Nälänhätä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruokajakelu Beledweynessä Somaliassa.

Nälänhätä tarkoittaa tilannetta, jossa jonkun alueen asukkaiden käytettävissä olevat ruokavarat loppuvat suhteellisen lyhyen aikavälin kuluessa aiheuttaen akuutin kriisin. Sanaa "nälänhätä" käytetään akuuteista, usein kriiseihin liittyvistä tilanteista, joissa ruoka lähes kokonaan loppuu erotuksena "nälästä" tai "aliravitsemuksesta", jotka taas viittaavat pysyvään tai hyvin pitkäkestoiseen ravitsemuksen puutteeseen.

Nälänhätiä on väitetty käytettävän aseena politiikan teossa ja tahallisena kansanmurhan aseena useita kertoja historiassa. Kuitenkin varsinaisten nälänhätien sijaan pitkäkestoinen nälkä ja aliravitsemus aiheuttavat moninkertaisen määrän kuolleita ja sairastuneita, mutta ne eivät pysyvyytensä vuoksi saa juuri medianäkyvyyttä.

Nälänhädän syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nälänhädän aiheuttajia voivat olla luonnonkatastrofit tai yhteiskunnalliset olosuhteet, jotka vaikeuttavat elintarvikkeiden tuotantoa ja/tai jakelua.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että nälänhädät johtuvat paitsi ruoan puutteesta, myös muista syistä. Ruokaa tuotetaan riittävästi – YK:n ympäristöohjelma UNEP:n mukaan 10 miljardin ihmisen tarpeisiin.[1] Usein nälänhätään ajautuneissa maissa laitetaan samaan aikaan ruokaa vientiin, esimerkiksi 1980-luvulla Etiopian paljon huomiota saaneen nälänhädän yhteydessä. Kiinan suurissa nälänhädissä Maon talouskokeilujen aikaan viimekätisenä ongelmana oli tiedon kulkeutumattomuus ajoissa valtarakenteeltaan tiedonkululle epäsuotuisassa yhteiskunnassa. Suurnälänhätiä on nähty vielä 1980-luvulla esimerkiksi Etiopiassa sekä 1990- ja 2000-luvuilla Pohjois-Koreassa. Aiemmin kolmannen maailman nälänhätään vaikutti ruokaviljelmien muuttaminen kaupalliseen käyttöön esimerkiksi tupakan tuotantoon. Tuolloin kolmannen maailman nälkää torjuttiin suurten viljantuottajamaiden ylijäämäviljalla. Nyt ylijäämäviljaa ei enää ole, sillä energian tuottaminen autojen polttoaineeksi on poistanut ylijäämäviljan markkinoilta [2].

Intialainen talousnobelisti Amartya Sen on todennut: "Yhtään merkittävää nälänhätää ei ole ikinä tapahtunut itsenäisessä ja demokraattisessa maassa, jossa on suhteellisen vapaa lehdistö." Hänen mukaansa nälkä ei johdu ruoan puutteesta vaan siitä, ettei köyhillä ole rahaa ostaa sitä.[3] Senin mukaan rahan antaminen köyhille on tähän parempi ratkaisu kuin hintasääntely eli ruoan antaminen alihintaan[4] ja Afrikan nälänhätien lopettaminen vaatii yleistä talouskasvua, ei vain ruoantuotannon kasvattamista[5].

Nälänhädästä kärsivien määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK:n raportin mukaan vuonna 2004 nälkäisten määrä lisääntyi ensimmäisen kerran 9 vuoteen. Maailmassa oli tuolloin 852 miljoonaa nälänhädästä kärsivää, lukumääräisesti 18 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2000. Ruokaa oli tarpeeksi mutta ongelmana oli köyhyys ja ihmisten vaikeus työllistyä ja saada rahaa. [6] Nälänhädät ovat yleistyneet etenkin Afrikassa parinkymmenen viime vuoden aikana. Ruokakriisejä esiintyy kolme kertaa niin usein kuin 1980-luvun puolivälissä. [7]

Nykyajan maailmanlaajuinen ruokakriisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman nykyinen ruokakriisi on erilainen kuin aiemmin [8]. Sen taustalla on useita samanaikaisia tekijöitä. Ilmastonmuutos on aiheuttanut epätavallisia kuivuuskausia ja tulvia. Öljyn hinnan nousu on korottanut lannoitteiden, ruuan kuljetuksen ja teollisen maatalouden kustannuksia. Niiden seurauksena viljelypinta-alaa on vähennetty. Myös biopolttoaineiden lisääntyvä käyttö on korvannut viljanviljelyn peltoalaa. Ruokatottumukset ovat muuttuneet, erityisesti lihan syönnin suosio on kasvanut elintason kohoamisen myötä Aasian maissa. Kaikki nämä tekijät yhdessä ruokavarastojen koon rajoittamisen ja ruokateollisuuden pörssiosakkeiden epävakauden kanssa ovat aiheuttaneet maailmanlaajuisen ruokakriisin [9].

