Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopisto oli Leningradissa 19221936 toiminut kommunistinen koulutuslaitos. Koulun tarkoituksena oli kouluttaa ei-venäläisiä puoluekaadereita Neuvostoliiton omaan käyttöön sekä ulkomaille kommunistijohtajia, jotka osaisivat koordinoida mahdollista vallankumousta, sisällissotaa ja johtaa maata sen jälkeen. Alkuun koulu oli suunnattu lähinnä balteille ja suomalaisille, mutta sinne ruvettiin myöhemmin ottamaan opiskelijoita muistakin Euroopan maista. Koulu ei nimestään huolimatta ollut yliopistotasoa, vaikka kurssit kestivätkin pisimmillään neljä vuotta. Monet oppilaat saivatkin poliittista jatkokoulutusta Lenin-koulussa Moskovassa. 1930-luvun puolivälissä Neuvostoliitossa kiristynyt suhtautuminen vähemmistökansallisuuksiin johti laitoksen lakkauttamiseen[1].

Yliopiston olemassaolon aikana siellä opiskeli useita satoja suomalaisia, ja he muodostivat yli puolet kaikista oppilaista. Suomalaisista 314 ehti suorittaa täydet opinnot ja valmistua.[2] Koulussa opiskelivat muun muassa Suomen kommunistisen puolueen kansanedustajat Aimo Aaltonen, Ville Pessi ja Elli Stenberg. Yrjö Sirola johti koulua kahteen otteeseen 1920-luvulla.[3]

Oppilaitoksen edeltäjinä olivat kurssit, joita järjesti Neuvostoliiton kommunistipuolueen suomalaisen järjestön keskustoimiston alainen sivistysjaos. Sitä johti aluksi Ebba Aholainen ja vuodesta 1921 Väinö Rautio. Kursseilla opettajina oli merkittäviä suomalaiskommunisteja, kuten Leo Laukki, Jussi Lumivuokko, Kullervo Manner ja Yrjö Sirola. Vuonna 1921 sikäläinen Suomen Kommunistinen puolue ehdotti suomalaisen puoluekoulun perustamista, ja se aloitti toimintansa seuraavan vuoden puolella. Siihen yhdistettiin saman vuoden aikana vastaavat virolainen ja latvialainen puoluekoulu, ja näin syntyi Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopisto.[4]

Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopiston lisäksi Neuvostoliitossa toimi myös Idän vähemmistökansallisuuksien yliopisto.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arvo Tuominen: Kremlin kellot. Tammi, Helsinki 1956.
  • Joni Krekola: Stalinimin lyhyt kurssi: Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938. SKS, Helsinki 2006.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Krekola 2006, s. 300–302.
  2. Krekola 2006, s. 297–298.
  3. Krekola 2006, s. 60–66.
  4. Matti Lackman: Kullervo Manner – kumouksellisen muotokuva, s. 164. Somero: Amanita, 2017. ISBN 978-952-5330-84-7.
Tämä koulutukseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.