Karl Gustaf Höijer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
K. G. Höijer
K. G. Höijer vuonna 1907
K. G. Höijer vuonna 1907
Kansanedustaja
22.5.1907–31.7.1908
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Hämeen pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt11. helmikuuta 1863
Perniö
Kuollut16. tammikuuta 1942 (78 vuotta)
Hämeenlinna
Ammatti kansakoulunopettaja

Karl Gustaf Höijer (11. helmikuuta 1863 Perniö16. tammikuuta 1942 Hämeenlinna) oli suomalainen poliitikko ja kansakoulunopettaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1908.[1] Myöhemmin hän vaikutti kunnallispolitiikassa porvaripuolueiden edustajana.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teijon ruukissa syntyneen Höijerin vanhemmat olivat seppä Henrik Johan Höijer (s. 1823) ja Uskelasta kotoisin ollut Eva Sofia Landzett (s. 1819).[2] Kansakoulun käytyään Höijer toimi kolmen vuoden ajan kiertokoulun opettajana Sauvossa ja opiskeli Jyväskylän seminaarissa 1881-1886. Kansakoulunopettajaksi valmistuttuaan Höijer työskenteli Tervakosken paperitehtaan koulussa vuoteen 1904, jolloin hänet erotettiin poliittisen toimintansa vuoksi. Vuosina 1904–1909 Höijer oli kansakoulunopettajana Orivedellä ja 1909–1927 Hämeenlinnan maalaiskunnan Hätilässä. Jäätyään eläkkeelle hän työskenteli vielä opettajana Hämeenlinnan lääninvankilan miesosastolla 1927–1935.[1][3][4]

Höijer toimi muun muassa Janakkalan nuorisoseuran puheenjohtajana sekä lukuisten kuorojen ja näytelmäseurojen johtajana.[3] Höijer liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen vuosisadan vaihteessa ja vuonna 1907 hänet valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Höijerin ainoaksi jäänyt kansanedustajakausi päättyi eduskunnan hajottamiseen jo heinäkuussa 1908.[1]

Höijerin erkaannuttua työväenliikkeestä hän toimi sisällissodan aikana Hämeenlinnan vankileirin apulaisjohtajana.[5] Vuonna 1920 Höijer valittiin Hämeenlinnan maalaiskunnan kunnanvaltuustoon porvarillisten puolueiden yhteisen valitsijayhdistyksen listalta.[6] Höijer oli myös kunnallislautakunnan puheenjohtaja, kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja sekä pitkäaikainen Hämeenlinnan maaseurakunnan kirkkoneuvoston jäsen. 1920-luvulla Höijer kuului Hämeenlinnan maalaiskunnan suojeluskunnan esikuntaan ja myöhemmin 1930-luvulla hän vaikutti äärioikeistoa vastustaneessa laillisuusrintamassa.[3][7]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K. G. Höijerin puoliso oli Jyväskylän pitäjästä kotoisin ollut kirkkoherran tytär Elin Sylvia Brummer (1862-1944). Pariskunnalla oli yksi poika.[2]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Springert, E.: Hopearisti eli natsarealainen salvumies : historiallinen kertomus vuodelta 33. Suomentanut K. G. Höijer. Helsinki: Holm, 1897.
  • Roos, Mathilda: Saulus Tarsolainen : erään sielun historia. Suomentanut K. G. Höijer. Helsinki: Holm, 1897.
  • Lukon takana : kaksi kuvaelmaa. Ernst Ecksteinin novellista mukailtu nimimerkillä ”Kaarlo Haukanpää”. Helsinki: Yrjö Weilin, 1909.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Karl Gustaf Höijer. Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 14.4.2007.
  2. a b Karl Gustaf Höijer 29.4.2022. Geni. Viitattu 24.9.2022.
  3. a b c 75 vuotta. Hämeen Sanomat, 10.2.1938, nro 33, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 24.9.2022.
  4. ”Suomen Sosialidemokratisen puolueen kansanedustajat vuosina 1907–1909”, Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu 1907, s. 7. Helsinki: Sosialistinen Aikakauslehti, 1907. Kansalliskirjasto.
  5. Väärinkäytökset Hämeenlinnan vankileirissä. Hämeen Sanomat, 12.12.1918, nro 108, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 24.9.2022.
  6. Kunnallisvaalit Hämeenlinnan maalaiskunnassa. Hämeen Sanomat, 27.10.1920, nro 247, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 24.9.2022.
  7. Läänin laillisuusväen edustajakokous tänään Raatihuoneella asettui kiinteästi maaherra Mattssonia tukemaan. Häme, 26.6.1933, nro 70, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 24.9.2022.