August Vesa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
August Vesa
August Vesa vuonna 1908.
August Vesa vuonna 1908.
Kansanedustaja
1.8.1908–31.5.1909
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Viipurin läntinen
Henkilötiedot
Syntynyt15. lokakuuta 1878
Rantasalmi
Kuolluttoukokuu 1918 (39 vuotta)
Kotka
Ammatti toimittaja

August Vesa (vuoteen 1904 Pasanen,[1] 15. lokakuuta 1878 Rantasalmitoukokuu 1918 Kotka) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1909.[2] Sisällissodan aikana hän työskenteli Eteenpäin-lehden päätoimittajana ja teloitettiin sodan päätyttyä.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

August Vesan vanhemmat olivat talollinen Karl Johan Pasanen ja Eva Stina Hämäläinen.[2] Isän jouduttua velkojensa vuoksi myymään talonsa hän ryhtyi 15-vuotiaana rengiksi ja oli vuodesta 1898 lähtien uitto- ja metsätöissä. Vuosisadan vaihteessa Vesa lähti työväenliikkeeseen ja alkoi kirjoittamaan Työmies-lehteen. Vesa vaikutti Kotkan seudulla jo suurlakon aikaan, ja vuonna 1906 hänet palkattiin kaupungissa ilmestyneen Eteenpäin-lehden toimittajaksi. Vesa oli myös Kotkan sosialidemokraattisen alapiirin piirisihteeri ja kiertävä puhuja.[3] Vuonna 1908 Vesa valittiin eduskuntaan, mutta seuraavissa vaaleissa hän kieltäytyi ehdokkuudesta.[4]

Syksyllä 1909 Vesa jätti tehtävänsä piirisihteerinä ja muutti Suomen Sahatyöväen Liiton toimitsijaksi Kemiin.[5][6] Seuraavana kesänä sanomalehdet uutisoivat hänen Porissa tekemästään itsemurhayrityksestä. Vesa oli saapunut kaupunkiin heinäkuun puolivälissä pitämään sahatyöläisten puhetilaisuuksia, mutta keskittyi juopottelemaan Eetu Salinin kanssa. Erään putkareissun jälkeen hän viilsi kurkkunsa auki Isolinnankadulla sijainneen matkakodin pihalla ja kiidätettiin henkitoreissaan sairaalaan.[7][8][9] Vuodesta 1911 lähtien Vesa työskenteli sosialidemokraattien puhujana ja piirijärjestäjänä eri puolilla maata. Lokakuussa 1915 hän sai Viipurin läänin kuvernööriltä 600 markan hallinnollisen sakon juopuneena esiintymisestä.[10]

Sisällissotaa edeltävinä viikkoina Vesa oli aseellista vallankumousta vastaan.[11] Sodan ajan hän työskenteli Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Vesa kuului myös huhtikuun lopussa rauhanneuvottelut käynnistäneeseen Kymenlaakson punaisten komiteaan, jonka muita jäseniä olivat muun muassa Johan Lankila ja J. K. Kari. Toukokuun 4. päivänä ilmestyneen Eteenpäin-lehden viimeisen numeron pääkirjoituksessa hän puhui ”vallankumouksen katastrofista”.[12] Lehdessä oli myös jäähyväiskirje, jossa Vesa pohti epäonnistunutta vallankumousta ja työväenluokan tulevaisuutta. Hän uskoi toiveikkaasti tervehtivänsä lukijoitaan vielä tulevaisuudessakin.[13][14] Kotkan punaiset antautuivat samana päivänä ja myös Vesa vangittiin. Hänet teloitettiin Tampsankankaalla tai Katariinanniemessä ja haudattiin tuntemattomaan paikkaan.[14] Kuolinpäivä ei ole tiedossa.[15]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

August Vesan puoliso oli Hilja Meeri Lindholm. Pariskunnalla oli yksi tytär.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nimeni. Kotkan Uutiset, 19.6.1904, nro 49, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2023.
  2. a b August Vesa. Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 11.9.2007.
  3. Punaset II : v. 1908 valittujen sosialidemokratisten edustajien kuvat ja elämäkerrat, s. 84. Helsinki: Työväen Sanomalehti, 1908. Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. Yleisöltä : Sen johdosta. Eteenpäin, 9.3.1909, nro 27, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2023.
  5. Kotkan sos.-dem. agitatsionipiirin piirisihteeri. Eteenpäin, 30.10.1909, nro 122, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2023.
  6. Ammatillinen liike : Sahateollisuustyöväen liiton piirimieheksi. Rajavahti, 21.1.1910, nro 7, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2023.
  7. Pori ja lähiseudut : Itsemurha ja itsemurhayritys. Sosialidemokraatti, 28.7.1910, nro 83, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2023.
  8. Turun kaup. ja läänistä : Itsemurhayritys huonon elämän takia. Turun Lehti, 30.7.1910, nro 87, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2023.
  9. Porin uutisia : August Vesa. Satakunnan Sanomat, 31.7.1910, nro 85, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2023.
  10. Hallinnollista tietä tuomittu. Eteenpäin, 23.10.1915, nro 195, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2023.
  11. Kumoushankkeen vastustajien puheenvuoroja Svinhufvud – Suomen itsenäisyyden tekijät ja vaiheet. 2016. Helsingin Suomalainen Klubi. Viitattu 16.1.2023.
  12. Sievinen, Ulla-Maija (toim.): Yhdessä meissä on voimaa : Kotkan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry 110 vuotta. Kotka: Kotkan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö, 2016. ISBN 978-952-93790-8-8. Teoksen verkkoversio.
  13. ”Vasama”: Jäähyväisiksi. Eteenpäin, 4.5.1918, nro 50, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2023.
  14. a b ”Oskari”: Jutustelua. Eteenpäin, 5.5.1938, nro 49, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2023.
  15. Vesa, August (arkistoitu sivu) Suomen sotasurmat 1914–1922. 5.3.2002. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 27.10.2007. Viitattu 11.9.2007.
  16. Kotkan kaupungin raastuvanoikeudelle. Suomalainen Wirallinen Lehti, 19.9.1918, nro 148, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2023.