Aino Takala
| Aino Takala | |
|---|---|
 Aino Takala vuonna 1918 Ruotsissa. |
|
| Kansanedustaja | |
|
4.4.1917–31.10.1917
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Vaasan läänin itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. toukokuuta 1882 Jyväskylän mlk |
| Kuollut | 9. toukokuuta 1972 (89 vuotta) Jyväskylä |
| Ammatti | kirjaltaja |
Aina (Aino) Emilia Takala (o.s. Seppäläinen, 28. toukokuuta 1882 Jyväskylän mlk – 9. toukokuuta 1972 Jyväskylä) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuonna 1917. Sisällissodan aikana hän työskenteli punaisten hallinnossa ja vietti sodan jälkeen kolme vuotta pakolaisena Ruotsissa.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jyväskylän maalaiskunnan Keljossa syntyneen Takalan vanhemmat olivat Vilhelm Seppäläinen (s. 1844) ja Maria Samulintytär Tikkamäki (s. 1845).[2] Kirjaltajana työskennellyt Takala liittyi Jyväskylän työväenyhdistykseen jo 1900-luvun alkuvuosina, ja oli sen edustajana muun muassa vuonna 1906 Oulussa järjestetyssä SDP:n puoluekokouksessa.[3] Hän toimi myös Sosialidemokraattisen naisliiton piirisihteerinä sekä Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kiertävänä puhujana.[4]
Takala valittiin kansanedustajaksi vuoden 1916 eduskuntavaaleissa.[5] Eduskunta kokoontui vasta huhtikuussa 1917, ja sen hajottamisen jälkeen lokakuussa 1917 pidetyissä vaaleissa hän jäi varasijalle.[6] Marraskuun yleislakon aikana Takala oli Jyväskylän vallankumousneuvoston jäsen.[7]
Sisällissodan puhjetessa Takala oli Kirjatyöntekijäin Liiton asioissa Helsingissä, eikä päässyt enää palaamaan rintamalinjan yli kotiinsa Jyväskylään. Sodan aikana Takala työskenteli Oskari Tokoin johtamassa kansanvaltuuskunnan elintarvikeosastossa. Helsingin taistelun alla hän pakeni punaisten johdon mukana Viipuriin ja sieltä kaupungin valtauksen jälkeen Vaasaan vältettyään joutumasta valkoisten käsiin. Syksyllä Takala kuuli huhuja uhkaavasta vangitsemisestaan ja siirtyi Tornion kautta Ruotsiin, jossa hän asettui Tukholmaan ja työskenteli kirjapainossa.[7][8]
Joulukuussa 1921 Takala matkusti salaa Vaasaan ja palasi helmikuussa perheensä luokse Jyväskylään, jossa hänet pidätettiin välittömästi.[9] Jyväskylässä suoritettujen kuulustelujen jälkeen Etsivä keskuspoliisi kuulusteli Takalaa vielä Helsingissä.[10] Huhtikuussa hän sai sisällissodan aikaisen toimintansa johdosta syytteen valtiopetoksesta. Marraskuussa 1922 Turun hovioikeus tuomitsi Takalan kolmen vuoden kuritushuonerangaistukseen, mutta armahduslakien nojalla hän kärsi tuomionsa ehdonalaisena.[11]
Paluunsa jälkeen Takala vaikutti muun muassa Jyväskylän työväenyhdistyksen hallituksessa ja toimi Jyväskylän sosialidemokraattisen naisyhdistyksen puheenjohtajana. Hän oli myös Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen, ja oli 1930-luvulla ehdokkaana eduskuntavaaleissa.[1]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aino Takalan puoliso oli asemamies Otto Takala.[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Aino Takala Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 8.3.2016.
- ↑ Aino Emilia Takala (Seppäläinen) 19.10.2020. Geni. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ Edustajat Suomen sosialidemokratisen puolueen kokouksessa, Oulussa 20–27 p:nä elokuuta 1906. Työmies, 27.8.1906, nro 196, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ Toveri Aino Takala kertoo Jyväskylän seudun sos.–dem. naisten riennoista. Toveritar, 1936, nro 10, s. 169. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ Vaalit. Työ, 10.7.1916, nro 154, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ Tiedoksianto. Sorretun Voima, 19.10.1917, nro 119, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ a b Aino Takalan ”maanpetosjuttu”. Työn Voima, 8.4.1922, nro 81, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ Syyte Aino Takalaa vastaan maanpetoksesta. Keskisuomalainen, 8.4.1922, nro 81, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ Muuan vangitseminen. Työn Voima, 17.2.1922, nro 39, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ Rouva Aino Takala vapautettu. Työn Voima, 24.2.1922, nro 45, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ Kapinajohtajien tuomiot. Aamulehti, 25.11.1922, nro 274, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ Arkisto: Rautatieläisveteraanit muistelevat (Reino Ikosen toimittama radio-ohjelma vuodelta 1962) 2.10.2017. Yle Areena. Viitattu 13.3.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aino Takala Wikimedia Commonsissa
|
