Tähtien sota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Tähtien sota -elokuvasarjaa. Muita merkityksiä täsmennyssivulla Star Wars. Yhdysvalloissa 1980-luvulla suunniteltua SDI-ohjuspuolustusjärjestelmää kutsuttiin puhekielellä nimellä ”Tähtien sota”.
Tähtien sota
Star Wars
Star Wars Logo.svg
Ohjaaja George Lucas
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö 20th Century Fox
The Walt Disney Company

Tähtien sota (engl. Star Wars) on yhdysvaltalainen eeppinen tieteismediasarja, joka keskittyy George Lucasin luomaan elokuvasarjaan. Mediasarja sijoittuu kaukaiseen galaksiin, jossa hyvää edustavat jedit ovat syvässä ristiriidassa sithien, jedien pahojen vastineiden, kanssa. Osapuolten käyttämät aseet, valomiekat, ovat tavallisesti tunnettuja populaarikulttuurissa. Mediasarjan tarinat sisältävät monia teemoja, ottaen vaikutteita filosofiasta ja uskonnosta.

Sarjan ensimmäinen elokuva, Tähtien sota, sai ensi-iltansa 25. toukokuuta 1977. Siitä tuli pian maailmanlaajuinen ilmiö, ja se sai kaksi jatko-osaa, jotka ilmestyivät vuosina 1980 ja 1983. Myöhemmin vuosien 1999 ja 2005 välillä sarjalle tehtiin esiosatrilogia. Kaikki kuusi elokuvaa olivat kaupallisia menestyksiä tuottaen yhteensä 4,38 miljardia dollaria lipputuloja. Tähtien sota on viidenneksi eniten tuottanut elokuvasarja. Sen pohjalta on kehitetty laaja mediasarja, Expanded Universe, johon sisältyy muun muassa kirjoja, sarjakuvia ja videopelejä.

The Walt Disney Company osti Lucasfilmin vuonna 2012 neljällä miljardilla dollarilla, ja ilmoitti tuottavansa kolme uutta Tähtien sota -elokuvaa, joista ensimmäinen, Tähtien sota: The Force Awakens, ilmestyy 18. joulukuuta 2015.[1] Kahden edellisen elokuvatrilogian fyysiset levitysoikeudet pysyvät 20th Century Foxin hallussa. He omistavat pysyvästi alkuperäisen elokuvan Episodi IV – Uusi toivo ja pitävät hallussaan Episodien I–III, V ja VI oikeudet toukokuuhun 2020 asti.[2][3] Uutta toivoa lukuun ottamatta, kaikkien muiden Tähtien sota -elokuvien digitaaliset levitysoikeudet ovat The Walt Disney Studiosin omistuksessa.[3][4]

Maailma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtien sodan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen galaksiin, jota asuttavat monet (usein humanoidimaiset) avaruusoliorodut. Myös robottimaisia droideja on rakennettu palvelemaan omistajiaan. Avaruusmatkat ovat yleisiä, sillä monet galaksin planeetoista ovat osa Galaktista tasavaltaa, joka myöhemmin muutettiin Galaktiseksi Imperiumiksi.

Yksi tärkeimmistä elementeistä Tähtien sodan universumissa on "Voima". Ensimmäisessä elokuvassa Voimalla, kaikkialla läsnä oleva voima, jota hyödyntämään kykeneviä henkilöitä kutsutaan "Voimalle herkiksi". Ensimmäisessä elokuvassa sitä kuvailtiin energiakentäksi, joka ympäröi kaikkia eläviä olentoja ja sitoo galaksin yhtenäiseksi. Voiman käyttäjillä on yliluonnollisia kykyjä (kuten telekinesia, ennustaminen ja mielenhallinta) ja he voivat myös tehosta fyysisiä kykyjään, kuten nopeuttaan ja refleksiään; nämä kyvyt vaihtelevat henkilöstä riippuen ja kehittyvät harjoittelun kautta. Vaikka Voimaa voi käyttää hyvään, sillä on myös pimeä puoli, jonka käyttäjät kyllästävät itsensä vihalla, suuttumuksella ja julmuudella.

Kuudessa elokuvassa esiintyvät jedit, jotka käyttävät Voimaa hyvään, sekä sithit, jotka käyttävät Voiman pimeää puolta valloittaakseen koko galaksin. Expanded Universessa monet pimeän puolen käyttäjistätunnetaan ennemminkin mustina jedeinä kuin sitheinä, johtuen "Kahden säännöstä".

