J. F. Naaralainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
J. F. Naaralainen
J. F. Naaralainen.jpg
Kansanedustaja
22.5.1907–31.7.1908
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Vaasan itäinen
Henkilötiedot
Syntynyt13. joulukuuta 1867
Längelmäki
Kuollut30. joulukuuta 1915 (48 vuotta)
Korpilahti
Ammatti torppari, asioitsija

Joel Fridolf Naaralainen (13. joulukuuta 1867 Längelmäki30. joulukuuta 1915 Korpilahti) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1908.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Längelmäen Naarajärvellä syntyneen Joel Fridolf Naaralaisen vanhemmat olivat maanviljelijä Elias Eliaanpoika Naaralainen (synt. Tevajärvi, 1843-1896) ja Heta-Liisa Naarajärvi (1843-1916). Perheeseen syntyi kaikkiaan 15 lasta.[2] Naaralainen kävi kansakoulun lisäksi Otavan maanviljelyskoulun, jonka jälkeen hän oli maa- ja metsätöissä Pohjois-Hämeessä ja Pohjanmaalla. 1890-luvulla Naaralinen toimi Iin vaivaistalon johtajana ja vaikutti vuosikymmenen jälkipuoliskolla Tampereella muun muassa Työväen Puukauppa Oy:n johtajana.[3][4][5]

1900-luvun alussa Naaralainen oli torpparina Laukaan Suolahdessa. Hän kuului työväenyhdistykseen ja toimi Suolahden nuorisoseuran puheenjohtajana.[3][6] Vuonna 1907 Naaralainen valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Vaalien jälkeen uutisoitiin, etteivät Naaralainen ja ruotsalaista kansanpuoluetta edustanut A. R. Hedberg olleet vaalikelpoisia, koska olivat jättäneet maksamatta kahden edellisen vuoden kruununverot. Koska kummastakaan ei tehty valitusta, saivat he valtakirjat edustajatoimensa hoitamiseen.[7] Maaliskuussa 1908 Naaralainen erotettiin sosialidemokraattien eduskuntaryhmästä, kun poliisi oli korjannut hänet talteen kadulle sammuneena.[8] Tapauksen johdosta pilalehti Tuulispää kutsui Naaralaista sekä toista runsaasta alkoholinkäytöstään tunnettua kansanedustajaa Antti Mäkeliniä ”putelineuvokseksi”. Satakunta-lehden kolumnisti Algot Untola puolestaan sanoi heidän olevan ”kieltolakitaistelussa karaistuja”.[9][10] Naaralaisen ainoaksi jäänyt kansanedustajakausi päättyi jo heinäkuussa 1908 eduskunnan hajottamiseen.[1]

Eduskuntatyönsä jälkeen Naaralainen menetti torppansa ja joutui perheineen joksikin aikaa vaivaistaloon.[11][12] Myöhemmin hänellä oli oma maatila Längelmäellä ja 1910-luvun vaihteesta lähtien Korpilahdella.[13] Naaralainen toimi jonkin aikaa myös Längelmäen vt. nimismiehenä ja elokuussa 1915 hänet nimitettiin poliisikonstaapeliksi Korpilahdelle. Naaralainen kuoli keuhkokuumeeseen 48-vuotiaana joulukuussa 1915.[12]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaralaisen puoliso oli Joutsasta kotoisin ollut Amalia Koittila (s. 1873), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1894. Pariskunnalla oli neljä lasta.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b J. F. Naaralainen. Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 28.8.2007.
  2. Joel Fridolf Eliaanpoika Naaralainen 1.5.2022. Geni. Viitattu 30.9.2022.
  3. a b ”Suomen Sosialidemokratisen puolueen kansanedustajat vuosina 1907–1909”, Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu 1907, s. 7. Helsinki: Sosialistinen Aikakauslehti, 1907. Kansalliskirjasto.
  4. Maanviljelysnäyttely ja kokous Iissä. Oulun Ilmoituslehti, 12.7.1893, nro 78, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 30.9.2022.
  5. Ilmoituksia. Kansan Lehti, 15.7.1899, nro 56, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 30.9.2022.
  6. Keski-Suomesta : Suolahden nuorisoseura. Suomalainen, 18.1.1905, nro 7, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 30.9.2022.
  7. Toinenkin edusmies, joka ei ole vaalikelpoinen. Kansan Lehti, 27.4.1907, nro 94, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 30.9.2022.
  8. Edustaja Naaralaisen juopottelujuttu ja sos.dem. eduskuntaryhmä. Työmies, 7.3.1908, nro 56, s. 5. Kansalliskirjasto Viitattu 29.9.2022.
  9. Armonosoituksia. Tuulispää, 16.4.1909, nro 15, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 30.9.2022.
  10. Untola, Algot [Jussi Porilainen]: Jussin Juttuja. Satakunta, 11.3.1909, nro 28, s. 3–4. Kansalliskirjasto Viitattu 30.9.2022.
  11. Muualta kotimaasta : Ent. sosialistiedustajan retket. Otava, 16.10.1909, nro 117, s. 4. Kansalliskirjasto Viitattu 30.9.2022.
  12. a b Kuollut. Keski-Suomi, 4.1.1916, nro 1, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 30.9.2022.
  13. a b Patrikainen, Seppo ; Joensuu, Miikka: Se olkoon vapauden työ : Vaasan läänin itäisen vaalipiirin sosialidemokraattinen piirijärjestö ja SDP:n Keski-Suomen piiri 1906–2006, s. 429. Jyväskylä: SDP:n Keski-Suomen piiri, 2007. ISBN 978-952-92258-6-6.