Merkkejä nälänhätien vähenemisestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Köyhyys on vähentynyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 arvioitiin, että YK:n tavoite puolittaa äärimmäinen köyhyys vuosina 1990–2015 toteutui etuajassa. Vuonna 1990 ihmisistä 43 % eli alle 1,25 dollarilla päivässä, vuonna 2008 enää 22 %, ja alustavien lukujen mukaan lasku on jatkunut. Vuonna 1981 osuus oli 52 % ja lukumääräkin hieman suurempi. Ensimmäistä kertaa sekä äärimmäisen köyhien väestöosuus että heidän lukumääränsä vähenivät kaikilla kuudella alueella (vuodesta 2005). Saharan eteläpuolisessa Afrikassa äärimmäinen köyhyys koski ensi kerran alle puolta kansasta (47 % vuonna 2008). Itä-Aasiassa alle 1,25 dollarilla päivässä eli 77 % vuonna 1981 ja 14 % vuonna 2008. Luvuissa on korjattu inflaatio ja ostovoima. [10][11]

Ravitsemus on parantunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalorinsaanti henkeä kohden on lisääntynyt kehitysmaissa 27 % vuosina 1963–1997. Aliravitsemuskuolemia on vähemmän kuin koskaan ennen. [12]

Ruoan hinta on laskenut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuoreista huonoista sadoista huolimatta ruoan hinta on yhä halvempi kuin 1980-luvulla.[13] Luonnonvarat eivät ole loppumassa, päinvastoin, niiden hinta on pudonnut vuosikymmenten ja vuosisatojen ajan.[14] Vuosina 1950–1990 ruoan reaalihinta eli niukkuus putosi 74 %.[15] Vuodesta 1800 vehnän hinta on pudonnut 90 %.[16]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Puolet maailman ruoasta heitetään roskapönttöön YLE Uutiset. Viitattu 19.2.2009.
  2. Ruokamellakat leviävät ympäri maailmaa 7.4.2008. Helsingin Sanomat.
  3. Democracy as a Universal Value, Journal of Democracy 10 (3): 3-17, 1999: "No substantial famine has ever occurred in any independent and democratic country with a relatively free press."
  4. Amartya Sen, The Concise Encyclopedia of Economics (accessdate 2011-11-28)
  5. The Law of Increasing Returns, Ronald A. Bailey, in "National Interest" (accessed 2010-11-28)
  6. Number of Hungry Rising, U.N. Says 8.12.2004. The New York Times. Viitattu 06.10.2006.
  7. Järjestö: Afrikan nälänhätä pahentunut 24.7.2006. HS. Viitattu 06.10.2006.
  8. Millions of people are on the brink of starvation in the Horn of Africa 6.1.2006. FAO. Viitattu 06.10.2006.
  9. Anttila: Ruoan hinta nousee Suomessakin 14.4.2008. Helsingin Sanomat.
  10. New Estimates Reveal Drop In Extreme Poverty 2005-2010, World Bank, Feb. 29, 2012
  11. World Bank Sees Progress Against Extreme Poverty, But Flags Vulnerabilities, World Bank, February 29, 2012
  12. Plenty of gloom, The Economist, Dec 18th 1997
  13. Malthusian mouthfuls, The Economist online, Nov 17th 2010. Sisältää kuvaajan ruoan hinnasta 1980 - 2010.
  14. "More People, Greater Wealth, More Resources, Healthier Environment", professori Julian Simon, Economic Affairs, April, 1994. "Every resource economist knows that all natural resources have been getting more available rather than more scarce, as shown by their falling prices over the decades and centuries."
  15. Testimony before the United States Senate, Sheldon Richman, Senior Editor, July 20, 1995
  16. Population, Ronald Demos Lee, The Concise Encyclopedia of Economics (accessdate 2011-11-28)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nälänhätä.

Suomenkielistä kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jutikkala, Eino: Kuolemalla on aina syynsä. Maailman väestöhistorian ääriviivoja. WSOY 1987, Helsinki.
  • Turpeinen, Oiva: Nälkä vai tauti tappoi? Kauhunvuodet 1866–1868. Suomen historiallinen Seura 1986, Helsinki.
  • Ilmestyskirjan ratsastajat. Sota, nälkä, taudit ja kuolema historiassa.Toim. R. Marjomaa, J. Nurmiainen, H. Weiss. Vastapaino 2000, Tampere.
  • Lappé, Frances Moore; Uurtimo, Yrjö; Salvi, Lassi: 12 myyttiä maailman nälästä. Like, Rauhanpuolustajat 2000, Helsinki.