Evert Hokkanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Evert Hokkanen
Evert Hokkanen.jpg
Kansanedustaja
22.5.1907–28.2.1910
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Hämeen eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt7. heinäkuuta 1864
Urjala
Kuollut26. kesäkuuta 1918 (53 vuotta)
Hämeenlinna
Ammatti mäkitupalainen

Evert Hokkanen (synt. Vitikka, 7. heinäkuuta 1864 Urjala26. kesäkuuta 1918 Hämeenlinna) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1910. Hän kuoli sisällissodan jälkeen Hämeenlinnan vankileirillä.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urjalan Perhossa syntyneen Evert Hokkasen vanhemmat olivat torppari Kalle Kustaa Vitikka (s. 1827) ja Kalvolassa syntynyt Ulla Eliaantytär Paakkonen (1826−1910). Hokkanen hankki elantonsa työmiehenä muun muassa Liedossa ja Prunkkalassa, kunnes palasi kotiseudulleen muonarengiksi ja vuokrasi Huhdin kylän laitamilla Jokikulmalla sijainneen mäkituvan.[1][2]

Turun seudulla työväenaatteen omaksunut Hokkanen ryhtyi Urjalassa organisoimaan paikkakunnan työväenliikettä. Hänestä tuli vuonna 1902 perustetun Urjalan työväenyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Hokkanen osallistui sen edustajana muun muassa Forssan kokoukseen sekä Tampereen torpparikokoukseen. Työväenyhdistyksen johdossa vaikutti myös hänen veljensä puuseppä Kustaa Edvard Hokkanen (s. 1869).[2][3] Kouluja käymätön Hokkanen hankki tietonsa itseopiskelulla. Hän kirjoitti Urjalan asioista Turussa ilmestyneeseen Länsisuomen Työmieheen nimimerkeillä ”Eppu” ja ”Hieppa-Eetu”.[4] Poliittisen toimintansa vuoksi Hokkanen erotettiin työpaikastaan ja häädettiin torpastaan lokakuussa 1903.[5] Vuoden 1905 verotusluetteloon hänet oli merkitty joutomieheksi. Suurlakon jälkeen Hokkanen toimi sosialidemokraattisen puolueen agitaattorina ja perusti useita työväenyhdistyksiä Urjalan ympäristökuntiin.[2]

Vuonna 1907 Hokkanen valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa.[1] Työväenperinteessä muistetaan erityisesti hänen kansanomaiset puheenvuoronsa, joita on luonnehdittu jopa huvittaviksi.[6] Viimeisen kansanedustajakautensa aikana Hokkanen ajautui erimielisyyksiin eduskuntaryhmän ja puolueen kenttäväen kanssa. Joulukuussa 1909 hän sai piirikokoukselta varoituksen oltuaan poissa tärkeänä pidetystä sotilasmiljoonia koskevasta äänestyksestä. Hokkanen putosi eduskunnasta seuraavissa vaaleissa ja joutui vetäytymään myös paikallistason johtotehtävistä.[7]

Eduskuntatyönsä jälkeen Hokkanen muutti Akaisiin ja asui myöhemmin Kylmäkoskella.[7][8] Sisällissodan aikana Hokkanen kuului punakaartiin, mutta hänen toiminnastaan ei ole tarkempaa tietoa. Hokkanen vangittiin sodan loppuvaiheessa, mutta säästyi teloitukselta ja kuulustelujen jälkeen valtiorikosoikeus esitti häntä vapautettavaksi. Kylmäkosken suojeluskunta ei kuitenkaan suostunut tähän, vaan piti Hokkasta ”suurena roistona, jonka paikkakuntalaiset ovat tuominneet kuolemaan”. Hokkanen kuoli Hämeenlinnan vankileirillä tuntemattomasta syystä kesäkuussa 1918.[9][10]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hokkasen puoliso oli Prunkkalasta kotoisin ollut Amanda Juhontytär (s. 1866). Pariskunnalle syntyi yhdeksän lasta.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suodenjoki, Sami: Kuriton suutari ja kiistämisen rajat : työväenliikkeen läpimurto hämäläisessä maalaisyhteisössä 1899–1909. Väitöskirja. Bibliotheca Historica 129. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010. ISBN 978-952-22224-7-3. Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Evert Hokkanen. Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.4.2007.
  2. a b c Suodenjoki 2010, s. 118-120.
  3. ”Suomen Sosialidemokratisen puolueen kansanedustajat vuosina 1907–1909”, Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu 1907, s. 5. Helsinki: Sosialistinen Aikakauslehti, 1907. Kansalliskirjasto.
  4. Suodenjoki 2010, s. 128-129.
  5. Suodenjoki 2010, s. 163.
  6. Suodenjoki 2010, s. 265.
  7. a b Suodenjoki 2010, s. 292-294.
  8. Huutokauppa ja pesänkirjoitus. Toijalan Sanomat, 19.10.1918, nro 28, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.9.2022.
  9. Suodenjoki 2010, s. 295.
  10. Hokkanen, Evert Sotasurmasampo 1914–1922. 3.12.2021. Kansallisarkisto. Viitattu 20.9.2022.
  11. Evert Kallenpoika Hokkanen (Vitikka) 12.6.2021. Geni. Viitattu 20.9.2022.