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva Ensi-ilta Yhdysvalloissa Ohjaus Käsikirjoitus Tuottaja Tuotantoyhtiö
Alkuperäinen trilogia
Tähtien sota 25. toukokuuta 1977 George Lucas George Lucas Gary Kurtz 20th Century Fox
Imperiumin vastaisku 21. toukokuuta 1980 Irvin Kershiner Leigh Brackett & Lawrence Kasdan
Jedin paluu 25. toukokuuta 1983 Richard Marquand George Lucas & Lawrence Kasdan Howard Kazanjian
Esiosat
Tähtien sota: Episodi I – Pimeä uhka 19. toukokuuta 1999 George Lucas George Lucas Rick McCallum 20th Century Fox
Tähtien sota: Episodi II – Kloonien hyökkäys 16. toukokuuta 2002 George Lucas & Jonathan Hales
Tähtien sota: Episodi III – Sithin kosto 19. toukokuuta 2005 George Lucas
Spin-off
Star Wars: The Clone Wars 15. elokuuta 2008 Dave Filoni Henry Gilroy, Steven Melching & Scott Murphy George Lucas & Catherine Winder Warner Bros.
Jatko-osat
Tähtien sota: The Force Awakens 18. joulukuuta 2015 J. J. Abrams Lawrence Kasdan & J. J. Abrams Kathleen Kennedy, J. J. Abrams & Bryan Burk Walt Disney Pictures
Tähtien sota: Episodi VIII 26. toukokuuta 2017 Rian Johnson Rian Johnson Kathleen Kennedy & Ram Bergman
Tähtien sota: Episodi IX 2019 Colin Trevorrow Rian Johnson (tarina)
Stories-sarja
Rogue One: A Star Wars Story 16. joulukuuta 2016 Gareth Edwards Gary Whitta & Chris Weitz Kathleen Kennedy Walt Disney Pictures
Nimeämätön Han Solo -elokuva 25. toukokuuta 2018 Phil Lord ja Christopher Miller Lawrence Kasdan & Jon Kasdan

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäisen trilogian alussa Galaktinen Imperiumi on saanut melkein valmiiksi avaruusaseman nimeltä Kuolemantähti, jolla he pyrkivät tuhoamaan Kapinaliiton, keisari Palpatinen tyranniaa vastaan kapinoivan vastarintaliikkeen. Palpatinen sith-oppilas Darth Vader vangitsee Kapinaliittoon kuuluvan prinsessa Leian, joka on varastanut Kuolemantähden piirustukset ja piilottanut ne astromekaanikkodroidi R2-D2:n sisään. R2 sekä protokolladroidi C-3PO pakenevat aavikkoplaneetta Tatooinelle. Maatilalla asuva Luke Skywalker sekä hänen setä- ja tätipuolensa ostavat droidit työkoneiksi. Puhdistaessaan R2:ta, Luke löytää Leian viestin, jossa tämä pyytää apua legendaariselta jediritari Obi-Wan Kenobilta. Luke auttaa droideja etsimään karkotetun jedin, joka elää vanhana erakkona käyttäen valenimeä Ben Kenobi. Kysyessään isästään, jota ei koskaan tavannut, Luke kuulee Obi-Wanilta Anakin Skywalkerin olleen suuri jedi, jonka Vader petti ja surmasi. Obi-Wan ja Luke palkkaavat salakuljettaja Han Solon sekä tämän wookie-perämiehen Chewbaccan viemään heidät Leian kotiplaneetalle Alderaaniin, vain huomatakseen Kuolemantähden tuhonneen sen. Avaruusasemalle päästyään Luke ja Han pelastavat Leian, kun taas Obi-Wan kuolee valosapelitaistelussa Vaderia vastaan, antaakseen muille tilaisuuden viedä piirustukset muille kapinallisille. Kapinalliset aloittavat hyökkäyksen ja Voiman opastama Luke ampuu itse Kuolemantähden tuhoavan laukauksen.

Kolme vuotta myöhemmin, Luke lähtee etsimään mestari Yodaa, joka asustaa suoplaneetta Dagobahilla, aloittaakseen jedikoulutuksensa. Luken opinnot jäävät kuitenkin kesken, kun Vader houkuttelee hänet ansaan sieppaamalla Hanin ja muut Luken ystävät planeetta Bespinin Pilvikaupungissa. Hurjan valosapelitaiston päätteeksi Vader paljastaa olevansa Luken isä ja yrittää houkutella hänet Voiman pimeälle puolelle. Luke pakenee ja pelastaa Hanin gansterijohtaja Jabba the Huttilta. Hän palaa tämän jälkeen Dagobahille vain huomataukseen 900-vuotiaan jedimestarin tekevän kuolemaa. Kuolemantähden tuhon jälkeen päämajansa Hothin planeetalle. Ennen kuolemaansa Yoda vahvistaa Vaderin olevan Luken isä ja hetken kuluttua Obi-Wanin henki paljastaa Leian olevan Luken sisko ja että tullakseen jediksi, Luken on kohdattava Vader.

Kapinalliset hyökkäävät toiselle Kuolemantähdelle samaan aikaan, kun Luke käy toiseen valosapelitaistoon Vaderia vastaan keisarin katsoessa sivusta; kummatkin sith-lordit yrittävät kääntää Luken pimeälle puolelle ja tehdä tästä oppilaansa. Taistelun aikana Luke antaa periksi vihalle ja voittaa Vaderin, muta viime hetkellä kieltäytyy tappamasta häntä estääkseen itseään kokemasta samaa kohtaloa. Raivostuneen Palpatinen yrittäessä tappaa Luke voimasalamoinnilla, Vader kääntyy keisaria vastaan ja tappaa tämän, haavoittuen itse kuolettavasti. Lukesta tulee täysin oppinut jedi ja kapinalliset tuhoavat toisen Kuolemantähden.

