISSN 1757-7799. Artikkelin verkkoversio. en
  8. Susanne C. Moser: Communicating climate change: history, challenges, process and future directions. WIREs Climate Change, 2010, nro 1, s. 31–53. doi:10.1002/wcc.11. ISSN 1757-7799. Artikkelin verkkoversio. en
  9. Talking Climate - From Research to Practice in Public Engagement | Adam Corner | Palgrave Macmillan. {{{Julkaisija}}}. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020). en
  10. ”Suurin este ilmastonmuutoksen torjumiselle on korviemme välissä” Vihreä Lanka. 8.2.2019. Viitattu 16.1.2020.
  11. Susanne Moser — Publications: Communications Publications www.susannemoser.com. Viitattu 16.1.2020.
  12. Susanne C. Moser: Reflections on climate change communication research and practice in the second decade of the 21st century: what more is there to say?. WIREs Climate Change, 2016, nro 3, s. 345–369. doi:10.1002/wcc.403. ISSN 1757-7799. Artikkelin verkkoversio. en
  13. Susanne C. Moser: Communicating climate change: history, challenges, process and future directions. WIREs Climate Change, 2010, nro 1, s. 31–53. doi:10.1002/wcc.11. ISSN 1757-7799. Artikkelin verkkoversio. en
  14. The Yale Program on Climate Change Communication Yale Program on Climate Change Communication. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  15. Talking Climate - From Research to Practice in Public Engagement | Adam Corner | Palgrave Macmillan. {{{Julkaisija}}}. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020). en
  16. This cuffing season, commit to a better planet Grist. 4.12.2018. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  17. ”Suurin este ilmastonmuutoksen torjumiselle on korviemme välissä” Vihreä Lanka. 8.2.2019. Viitattu 16.1.2020.
  18. Ilmasto muuttaa yhteiskuntaa – media vaarassa jäädä jälkeen Vihreä Lanka. 11.10.2018. Viitattu 16.1.2020.
  19. Vieraskynä: Ilmastoviestinnässä ei pidä keskittyä yksilöön Helsingin Sanomat. 9.2.2019. Viitattu 16.1.2020.
  20. Ilmastonmuutos ahdistaa, mutta huolen voi kääntää toiminnaksi Helsingin yliopisto. 14.4.2018. Viitattu 16.1.2020.
  21. ecoAmerica Research & Guides | American Climate Perspectives ecoAmerica. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)