Anime

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee japanilaista animaatiota. Artikkeli aikakauslehdestä, katso Anime (lehti).
Kuvakaappaus aikaisesta 1933 julkaistusta lyhytfilmistä.

Anime (jap. アニメ) on vakiintunut länsimaissa tarkoittamaan nimenomaan japanilaista animaatiota, Japanissa termillä anime viitataan kaikkeen animaatioon. Tämä artikkeli käsittelee animea sen länsimaisessa merkityksessä.

Anime tunnetaan laajasta tyylilajivalikoimasta ja länsimaalaisittain eksoottisesta piirrostyylistä, jossa usein korostetaan hahmojen tunnetiloja tavallista suuremmilla silmillä.[1][2] Anime kattaa useita osa-alueita kuten esimerkiksi seikkailu, scifi, rakkaustarinat, komedia, lastentarinat ja keskiaikainen fantasia, mutta niiden elementtejä sekoitetaan yli tyylirajojen.

Anime on erittäin kaupallinen taidemuoto, ja useimmat sarjat tehdään ja markkinoidaan erittäin tarkasti rajatulle kohdeyleisölle. Usein anime tehdään jonkin suositun mangasarjakuvan pohjalta. Näin pyritään varmistamaan että ainakin sarjan ensimmäisillä jaksoilla olisi katsojakuntaa. Esimerkkinä ovat mm. Hellsing ja Bleach. Yleisesti mangasarjat ovat jatkuvajuonisia tarinoita ja saattavat olla pituudeltaan jopa useita kymmeniä sarjakuvakirjoja. Mangasta tehdyt animesarjat taas voivat olla pituudeltaan monta sataa jaksoa. Animen ja mangan suosio perustuukin suurilta osin sen jatkuvajuonisuuteen (ja mahdolliseen fantasiaan), jota länsimainen kulttuuri ei tarjoa laajasti.lähde?

Kohdeyleisön mukaan käytetään samaa jaottelua kuin mangassa. Esimerkiksi pojille tarkoitetut sarjat tunnetaan shōnen-animena, tytöille suunnattuja kutsutaan taasen shōjo-animeksi. Seinen (miehet) ja josei (naiset) ovat aikuiselle kohderyhmälle suunnattuja tyylejä. Shōnen-animelle/mangalle tyypillistä on taistelu tai muu kilpailuhenkisyys, johon on voitu liittää päähenkilön rinnakkainen kehitys sekä fyysisesti että henkisesti.

Japanin ulkopuolinen levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa animen suosio on nousussa. Miyazakin Oscar-palkittu Henkien kätkemä sai Suomen ensi-iltansa vuoden 2002 lopussa,[3] ja sen jälkeen Suomen elokuvateattereihin on ilmestynyt pikkuhiljaa uusia anime-elokuvia. Sub-tv on näyttänyt englanniksi dubattua Magic Knight Rayearthia ja Dragon Ball Z:aa sekä ruotsiksi dubattua Sailor Moonia. Vuoden 2005 alussa näytettiin Hideaki Annon kuuluisa sarja Neon Genesis Evangelion. MTV3 on esittänyt pitkään Pokémonia, mutta lisäksi myös Hamtaroa sekä useita Transformers-sarjoja. Nelonen esitti Digimonia aluksi suomeksi dubattuna, mutta myöhemmin katsojien vetoomuksen ansiosta alkuperäisellä japanilaisella ääniraidalla. Tämän lisäksi YLE Teemalla pyöri vuoden 2005 alussa neljän anime-elokuvan sarja, joka sittemmin on myös uusittu kahdesti. Sub on sittemmin esittänyt myös Fullmetal Alchemist -animea. Sub esitti myös Fullmetal Alchemist: The Conqueror of Shamballa -elokuvan. Lisäksi Yle TV2:lla on esitetty 90-luvulta alkaen satunnaisesti Hayao Miyazakin anime-elokuvia.

Monet aikuisemmat anime-harrastajat eivät miellä joitakin ympäri maailman tunnettuja, TV-yhtiöiden lastensarjoiksi luokittelemia anime-sarjoja varsinaiseksi animeksi, mutta Pokémon ja Digimon kuuluvat myös täysin japanilaisina animaatiosarjoina puhtaasti ryhmään "lasten anime".

Animen suosion kasvaessa sekä yhteyksien parantuessa sarjojen ja elokuvien saatavuus DVD-julkaisuna on helpottunut hieman. Saatavuus on silti edelleen huono, ainoastaan suosituimpien sarjojen löytäminen on suhteellisen helppoa. Itse tilatuissa julkaisuissa tekstitysvalikoima voi olla suppea sisältäen esimerkiksi vain suurimmat kieliryhmät. Japanista tilatuissa julkaisuissa, joiden valikoima ja saatavuus on paras, ei tekstityksiä yleensä ole.

Harrastajat kääntävät vain Japanissa julkaistua animea pääosin englanniksi ja levittävät tiedostoja Internetin kautta tuodakseen sarjat japania osaamattomien saataville. Tämä loukkaa tekijänoikeuksia, mutta koska se mahdollistaa useiden pelkästään japaniksi tai muulla vieraalla kielellä julkaistujen sarjojen seuraamisen, monet harrastajakääntäjät pitävät sitä täysin hyväksyttävänä. Myös useat tahot niin USA:ssa kuin Japanissa ovat todenneet, että harrastajakäännökset luovat kiinnostusta ja kysyntää myös kaupallisesti maahantuoduille sarjoille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]