Oskari Tokoi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oskari Tokoi
Tokoi Albert Gebhard 1915.jpg
Albert Gebhardin maalaama muotokuva eduskunnan puheenjohtajamuotokuvakokoelmassa.
Eduskunnan puhemies
19121914
Edeltäjä Pehr Evind Svinhufvud
Seuraaja Kaarlo Juho Ståhlberg
Tiedot
Syntynyt 15. toukokuuta 1873
Kannus
Kuollut 4. huhtikuuta 1963 (89 vuotta)
Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat
Puolue SDP

Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi) (15. toukokuuta 1873 Kannus4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.[1]

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tokoi kävi kansakoulun ja työskenteli renkinä. Hän lähti vuonna 1891 Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli muun muassa kaivosmiehenä ja tutustui sikäläiseen ammattiyhdistystoimintaan. Hän palasi vuonna 1900 Suomeen Kannukseen maanviljelijäksi ja kauppiaaksi. Hänet valittiin vuonna 1905 Kannuksen työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi ja vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan SDP:n listalta. Vuonna 1912 Tokoista tuli Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja.[1] Vuonna 1913 hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi, ja 1917 hänet nimitettiin Suomen senaatin johtoon. Tuolloin hänestä tuli maailman ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri.[2]

Tokoi kuului vallankumoushallitus kansanvaltuuskuntaan elintarvikekomissaarina Suomen sisällissodassa punaisten puolella ja joutui vuonna 1918 pakenemaan maasta. Sodan jälkeen hän toimi brittiläisen everstiluutnantin arvoon verrattavana suomalaisena apulaisjohtajana brittien varustamassa Muurmannin legioonassa, joka osallistui suojeluskuntien vastaiseen sotaan Itä-Karjalassa tarkoituksena turvata länsivaltojen edut suomalaisia ja mahdollisesti myös saksalaisia vastaan. Yksi tavoite oli ”vapauttaa Suomi saksalaisista miehittäjistä”.

Tokoi siirtyi 1921 Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa hänestä tuli vuonna 1905 perustetun Massachusettsin Fitchburgissa ilmestyvän Raivaaja-lehden päätoimittaja, mitä tehtävää hän hoiti vuoteen 1950 saakka.

Toisen maailmansodan aikana Tokoi toimi Suomen avuksi Help Finland -järjestön varapuheenjohtajana. Vuonna 1944 eduskunta vapautti Tokoin niin sanotulla Lex Tokoilla vuoden 1918 maanpetossyytteistä[1] ja kumosi hänelle niiden vuoksi langetetun kuolemantuomion. Tokoi vieraili Suomessa vuonna 1949 ja uudelleen vuosina 1953, 1957 ja 1958. Vuonna 1957 hän puhui yksikamarisen eduskunnan 50-vuotispäivän kunniaksi järjestetyssä juhlassa.[2] Loppuelämänsä Tokoi asui Yhdysvalloissa.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oskari Tokoi ja Hanna Räinä Lumijoelta menivät 1897 naimisiin Kaliforniassa.[1] Heille syntyi kuusi lasta: Oskar 1899, Karl Nestor 1901, Tyyne 1903, Lauri 1906, Laila 1908 ja Aune 1911. 1920-luvun alussa perhe joutui Venäjällä hajalle, mutta Hanna pääsi lopulta Suomeen neljän lapsensa kanssa. Vuonna 1924 Hanna muutti Fitchburgiin, missä hän kuoli vuonna 1938. Nestori ja Tyyne jäivät Venäjälle. Vuonna 1939 Tokoi solmi avioliiton amerikkalaisen Eva Pearl Johansonin (Whiteker) kanssa.

Muistamiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1992 Kannuksen työväenyhdistyksen talon alakertaan perustettiin Oskari Tokoi -museo. Helsingin Kalliossa sijaitsee Tokoin mukaan nimetty Tokoinranta.

Oskari Tokoin kirjoittamia kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Piirteitä maatalouskysymyksestämme, Osuuskunta Kehitys, 1911.
  • Kertomus työväen ammatillisten järjestöjen asettaman työttömyyskeskuskomitean toiminnasta syysk. 6 p:stä 1914 heinäkuun 1 p:ään 1915 ja työttömyystilasto, Suomen ammattijärjestö, 1915
  • Torpparien asia ratkaisun edessä : sos.-dem. puolueen maatalouskomitean toimenannosta, [s.n.], 1916. Sarja: Suomen sos.-dem. Puolueen vaalikirjasia; n:o 1 (myös ruotsiksi:)
    • Torparenas sak inför sin slutliga lösning, Social-demokratiska partiet, 1916. Sarja: Soc.-dem. Partiets valbroschyr; 1
  • Maanpakolaisen muistelmia, isänsä muistiinpanojen perusteella kirjoittanut Irene Tokoi. Tammi, 1947. (2. p. 1959)
  • Who's who among Finnish-Americans : a biographical directory of persons of Finnish descent who have made noteworthy contributions to the pattern of American life, planning committee: Oskari Tokoi, John Suominen, Henry Askeli. Fitchburg, Mass. : Raivaaja Publishing Company, 1949
  • Amerikan suomalaisia, Tammi 1949
  • Lapsuuteni muistoja I−II, Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto, , 1953, 1955
  • Oskari Tokoi : muistojulkaisu, Oskari Tokoin muistomerkkitoimikunta, 1973

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pentti Pulakka (toim.): Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola: Keski-Pohjanmaan säätiö, 1995. ISBN 951-97331-0-8.
  • Raimo Seppälä: Pelon vuodet: Arvo "Poika" Tuomisen salaista kirjeenvaihtoa Tukholmasta 1944−1956. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5888-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Oskari Tokoi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b Reijo Perälä: Oskari Tokoi – kuolemantuomion saanut pääministeri 2013. Yle Elävä Arkisto. Viitattu 8.9.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
P. E. Svinhufvud
Eduskunnan puhemies
19121914
Seuraaja:
K. J. Ståhlberg
Edeltäjä:
Keisarillisen Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtaja:
Anders Wirenius
Suomen senaatin puheenjohtaja


1917
Seuraaja:


E. N. Setälä
Grand Duchy of Finland Arms.svg