Vihtori Viitanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vihtori Viitanen
Vihtori Viitanen vuonna 1907.
Vihtori Viitanen vuonna 1907.
Kansanedustaja
22.5.1907–31.7.1908
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Viipurin läntinen
Henkilötiedot
Syntynyt18. marraskuuta 1863
Eura
Kuollut14. joulukuuta 1918 (55 vuotta)
Viipuri
Ammatti vanginvartija, vahtimestari

Viktor (Vihtori) Viitanen (synt. Juhola, 18. marraskuuta 1863 Eura14. joulukuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1908.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran Honkilahden Mannilassa syntyneen Viitasen vanhemmat olivat torppari Vilhelm Juhola (1823−1881) ja Leena Stiina Dahlsten (1826−1899).[2] Puuseppänä työskennellyt Viitanen muutti 1891 Turkuun, jossa hän oli vanginvartijana vuoteen 1897. Tämän jälkeen hän työskenteli vankilan työnjohtajana Kuopiossa ja vuodesta 1904 lähtien Viipurissa.[3][4]

Viitanen liittyi Turun työväenyhdistykseen jo 1890-luvun alussa. Viipuriin muutettuaan hän oli yksi Viipurin Työväen Osuuskaupan, Viipurin työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunnan ja Viipurin Työväen Säästöpankin perustajista.[4] Sortovuosien aikana Viitanen vaikutti kaupungissa toimineessa työläisaktivistien ryhmässä, johon hänen ohellaan kuuluivat muun muassa Mimmi Kontulainen ja Kalle Procopé.[5] Vuonna 1905 Viitanen toimi myös Viipurissa ilmestyneen Työ-lehden vastaavana toimittajana.[4] Oulun puoluekokouksessa 1906 Viitanen valittiin SDP:n puolueneuvostoon.[5] Kansanedustajaksi hänet valittiin Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa vuonna 1907. Viitasen ainoaksi jäänyt kansanedustajakausi päättyi jo kesällä 1908 eduskunnan hajottamiseen.[1] Hän oli myös Viipurin kaupunginvaltuuston jäsen.[4]

Vuonna 1914 Viitanen joutui eroamaan työnjohtajan toimestaan poliittisen ilmiannon takia, jonka jälkeen hän työskenteli Papulan kansakoulun vahtimestarina.[4] Sisällissodan alla Viitanen kannatti parlamentaarista linjaa, eikä lähtenyt punaisten toimintaan.[5] Viitanen kuoli pitkään sairastettuaan kotonaan Viipurissa joulukuussa 1918.[4] Hänet on haudattu Ristimäen hautausmaalle.[6]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasen puoliso oli Edla Josefina Rättäri (1864−1944), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1891. Pariskunnalla oli neljä lasta.[1] Heidän poikansa oli Helsingissä ilmestyneen sosialidemokraattisen Työn Vallan toimittaja ja filosofian kandidaatti Paavo Viitanen (s. 1892), josta tuli yksi sisällissodan loppuvaiheessa tapahtuneen Viipurin lääninvankilan joukkomurhan uhreista. Viitanen oli piileskellyt lääninvankilassa punakaartin pakko-ottoa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Vihtori Viitanen. Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 2.5.2008.
  2. Vihtori Vilhonpoika Viitanen (Juhola) 28.4.2022. Geni. Viitattu 23.6.2022.
  3. ”Suomen Sosialidemokratisen puolueen kansanedustajat vuosina 1907–1909”, Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu 1907, s. 17. Helsinki: Sosialistinen Aikakuslehti, 1907. Kansalliskirjasto.
  4. a b c d e f Vihtori Viitanen kuollut. Itä-Suomen Työmies, 16.12.1918, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 5.4.2020.
  5. a b c Kujala, Antti: ”Viipurin työväenliike vuosina 1899–1907”, Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880-1939, s. 111, 125, 129. Helsinki: Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, 2019. ISBN 978-952-69280-2-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
  6. Hautauksia. Karjala, 28.12.1918, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 23.6.2022.
  7. Kujala 2019, s. 216, 222, 233.