Karihaara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karihaara
Kemiyhtiön pääkonttori Karihaarassa.
Kemiyhtiön pääkonttori Karihaarassa.
Kaupunki Kemi
Suuralue Koivuharju
Kaupunginosa nro 22
Pinta-ala 4,79 [1] km² 
Väkiluku 851 [2] 31.12.2018
Työpaikkoja 655 kpl [3]  (31.12.2013)
Osa-alueet Karihaara, Marttala, Metsä-Botnia
Postinumerot 94200

Karihaara on Kemin kaupunginosa, joka on kasvanut Kemi Oy:n sahan ja sellutehtaan (nykyisin Metsä-Botnia) ympärille. Suurin osa kaupunginosan pinta-alasta onkin tehdasaluetta. Kaupunginosa sijaitsee Koivuharjun suuralueella pohjoiseen Koivuharjun kaupunginosasta. Lännessä kaupunginosa rajautuu Paattion kaupunginosaan.[1]

Alueella sijaitsee Kemi Oy:n vanha tehdasyhdyskunta, jonka hyvin säilynyt rakennuskanta on sekä kulttuurihistoriallisesti että rakennustaiteellisesti arvokas jopa valtakunnallisesti[4]. Hallintokeskuksen rakennuksista mainittakoon arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema yhtiön pääkonttori Pajusaarentiellä, Birger Federleyn suunnittelemat toimitusjohtajan asunto ja virkailijaklubi Hiilimöntiellä ja Viktor J. Sucksdorffin suunnittelema Kemin ensimmäinen sairaala Kemilä.[5]

Kaupunginosan pinta-ala on 7,36 km², josta 4,79 km² maata, siellä asuu 851 (31.12.2018) henkilöä[2] ja työpaikkoja Karihaarassa oli 681 (2006).[1]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kemi alueittain (pdf) Joulukuu 2009. Kemi: Kemin kaupungin kehittämis- ja rahoitusosasto. Viitattu 21.11.2010.
  2. a b Väestö ikäluokittain 31.12.2018 suur- ja tilastoalueittain. Tilastollinen vuosikirja 2018, 5/2019, s. 15. Kemi: Kemin kaupunki. ISSN 1236-5327. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 1.7.2019.
  3. Alueella työssäkäyvät elinkeinoittain. Tilastollinen vuosikirja 2015, 5/2016, s. 25. Kemi: Kemin kaupunki. ISSN 1236-5327. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 9.7.2016.
  4. Karihaaran tehdasyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Heikki Matala: Jatuli XVI:Kemi Oy:n rakentamisen historiaa, s. 382-386. Pohjolan Sanomat, 1977.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.