Esiosatrilogia alkaa 32 alkuperäisen elokuvan tapahtumia, kun korruptoitunut Kauppaliitto on saartanut planeetta Naboon. Saarron todellinen järjestäjä on sith-lordi Darth Sidious alias senaattori Palpatine, joka pyrkii syrjäyttämään Galaktisen tasavallan nykyisen ylikanslerin. Kanslerin pyynnöstä jedimestari Qui-Gon Jinn ja hänen oppipoikansa, nuorempi Obi-Wan Kenobi, lähetetään neuvottelemaan Kauppaliiton kanssa. He joutuvatkin sen sijaan auttamaan Naboon kuningatar Padmé Amidalan pakenemaan planeetalta ja suuntaamaan Coruscantiin pyytämään apua kriisiin Tasavallan senaatilta. Paon aikana alus vaurioituu ja he laskeutuvat Tatooinelle, missä Qui-Gon tapaa 9-vuotiaan Anakin Skywalkerin. Qui-Gon uskoo Anakinin olevan jedien ennustuksessa mainittu "Valittu", jonka pitäisi tuoda tasapaino Voimaan ja auttaa vapauttamaan pojan orjuudesta. Qui-Gonin kuoltua Naboolla valosapelitaistelussa Palpatinen oppilasta, Darth Maulia, vastaan. Yodan johtama jedineuvosto antaa vastahakoisesti Obi-Wanille luvan kouluttaa Anakin.

Loput edeltäjätrilogiasta kertovat Anakinin hitaasta kääntymisestä Voiman pimeälle puolelle tämän taistellessa Kloonisodissa, jota Palpatine aikoo käyttää tuhotakseen jedit sekä houkutellakseen Anakinin puolelleen. Anakin ja Padmé rakastuvat ja menevät salaa naimisiin. Padmé tulee raskaaksi ja Anakin näkee näyn hänestä kuolemassa synnytykseen. Palpatine lupaa pelastaa Padmén hengen vastineeksi Anakinin uskollisuudesta. Epätoivoinen Anakin suostuu ja hänestä Palptinen uusi sith-oppilas nimellä Darth Vader.

Palpatine muuttaa Tasavallan tyrannimaiseksi Imperiumiksi, ja Vaderin avustuksella he tuhoavat suuren osan jedeistä. Lopulta Vader päätyy valosapelitaistoon Obi-Wania vastaan tuliperäisellä planeetta Mustafarilla. Obi-Wan kukistaa entiseen oppilaansa ja ystävänsä, leikkaamalla irti tämän raajat ja jättämällä hänet palamaan kuoliaaksi laavavirran lähelle. Pian Palpatine saapuu ja pelastaa Vaderin asennuttamalla hänelle mustan elintoimintoja ylläpitävän haarniskan. Samaan aikaan Padmé kuolee synnytettyään kaksoset Luken ja Leian. Ainoina elossa olevina jedeinä Obi-Wan ja Yoda päättävät erottaa kaksoset toisistaan ja piilottaa heidät sekä Vaderilta että keisarilta, kunnes Anakinin lapsia voidaan käyttää Imperiumin kukistamiseen.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen trilogia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Tähtien sota -elokuva oli alkuperäiseltä nimeltään Tähtien sota, mutta uudelleenjulkaisussa se muutettiin muotoon Tähtien sota: Episodi IV – Uusi toivo. George Lucasin, joka lopulta myös ohjasi elokuvan, oli aluksi tarkoitus tehdä tieteiselokuva Alex Raymondin luomasta sarjakuvasankari Flash Gordonista, mutta hän ei saanut lisenssiä.lähde? Niinpä Lucas päätti tehdä oman tieteiselokuvansa. Elokuvan käsikirjoittaminen alkoi vuonna 1974. Ensimmäinen käsikirjoitusversio oli nimeltään Adventures of Luke Starkiller.lähde? Elokuva sijoittui 3900-luvulle ja kertoi kenraali Luke Starkillerin seikkailuista. Lucas kuitenkin huomasi, että elokuvassa oli liian paljon tapahtumia, ja hän lyhensi sen kolmasosaan.lähde?

Aluksi Lucasilla oli vaikeuksia saada elokuvalleen rahoitusta. Monet elokuvayhtiöt uskoivat, että Tähtien sota ei menestyisi.lähde? Lopulta hän onnistui saamaan 20th Century Fox -studiolta luvan ja rahoituksen tehdä elokuva. Tähtien sota sai ensi-iltansa elokuvateattereissa 25. toukokuuta 1977. Lucas oli vaimonsa kanssa San Franciscossa ravintolassa, kun hän näki pitkän jonon elokuvateatterin edessä. Hän meni kysymään ihmisiltä, mitä elokuvaa he olivat menossa katsomaan. Hänelle vastattiin, että he jonottivat, jotta pääsisivät näkemään Tähtien sodan.lähde?

Tähtien sodasta tuli yksi maailman menestyneimmistä ja kuuluisimmista elokuvista.lähde? Elokuvassa oli aikanaan näyttävät erikoistehosteet, jotka oli suunnitellut John Dykstra ja toteuttanut Lucasin tarkoitusta varten perustama tehosteyhtiö Industrial Light & Magic (ILM). Tähtien sota voitti seitsemän Oscar-palkintoa muun muassa erikoistehosteistaan, musiikistaan ja puvustuksestaan. Se oli ehdolla myös parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen sarjoissa.

Imperiumin vastaisku, uudelta nimeltään Tähtien sota: Episodi V – Imperiumin vastaisku, ilmestyi vuonna 1980. Monet fanit pitävät sitä parhaimpana Tähtien sota -elokuvana.lähde? Se oli vähemmän vauhdikas kuin Uusi toivo, mutta myös teemoiltaan synkempi ja kypsempi.lähde? Elokuva voitti neljä Oscaria.

Elokuvan ohjasi Irvin Kershner.

