Keskustelu:Nälänhätä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

No huh huh. Kommunismin musta kirja ei todellakaan ole tasapuolinen lähde.

Pitäisi varmaan kirjoittaa Kapitalismin musta kirja vastineeksi.

En tiedä lähteen tasapuolisuudesta, mutta virheellinen päätelmä/fakta nälänhädästä tuo sosialismi kytkös kuitenkin on. --TBone 9. joulukuuta 2004 kello 05:30 (UTC)

Kommunismin musta kirja on hyvinkin luotettava lähde ja perustuu tieteelliseen tutkimukseen alan johtavien historioitsijoiden tekemänä. Siitä on kritisoitu lähinnä esipuhetta, siitäkin lähinnä arviota kommunismin uhreista. Koska lähteet ovat epävarmoja, ei voida todistaa kuolinuhreja olleen 100 000 000, vaan vakavasti otettavia arvioita on ainakin haarukassa 80 000 000 - 130 000 000. Tässäkään ei varsinaisesti kiistetty arvioita vaan korostettiin niiden epätarkkuutta (10 - 20 %). Lisäksi on sanottu, että samassa kirjassa olisi pitänyt käsitellä mm. kansallissosialismin ja imperialismin uhreja. Tämän parempaan ei ole pystytty, vaikka kirja on käynyt läpi lukemattomien ideologisten vastustajien kiivaan yrityksen löytää siitä virheitä tai edes jotain kritiikin aihetta ja kirjassa on satoja sivuja. emmisa 6. lokakuuta 2006 kello 09.16 (UTC)

No kirjan metodologiaa soveltamalla voitaisiin laskea kapitalismin uhreiksi kaikki kapitalistisissa maissa nälkään tai nälänhädissä kuolleet, mutta olisiko tuossa nyt kauheasti pointtia. Koska kirja koetaan kauhean poliittiseksi (olipa asian miten tahansa), ei ole varmaan kauhean suositeltavaa käyttää lähteenä juuri sitä (voi suoraan viitata sinne, mistä kirja on tietonsa ottanut, koska se ei ole ensimmäisen käden tutkimusta). -128.214.205.4 6. lokakuuta 2006 kello 09.32 (UTC)
Kuten artikkelissa lukee, Kiinan nälänhädän uhrit juontuivat siitä, että tieto ei kulkenut ajoissa ongelma-alueilta sinne, mistä ruokaa olisi voinut tuoda. Tämän huomioon ottaen tuntuu liian isolla pensselillä maalaamiselta vain todeta, että nälänhädät ovat tapahtuneet "sosialistisissa" maissa (ja onko siis yhtään ei-kommunistista sosialistista maata, jossa olisi ollut nälänhätiä, mikä tällainen olisi?). Kommunismin musta kirja viittaa Amartya Senin tutkimukseen Kiinan nälänhädistä, muttei kerro, että saman tutkimuksen mukaan Intiassa kuoli nälkään pitkällä aikavälillä niin paljon ihmisiä (huomattavasti enemmän kuin Kiinassa nälkään tai nälänhädissä), että vuosikymmenien perspektiivillä Intiassa on kuollut ravinnon puutteeseen enemmän ihmisiä kuin Kiinassa. --128.214.205.4 6. lokakuuta 2006 kello 09.37 (UTC)
Niin, joka tapauksessa pitäisi olla se lähdeviite sitten, jos käytät sitä kirjaa lähteenä. --128.214.205.4 6. lokakuuta 2006 kello 09.38 (UTC)

Ruoka ei saavuta nälkäistä / Nälänhätien syyt[muokkaa wikitekstiä]

