Aura Kiiskinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aura (Auroora Maria) Kiiskinen (9. maaliskuuta 1878 Kuopion maalaiskunta12. joulukuuta 1968 Petroskoi) oli palvelijatar, opettaja, sihteeri ja kansanedustaja. Kiiskinen toimi Suomen sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana ennen kansalaissotaa, jonka jälkeen hän pakeni Neuvosto-Venäjälle. Kiiskinen kuului Suomen kommunistisen puolueen keskuskomiteaan toukokuusta syyskuuhun vuonna 1919.

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiskinen joutui puoli vuotta syntymänsä jälkeen ottoäidin huostaan, koska äiti ei voinut pitää tytärtään. Hänen äitinsä maksoi viisi markkaa kuukaudessa Auran hoitamisesta Saaren kunnassa asuvalle leskelle, jonka poika asui myös samassa maalaistalossa.[1] Kiiskisen ollessa kymmenvuotias rokotti Saaren lukkari isorokkoa vastaan, mutta ei Kiiskistä, koska tämän henkikirjoituspaikka oli 40 kilometrin päässä oleva Kuopion kaupunki. Ottoäiti siirsi Lauri Paldanilta isorokonruven alta päreellä kuumennetulla neulalla taudinaiheuttajia Kiiskiseen kaksi kertaa ja kahdessa päivässä tämä sai lievän isorokon. Lukkari uhkasi oikeudella, mutta niin uhkasi myös ottoäiti lukkaria, minkä vuoksi oikeustoimiin ei ryhdytty.[2]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiskinen lähti palvelijattareksi useisiin talouksiin kuusitoistavuotiaasta alkaen. Hän liittyi 1899 Viipurin työväenyhdistykseen palvelijattarien ammattiyhdistyksen kautta, joita kasvoi Palvelijain ammattiliitto 1905.[2] 1899 järjestettiin porvarillisten työväenyhdistysten kolmas edustajakokous, jossa ehdotettiin Suomen Työväenpuolueen perustamista, mikä synnytti kritiikin sosialismin myrkystä Suomen työväenliikkeessä.[2]

Yhteiskunnallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puoluepoliitikko ja kansanedustaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiskinen kävi kansakoulun ja ompeluopin sekä työskenteli palvelustyttönä ja ompelijana Viipurissa vuoteen 18941906, jolloin aloitti poliittisen toiminnan Suomen sosialidemokraattisen naisliiton järjestäjänä. Hän oli liiton sihteeri ja rahastonhoitaja vuosina 1907–1912. Kiiskinen valittiin eduskuntaan Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä vaaleissa 1908 ja 1910 sekä Uudenmaan läänin vaalipiiristä 1913 ja 1917. Hän oli myös punaisen Suomen kansanedustaja, työväen pääneuvoston jäsen.

Suomen kansanvaltuuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Suomen sisällissotaa Aura Kiiskinen oli ollut valtion työttömyyskomitean jäsen. Tultuaan Työväen pääneuvostoon hänelle osoitettiin tehtävä Suomen kansanvaltuuskunnassa työvoimakysymysten parissa. Koska valtion työttömyyskomitean porvarilliset jäsenet kieltäytyivät yhteistyöstä ja koska Oskari Tokoi oli paennut rahastonhoitajan kanssa, ryhtyi Aura Kiiskinen työttömyysasioihin liittyen Jussi Pietikäisen kanssa hoitamaan työttömyyteen liittyviä kysymyksiä.[3] Kansanvaltuuskunta pakeni Viipuriin 1.–2.4.1918 ja Kiiskinen seurasi perässä 5.4.[4]

Neuvosto-Venäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitten Aura Kiiskinen jatkoi Neuvosto-Venäjälle Sokolova-nimisen henkilön nimi passissaan. Hän osallistui 1918 Suomen Kommunistisen Puolueen perustavaan edustajakokoukseen, minkä jälkeen hän toimi sen Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean agitaatio-osastolla.[5] 1922 Yrjö Sirola pyysi häntä siirtymään Lännen vähemmistökansallisuuksien kommunistisen yliopiston opettajaksi, mitä Kiiskinen ensiksi vastusteli vetoamalla siihen, ettei hän ole opettaja. Kuitenkin järjestettiin iltayliopistokursseja, joilla Kiiskinen pätevöityi opettajaksi. Hän opetti Neuvostoliiton kommunistisen puolueen historiaa ja Neuvostoliiton perustuslakia.

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1931 hän siirtyi Pietarista Petroskoihin opettamaan puoluekouluun. [3]

Toisen maailmansodan aikaan Kiiskinen toimi Gorkin alueella Baskirian autonomisessa neuvostotasavallassa evakuoidussa lastenkodissa ja sitten lastensairaalassa.[3]

Sotien jälkeen hän oli Neuvosto-Karjalan korkeimman neuvoston ja sen puhemiehistön jäsen. Kiiskinen julkaisi muistelmateoksen Vuosikymmenten takaa, jossa hän kertoo tapahtumista pääasiassa ennen vuotta 1918. Kirja suomennettiin ja julkaistiin Petroskoissa 1957.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunniamerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edustajuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vuosikymmenten takaa, Aura Kiiskisen muistelmat, sivu 7–8, Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan valtion kustannusliike, Petroskoi, 1957
  2. a b c Vuosikymmenten takaa, Aura Kiiskisen muistelmat, sivu 8, Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan valtion kustannusliike, Petroskoi, 1957
  3. a b c Vuosikymmenten takaa, Aura Kiiskisen muistelmat, sivu 4, Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan valtion kustannusliike, Petroskoi, 1957
  4. Vuosikymmenten takaa, Aura Kiiskisen muistelmat, sivu 172, Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan valtion kustannusliike, Petroskoi, 1957
  5. Vuosikymmenten takaa, Aura Kiiskisen muistelmat, sivu 3, Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan valtion kustannusliike, Petroskoi, 1957
  6. a b c d Vuosikymmenten takaa, Aura Kiiskisen muistelmat, sivu 5, Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan valtion kustannusliike, Petroskoi, 1957

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]