Jedin paluu, uudelta nimeltään Tähtien sota: Episodi VI – Jedin paluu, ilmestyi vuonna 1983. Elokuvan nimeksi piti alun perin tulla Revenge of the Jedi eli Jedin kosto. Se vaihdettiin Jedin paluuksi, sillä kostaminen ei Lucasin mukaan kuulu jedien maailmankatsomukseen.lähde? Nykyisen selityksen mukaan elokuva nimettiin aluksi Revenge of the Jediksi, jotta voitaisiin tunnistaa myöhemmin ilmestyvät elokuvaan pohjautuvat piraattituotteet.lähde? Jedin paluu menestyi ja sai kolme Oscaria. Elokuvan on sanottu toistavan liiaksi Uuden toivon juonta ja aineksia.kenen mukaan?

Esiosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1994 Lucas sanoi tekevänsä uuden Tähtien sota -elokuvan. Se sijoittuisi aikaan ennen alkuperäistä trilogiaa (Uusi toivo, Imperiumin vastaisku ja Jedin paluu). Jo Imperiumin vastaiskun ilmestyessä sen ja myös alkuperäisen elokuvan alkuun oli lisätty episodin numero.lähde? Jo 1980-luvun alusta saakka oli siis osattu aavistella, että Lucas joskus kertoisi tarinan alun.

Vuonna 1999 ilmestyi Tähtien sota: Episodi I – Pimeä uhka. Sen saamasta kiinnostuksesta kertoo, että arviolta noin 2,2 miljoonaa yhdysvaltalaista jäi pois töistä ja koulusta nähdäkseen sen heti kun mahdollista.lähde? Siitä tuli maailman tuottoisin ensi-ilta-elokuva, kunnes Spider-Man – Hämähäkkimies (2002) rikkoi ennätyksen.

Pimeän uhan, kuten jatko-osatkin, ohjasi sarjan luoja George Lucas, joka oli ennen tätä ohjannut vain ensimmäisen Tähtien sodan.

Vuonna 2002 ilmestyi elokuvasarjan viides – tarinan aikajärjestyksessä toinen – osa, joka sai nimen Tähtien sota: Episodi II – Kloonien hyökkäys. Sen vastaanotto oli parempi kuin edellisen osan,lähde? vaikka moni kritisoi Anakin Skywalkerin ja Padmé Amidalan rakkaustarinan kömpelyyttä.lähde?

Elokuva julkistettiin Cannesin elokuvajuhlilla 15. toukokuuta 2005 (kilpailun ulkopuolella) ja tuli elokuvateattereihin 19. toukokuuta 2005, on nimeltään Tähtien sota: Episodi III – Sithin kosto. Lucas itse oli etukäteen kertonut, että elokuva olisi paljon synkempi ja väkivaltaisempi kuin edeltäjänsä.lähde? Elokuva on kerännyt arvostusta ja sitä on jopa kehuttu parhaaksi saagan osista.lähde? Monienkenen mukaan? mielestä Sithin kosto nosti elokuvat takaisin alkuperäisen trilogian korkealle tasolle.

Jatko-osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Star Wars: The Clone Wars -animaatioelokuva tehtiin mainostamaan samannimistä televisiosarjaa ja sijoittuu ajallisesti episodien II ja III väliin. Se on ensimmäinen animoitu Tähtien sota -elokuva.

30. lokakuuta 2012 Disney ilmoitti ostaneensa Lucasfilmin ja tekevänsä ainakin kolme uutta Tähtien sota -elokuvaa. George Lucas ei aio ohjata seitsemättä Tähtien sotaa, mutta pysyy mukana neuvonantajana. Elokuvan kirjoittavat Lawrence Kasdan, J. J. Abrams ja George Lucas, ja sen ohjaa J. J. Abrams. Elokuvan maailman ensi-ilta on 18. joulukuuta 2015. Suomen ensi-illan päivämäärää ei ole vielä tiedossa.

Tähtien sodan kahdeksas episodi saa ensi-iltansa todennäköisesti toukokuussa 2017. Tuolloin alkuperäisen Tähtien sota -elokuvan ensi-illasta on tullut kuluneeksi 40 vuotta. Elokuvan ohjaa ja käsikirjoittaa Rian Johnson.[5]

Yhdeksäs Tähtien sota -elokuva on jatkotrilogian päätösosa. Elokuva saa ensi-iltansa vuonna 2019.

Star Wars Stories[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo vuodesta 2014 asti on työstetty näyteltyjä elokuvia, jotka eivät kuulu Tähtien sodan pääsaagaan, vaan muodostavat antologiaelokuvien sarjan. Ensimmäinen elokuva Rogue One saa ensi-iltansa 16. joulukuuta 2016. Se sijoittuu aikaan ennen episodia IV ja sen juonena on Kuolemantähden piirustusten tavoitteleminen.[6]

Tähtien sota -elokuvien ja -sarjojen aikajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajat ilmaistu vuosina ennen ja jälkeen Yavinin taistelun. Yavinin taistelussa Luke Skywalker ja muut kapinalliset tuhoavat ensimmäisen Kuolemantähden. BBY = Before Battle of Yavin, Ennen Yavinin taistelua. ABY = After Battle of Yavin, Yavinin taistelun jälkeen.