Mikko Paananen on täälläkin kahdesti korvannut huonosti lähdeviitatun tekstini (alla kopio näytteeksi) huonosti lähdeviitatulla tekstillä. Paras ratkaisu tähän olisi, jos joku ulkopuolinen, neutraali henkilö tekisi jonkin synteesin perustuen nätteihin lähdeviitteisiin. Sitä odotellessa pyytäisin Paanasen listaa markkinatalousmaista, joissa on ollut nälänhätä. Pyytäisin myös selitystä sille, miksi hän deletoi paljon tekstiä (alla näkyvillä), joka on suoraan Wikipediasta nähtävissä todeksi (esim. nälänhätäluettelot ja ko. maiden sosialismi) ja korvasi ne vaikeammin tarkistettavilla teksteillä (en väitä, että tämä koskee kaikkea ko. tekstiä). Koitan nyt tehdä taas jonkinlaista synteesiä sivulle lisäviittein. --emmisa 20. helmikuuta 2009 kello 08.08 (EET)[vastaa]

Olin pari vuotta sitten väärässä ja Paananen oikeassa siltä osin, että Kommunismin musta kirja -teoksen esipuhe ei ole luotettava lähde, se on esipuhe eikä tieteellisesti luotettavaa tekstiä toisin kuin varsinainen kirja, siitä huolimatta, että esipuheen kirjoittaja on tieteellisesti erittäin meritoitunut professori. --emmisa 20. helmikuuta 2009 kello 08.13 (EET)[vastaa]

Nälänhätien syyt[muokkaa wikitekstiä]

Viime vuosikymmeninä ruokaa on ollut tarpeeksi. Nälänhädissä on ollut kyse joko köyhyydestä (ostovoiman puutteesta) tai ostomahdollisuuden (markkinatalouden) puutteesta. Sekä köyhyyden että ostomahdollisuuden puutteen on sanottu johtuvan markkinatalouden puutteesta, ja siksi kaikista vuoden 1918 jälkeisistä suurnälänhädistä (vähintään satojatuhansia kuolleita) on syytetty sosialistista politiikkaa (mm. Venäjä, Ukraina, Kiina, Intia, Bangladesh, Kambodzha, Sudan, Nigeria, Biafra, Mosambik, Somalia, Etiopia, Irak, Pohjois-Korea). Kuitenkin tässä sosialismin rajanveto on tulkinnallista, sillä Somalian tuorein suurnälänhätä tapahtui kommunistihallinnon murtaneessa sisällissodassa, Sudan oli viimeisessä suurnälänhädässään muodollisesti ehtinyt jo muuttua sosialistisesta islamistiseksi, vaikka maan politiikka olikin yhä pikemmin sosialistista kuin kapitalistista ja Irakissa syynä ei ollut yksin maan sosialistinen politiikka vaan myös kauppasaarto. Lisäksi sotien aikaisia taloudellisen toiminnan rajoituksia ei kaikissa tapauksissa voi luokitella aatteelliseksi sosialismiksi. Markkinatalousmaissa suurnälänhätiä ei vuoden 1918 jälkeen ole ollut.

Jopa monissa köyhissä maissa lihavuus on yleisempää kuin nälänhätä. Usein nälänhätään ajautuneissa maissa laitetaan samaan aikaan ruokaa vientiin, esimerkiksi 1980-luvulla sosialistisen Etiopian paljon huomiota saaneen nälänhädän yhteydessä. Sosialistisen Kiinan suurissa nälänhädissä Maon talouskokeilujen aikaan viimekätisenä ongelmana oli tiedon kulkeutumattomuus ajoissa valtarakenteeltaan tiedonkululle epäsuotuisassa yhteiskunnassa. Suurnälänhätiä on nähty vielä 1980-luvulla esimerkiksi Etiopiassa sekä 1990- ja 2000-luvuilla kommunistisessa Pohjois-Koreassa. Aiemmin kolmannen maailman nälänhätään vaikutti ruokaviljelmien muuttaminen kaupalliseen käyttöön esimerkiksi tupakan tuotantoon. Tuolloin kolmannen maailman nälkää torjuttiin suurten viljantuottajamaiden ylijäämäviljalla. Nyt ylijäämäviljaa ei enää ole, sillä biopolttoainetukiaisten vuoksi energian tuottaminen autojen polttoaineeksi on poistanut ylijäämäviljan markkinoilta [1].

  1. Ruokamellakat leviävät ympäri maailmaa 7.4.2008. Helsingin Sanomat.