Muut elokuvat ja televisiosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Star Wars Holiday Special[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1978 Yhdysvalloissa CBS-televisiokanava esitti The Star Wars Holiday Specialin, jonka ohjasivat David Acomba ja Steve Binder. Ohjelman käsikirjoittivat George Lucasin tarinan pohjalta Pat Proft, Leonard Ripps, Bruce Vilanch ja Rod Warren. The Star Wars Holiday Special sisälsi 1970-luvun laulajien ja näyttelijöiden, kuten Diahann Carrollin ja Harvey Kormanin, esiintymisiä ja laulunumeroita. Mukana oli myös piirroselokuva, jossa nähtiin ensi kertaa palkkionmetsästäjä Boba Fett - varsinaisesti vasta Imperiumin vastaiskussa esiintynyt hahmo.

Monet Tähtien sota -fanit eivät lainkaan pidä Star Wars Holiday Specialista. George Lucas itse on sanonut, että tuhoaisi sen jokaisen kopion, jos asia olisi hänen vallassaan. Holiday Specialia ei ole koskaan julkaistu virallisesti videolla tai DVD:llä, eikä näin luultavasti tule tapahtumaankaan.

Ewoks-elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1984 ilmestyi Jedin paluussa esiintyneiden ewokien seikkailuista kertova elokuva The Ewok Adventure. Sille ilmestyi vuonna 1985 myös jatko-osa Ewoks: Battle for Endor. 1980-luvulla ilmestyi myös lapsille suunnattu Ewokit-piirrossarja.

Droidit-piirrossarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Droidit-piirrossarja kertoo seikkailuista, joita Tähtien sodassa esiintyneet droidit C-3PO ja R2-D2 kokivat ennen Uuden toivon tapahtumia.

Clone Wars -piirrossarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Cartoon Network -televisiokanavalla esitettiin Star Wars: Clone Wars -piirrossarja, jonka tuotti muun muassa Samurai Jack -piirretyistä tunnettu Genndy Tartakovsky. Jaksot kestivät noin kolme minuuttia. Clone Wars voitti vuonna 2004 Emmy-palkinnon. Clone Wars kertoi Kloonien hyökkäyksen ja Sithin koston väliin sijoittuvista tapahtumista. Clone Warsia tuotettiin kaksikymmentäviisi jaksoa. Vuonna 2008 julkaistiin piirrossarjan jatko-osa Star Wars: The Clone Wars.

Tähtien sota (televisiosarja)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 Lucas ilmoitti tekevänsä uuden tv-sarjan Tähtien sodasta. Sarja tulee sijoittumaan Sithin koston ja Uuden toivon välille. Vuonna 2011 käsikirjoitettua materiaalia oli 50 tunnin verran, mutta projekti on jäissä liian suurten tuotantokustannusten takia.

Parodiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi tunnetuimmista Tähtien sota -aiheisista parodioista on Mel Brooksin ohjaama elokuva Avaruusboltsit vuodelta 1987.

Expanded Universe (Tähtien sodan oheismateriaali)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Tähtien sota -kirja oli vuonna 1976, puoli vuotta ennen elokuvaa, julkaistu Tähtien sodan romaaniversio. Kirja ilmestyi George Lucasin nimissä, mutta sen todellinen tekijä on Alan Dean Foster. Foster kirjoitti myöhemmin Tähtien sota -aiheisen kirjan Splinter of the Mind’s Eye, joka ilmestyi Suomessa 1980-luvulla nimellä Mustan lordin paluu.

1990-luvulla ilmestyi paljon Tähtien sota -kirjoja, kuten Timothy Zahnin Thrawn-trilogia ja Kevin J. Andersonin Jediakatemia-trilogia. Nämä kirjat kertoivat Jedin paluun jälkeisestä ajasta. Monet Tähtien sota -fanit pitävät Thrawn-trilogiaa laadukkaana, mutta yleisesti ottaen Tähtien sota -kirjojen tasoa pidetään heikkona.

Vuonna 1999 ilmestyivät Vector Prime ja New Jedi Order -kirjasarjan ensimmäinen osa. New Jedi Orderiin kuuluu 24 kirjaa, joita ovat kirjoittaneet esimerkiksi R. A. Salvatore, Michael A. Stackpole, James Luceno ja Sean Williams. New Jedi Orderin tapahtumat alkavat 25 vuotta Yavinin taistelun jälkeen. Ne kertovat toisesta galaksista saapuneen Yuuzhan Vong -lajin hyökkäyksestä Tähtien sodan galaksiin. Kirjasarjan aikana kuolee useita merkittäviä Tähtien sota -hahmoja. Sarja päättyy teokseen The Unifying Force (30 vuotta Yavinin taistelun jälkeen).

Jedi Knight -peleistä tuttu Kyle Katarn, joka varasti Kuolemantähden piirustukset Imperiumilta ja joka voitti taistelussa ja surmasi Jerecin, Darth Vaderiakin voimakkaamman pahan jedin ja joka myös voitti ja tappoi Desannin ja kymmeniä voimakkaita pimeyden jedejä, Imperiumin sotilaita ja palkkasotureita, ja joka on Luke Skywalkerin jediakatemiassa opettajana, auttaa uutta tasavaltaa New Jedi Orderissa taistelussa Yuuzhan Vong -lajia vastaan on myös pääsankarina Star Wars Dark Forces kirjassa, joka ei nimestä huolimatta perustu samannimiseen Tähtien sota -peliin.

Tähtien sodasta on myös julkaistu monia tietoteoksia, kuten elokuvissa ja Expanded Universessa esiintyvistä avaruusaluksista, aseista ja tekniikasta erittäin yksityiskohtaisesti kertova Essential Guide of Vessels and Vehicles.

Sarjakuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtien sota -sarjakuvalehden 10/1987 kansi.

Ensimmäiset Tähtien sota -sarjakuvat julkaisi Marvel Comics vuosina 1977–1986. Niitä piirsivät muun muassa Archie Goodwin, Howard Chaykin, Al Williamson, Carmine Infantino, Walt Simonson, Michael Golden, Chris Claremont, Whilce Poratio, Jo Duffy ja Ron Frenz. Archie Goodwin ja Al Williamson piirsivät myös sanomalehdissä julkaistuja Tähtien sota -sarjakuvastrippejä vuosina 1979–1984.

1990-luvulta lähtien Tähtien sota -sarjakuvia on julkaissut Dark Horse Comics. Vuodesta 2004 lähtien kustantamo on julkaissut Tähtien sota -sarjakuvalehtiä, joiden nimet ovat Star Wars Republic, Star Wars Empire, Star Wars Jedi ja Star Wars Tales.

Suomessa Kustannus Oy Semic julkaisi Marvel Comicsin sarjakuvia vuosina 1983–1987. Lehtiä ilmestyi yhteensä 31 kappaletta[7] ja ne kaikki olivat 52-sivuisia. Dark Horse Comicsin sarjakuvia julkaisi Suomessa vuosina 1999–2003 Egmont Kustannus, mutta niiden julkaiseminen lopetettiin lukijoiden vähäisyyden vuoksi. Lisäksi Jalava on julkaissut kolme albumia Star Wars-sarjakuvastrippejä (Käärmemestarit, Petturin peli ja Jedin kosto)[8].

Videopelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1983 lähtien on julkaistu yli 120 Tähtien sota -aiheista videopeliä. Joukossa on niin ammunta-, seikkailu-, strategia- kuin roolipelejäkin.

Vuonna 1983 ilmestynyt Atarin kolikkopeli Star Wars oli eräs merkittävimmistä tuon ajan peleistä. Peli oli pilotin näkökulmasta kuvattu vektorigrafiikalla toteutettu ammuntapeli, jossa ammuttiin TIE-hävittäjiä sekä lennettiin pitkin Kuolemantähden pintaa. Sille tehtiin myös Imperiumin Vastaiskuun pohjautuva jatko-osa.

1990-luvun alkupuolella ilmestyivät PC:lle Tähtien sotaan perustuvat ja Lucasartsin julkaisemat lentosimulaattorit Star Wars: X-Wing, Star Wars: TIE Fighter, Star Wars: X-Wing vs. TIE Fighter ja Star Wars: X-Wing Alliance. Nämä pelit olivat erittäin suosittuja. Tietokoneiden historian kannalta merkittävänä voidaan pitää myös Lucasartsin vuonna 1993 julkaisemaa CD-ROM-peliä Rebel Assault, joka hyödynsi CD-levyn suurta tallennuskapasiteettia koko ruudun kokoisten videoiden sekä digitoitujen äänten muodossa. Pelinä se oli yksinkertainen, mutta se merkitsi CD-aikakauden alkua paitsi LucasArtsille, myös koko pelialalle. Yksi toinen suosittu Tähtien Sota -lentosimulaattori oli vuonna 1998 Nintendo 64:lle a PC:lle julkaistu Star Wars: Rogue Squadron, jossa pääosassa oli Luke Skywalkerin johtama kapinallislaivue Rogue Squadron (suom. Konnalaivue). Pelistä tuli niin suosittu, että se sai kaksi jatko-osaa, Star Wars Rogue Leader: Rogue Squadron II:n vuonna 2001 ja Star Wars: Rogue Squadron III: Rebel Striken vuonna 2003.

Pisin pelisarja on ollut Dark Forces -videopelisarja, jonka päähenkilönä toimii palkkasoturi ja jediritari Kyle Katarn. Sarja alkoi vuonna 1995 pelillä Dark Forces. Seuraava peli oli nimeltään Dark Forces II: Jedi Knight ja sen lisäpaketti Mysteries of the Sith, jota seurasivat Jedi Knight II: Jedi Outcast ja Jedi Knight: Jedi Academy. Dark Forces -pelit ovat ensimmäisen persoonan ammuntapelejä.

Vuonna 1999 PlayStationille julkaistiin Pimeä uhka -elokuvaan perustuva peli ja Star Wars: Episode I: Jedi Power Battles, jossa pelaajan oli mahdollista pelata Qui-Gon Jinninä, Obi-Wan Kenobina, Plo Koonina, Mace Winduna tai Adi Galliana. Lisäksi julkaistiin myös Star Wars: Episode I Racer, joka perustui elokuvassa nähtyyn rakettirekikisaan. Vuonna 2005 julkaistiin myös Tähtien sota -elokuvaan perustuva peli. Star Wars Episode 3: Revenge of the Sith -pelissä pelaaja pääsi ohjaamaan niin Anakin Skywalkeria kuin Obi-Wan Kenobia läpi elokuvan tapahtumien. Pelissä oli yksinpelin lisäksi kahden pelaajan moninpeli. Yksi tunnetuimpia Tähtien sota -pelejä on Xboxille ja Microsoft Windowsille vuonna 2003 julkaistu Star Wars: Knights of the Old Republic -roolipeli, joka voitti yli 40 erilaista pelipalkintoa. Pelin jatko-osa, Star Wars: Knights of the Old Republic II: The Sith Lords ilmestyi Xboxille joulukuussa 200 ja Windowsille tammikuussa 2005.

Vähemmän tunnettu peli on PlayStation 2:lle vuonna 2002 julkaistu Star Wars: The Clone Wars. Windowsille ja Xboxille ilmestyi helmikuussa 2005 ensimmäisen persoonan kuvakulmasta toteutettu Star Wars: Republic Commando. Tällöin ilmestyi myös Star Wars: Bounty Hunter PlayStation 2:lle ja Nintendo GameCubelle. Nimensä mukaisesti peli keskittyy kuuluisaan palkkionmetsästäjään Jango Fettiin.

Joulukuussa 2003 kauppoihin ilmestyi Windowsille Star Wars Galaxies, joka on moninpelattava verkkoroolipeli. Pelissä pelaaja pääsi pelaamaan yllättävän laajaan Tähtien sota -galaksiin, joka sisälsi 12 planeettaa ja 13 tähtivyöhykettä. Pelille julkaistiin kolme laajennusosaa: Jump to Lightspeed vuonna 2004, Rage of the Wookiees vuonna 2005 ja Trials of Obi-Wan samana vuonna. Joulukuussa 2004 julkaistiin maailmalla parhaiten myynyt Tähtien sota -peli Star Wars: Battlefront. Se ilmestyi Windowsille, PlayStation 2:lle, Xboxille ja Nintendo GameCubelle. Vuonna 2005 on julkaistu jopa platinaa myyneen Tähtien sota -pelin jatko-osa Star Wars: Battlefront II. Battlefront II julkaistiin PlayStation 2:lle, Xboxille, Windowsille, GameCubelle, ensimmäistä kertaa PlayStation Portablelle ja jopa matkapuhelimille. Vuonna 2007 ilmestynyt Star Wars: Battlefront: Renegade Squadron julkaistiin vain PSP:lle. Siinä pelaaja pystyi tekemään omia hahmoja.

Star Wars: Force Commander oli yksi ensimmäisistä täysin kolmiulotteisista ja reaaliaikaisista strategiapeleistä ja samalla myös ensimmäinen reaaliaikainen Tähtien Sota-strategiapeli. Samasta muotista tehtiin myös vuonna 2001 ilmestynyt Star Wars: Galactic Battlegrounds, joka käytti Age of Empires 2 -pelin pelimoottoria. Peli sai myös lisä-osan vuonna 2002, Clone Campaings. Lisä-osa toi mukanaan mahdollisuuden ohjata kloonisotilaita. Lisäksi helmikuussa 2006 ilmestyi uusi Star Wars: Empire at War, jossa pelaaja pääsee johtamaan joukkoja alkuperäisen trilogian elokuvista tuttuihin taisteluihin, avaruustaistelut ovat mahdollisia sekä pelissä voi myös komentaa elokuvista ja kirjoista tuttuja hahmoja kuten Darth Vader, Boba Fett ja Mara Jade. Samaan peliin ilmestyi syyskuussa 2006 lisäosa, Star Wars: Empire At War: Forces of Corruption.

Tähtien sota -peliksi voidaan lukea myös huhtikuussa 2005 julkaistu Lego Star Wars: The Video Game, jossa liikutaan Lego-hahmoiksi muutetuilla Tähtien sota -hahmoilla. Peli käsittää episodit Pimeä uhka, Kloonien hyökkäys ja Sithin kosto (ja yhden kentällisen Uutta toivoa, jossa voi pelata sekä Darth Vaderina että Imperiumin sotilaana). Lego Star Warsille julkaistiin jatko-osa Lego Star Wars II: The Original Trilogy syyskuussa 2006. Peli käsittää alkuperäisen trilogian. Vuonna 2007 julkaistiin Lego Star Wars: The Complete Saga, jossa olivat molemmat pelit. 25. maaliskuuta 2011 ilmestyi pelisarjan kolmas osa, Lego Star Wars III: The Clone Wars, joka keskittyy Star Wars: The Clone Wars -televisiosarjan 1. ja 2. tuotantokausiin.

Vuonna 2006 Ubisoft julkaisi Star Wars: Lethal Alliance -pelin Nintendon DS:lle ja PlayStation Portablelle. Pelissä pelataan twi’lek-rotuisella hahmolla, Rianna Sarenilla, ja hänen droidillaan Zeeolla. Pelissä kohdataan monia tuttuja hahmoja kuten Darth Vader ja Kyle Katarn.

Vuoden 2008 syyskuussa julkaistiin Star Wars: The Force Unleashed, jossa pelaaja pääsee ohjaamaan Darth Vaderin salaista oppipoikaa, Starkilleriä. Pelille tuli myös lisäosa marraskuussa 2009 ja jatko-osa Star Wars: The Force Unleashed II ilmestyi lokakuussa 2010.

Vuonna 2012 julkaistiin Kinect Star Wars, joka koostuu erilaisista minipeleistä ja on sen takia suunnattu enimmäkseen lapsille. Minipeleinä on muun muassa kiiturikisaa, valomiekkailua, ja tanssipeliä tutuilla Tähtien sota -hahmoilla.

Huhtikuun alussa 2013 Disney ilmoitti lakkauttavansa LucasArtsin ja siirtyvänsä talon sisäisestä pelinkehityksestä kokonaan lisenssointimalliin. Kehitteillä olleet peliprojektit Star Wars 1313 ja Star Wars: First Assault hyllytettiin, mutta on mahdollista, että ne saatetaan markkinoille lisenssikumppaneiden viimeisteleminä.[9]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hahmo Elokuva
Pimeä uhka (1999) Kloonien hyökkäys (2002) Sithin kosto (2005) Uusi toivo (1977) Imperiumin vastaisku (1980) Jedin paluu (1983) The Force Awakens (2015)
Anakin Skywalker/Darth Vader Jake Lloyd Hayden Christensen Hayden Christensen
James Earl Jones (v)
David Prowse
James Earl Jones (v)
David Prowse
James Earl Jones (v)
Sebastian Shaw
Hayden Christensen
 
Obi-Wan Kenobi Ewan McGregor Alec Guinness  
Padmé Amidala Natalie Portman  
Luke Skywalker   Aidan Barton (y) Mark Hamill
Leia Organa   Aidan Barton (y) Carrie Fisher
Han Solo   Harrison Ford
Chewbacca   Peter Mayhew
C-3PO Anthony Daniels
R2-D2 Kenny Baker
Palpatine/Darth Sidious Ian McDiarmid   Ian McDiarmid  
Mace Windu Samuel L. Jackson  
Yoda Frank Oz   Frank Oz  
Qui-Gon Jinn Liam Neeson  
Darth Maul Ray Park
Peter Serafinowicz (v)
 
Boss Nass Brian Blessed  
Sabe Keira Knightley  
Kreivi Dooku   Christopher Lee  
Bail Organa   Jimmy Smits  
Kenraali Grievous   Matthew Wood  
Wedge Antilles     Denis Lawson  
Lando Calrissian   Billy Dee Williams  
Ki-Adi-Mundi Silas Carson  
Jar Jar Binks Ahmed Best  
Nute Gunray Silas Carson  
Jango Fett   Temuera Morrison  
Boba Fett   Daniel Logan   Mark Austin Jeremy Bulloch  
Zam Wessel   Leeanna Walsman  
Kloonisotilaat   Temuera Morrison  
Wilhuff Tarkin   Wayne Pygram Peter Cushing  
Jabba the Hutt Himself   Declan Mulholland   Larry Ward  
Finis Valorum Terence Stamp  
Panaka Hugh Quarshie  
Sebulba Lewis MacLeod  
Shmi Skywalker Pernilla August  
Watto Andy Secombe  
Amiraali Piett   Kenneth Colley  
Wicket   Warwick Davis  
Finn   John Boyega
Rey   Daisy Ridley
Kylo Ren   Adam Driver
Poe Dameron   Oscar Isaac
Suurjohtaja Snoke   Andy Serkis
Kenraali Hux   Domhnall Gleeson
ei tiedossa   Max von Sydow
Maz Kanata   Lupita Nyong'o
Kapteeni Phasma   Gwendoline Christie

Teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi Tähtien sodan keskeisimmistä teemoista on perinteinen hyvän ja pahan välinen taistelu. Tähtien sota on saanut vaikutteita esimerkiksi aasialaisista wuxia-elokuvista, roomalaisesta mytologiastalähde? ja Akira Kurosawan samurai-elokuvista.

Tavarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdeksi Tähtien sodan tavaramerkeistä on muodostunut jokaisessa sarjan elokuvista käytetty kuvitteellinen ase, valosapeli. Muita leluksi päätyneitä ovat myös sarjaan pohjautuvat toimintafiguurit sekä pahuuden valtias Darth Vaderin musta maski.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Disney ostaa Lucasfilmin ja tekee uuden Star Wars -elokuvan Helsingin Sanomat. 30.12.2012.
  2. Masters, Kim: Tangled Rights Could Tie Up Ultimate 'Star Wars' Box Set (Analysis) The Hollywood Reporter. October 30, 2012. Viitattu 14.8.2015. (englanniksi)
  3. a b The Walt Disney Company FY 2013 SEC Form 10-K Filing (PDF) The Walt Disney Company. 20.11.2013. ”Prior to the Company’s acquisition, Lucasfilm produced six Star Wars films (Episodes 1 through 6). Lucasfilm retained the rights to consumer products related to all of the films and the rights related to television and electronic distribution formats for all of the films, with the exception of the rights for Episode 4, which are owned by a third-party studio. All of the films are distributed by a third-party studio in the theatrical and home video markets. The theatrical and home video distribution rights for these films revert back to Lucasfilm in May 2020 with the exception of Episode 4, for which these distribution rights are retained in perpetuity by the third-party studio.” Viitattu 14.8.2015. (englanniksi)
  4. Vlessing, Etan: 'Star Wars' Movie Franchise Headed to Digital HD The Hollywood Reporter. 6.4.2015. Viitattu 14.8.2015. (englanniksi)
  5. Kroll, Justin: ‘Star Wars’: Rian Johnson to Write, Direct Episode VIII Variety. 20.6.2014. Viitattu 21.6.2014. (englanniksi)
  6. SWCA: Conversation with Gareth Edwards Panel Liveblog | StarWars.com
  7. Star Wars [FIN (1983)] Comic Book DB.
  8. Star Wars -sanomalehtisarjakokoelmat
  9. Terdiman, Daniel: Disney shuttering LucasArts, moving to licensed games model CNet.com. 3.4.2013. Viitattu 6.4.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tähtien sota.