Matti Hoikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matti Hoikka
Matti Hoikka vuonna 1907.
Matti Hoikka vuonna 1907.
Kansanedustaja
22.5.1907–1.2.1914, 4.4.1917–25.9.1918
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Oulun eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt25. helmikuuta 1859
Rovaniemen pitäjä
Kuollut15. heinäkuuta 1939 (80 vuotta)
Oulujoki
Ammatti seppä

Matti Vihtori Hoikka (25. helmikuuta 1859 Rovaniemen pitäjä15. heinäkuuta 1939 Oulujoki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1914 ja 1917–1918.[1] Lähes 60 vuoden ajan seppänä työskennellyt Hoikka oli Pohjois-Suomen työväenliikkeen varhaisimpia johtohahmoja. Hänet tunnettiin maltillisena oikeistososialistina, joka otti vaikutteita myös tolstoilaisuudesta.[2][3]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemen Muurolassa syntyneen Matti Hoikan vanhemmat olivat sotilasvirkatalon vuokraaja Juho Hoikka (1807−1875) ja Maria Nyström (1822−1875). Hänen veljiään olivat valtiopäivämies Iisakki Hoikka ja pastori Jaakko Hoikka.[4] Hoikka lähti 17-vuotiaana sepän oppipojaksi työskennellen muun muassa Oulussa, Raahessa, Rovaniemellä, Turussa, Uudessakaupungissa ja Lappeenrannassa. Vuonna 1890 hän palasi rautatietyömaan mukana Ouluun ja sai paikan Veljekset Åströmin nahkatehtaan verstaalta.[2][5]

Hoikka oli käynyt ainoastaan rippikoulun, mutta hankki laajan tietämyksen itseopiskelulla.[6] Hoikka liittyi Oulun työväenyhdistykseen jo perustamisvuonna 1886. Hän oli työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen ja pitkäaikainen voimahahmo yhdessä Janne Hautalan kanssa.[5][7] Pitkälti Hoikan ansiosta Oulun työnantajien ja työväenliikkeen suhteet pysyivät hyvinä ja rakentavina.[8] Vuonna 1899 Hoikka osallistui Suomen Työväenpuolueen perustavaan kokoukseen ja suurlakon aikana hän oli Oulun suurlakkokomietan jäsen.[9][10] Hoikka kuului myös raittiusliikkeen uranuurtajiin ja oli 1900-luvun vaihteessa yksi niin sanotun juomalakkoliikkeen johtohahmoista. Oulun Laanilaan hän perusti kansakoulua edeltäneen yksityisen koulun sekä lukuseuran, josta myöhemmin kehittyi kyläkirjasto.[11] Vuonna 1907 Hoikka valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Hän oli kansanedustajana vuoteen 1914 saakka ja palasi eduskuntaan vielä keväällä 1917.[1] Hoikka oli myös Oulujoen kunnanvaltuuston jäsen.[3]

Sisällissodan käynnistyttyä hänelle tarjottiin virkaa kansanvaltuuskunnan elintarviketoimistosta, kouluylihallituksesta tai vallankuomouksellisesta ylioikeudesta, mutta aseellista vallankumousta vastustanut Hoikka kieltäytyi. Hän pysytteli koko sodan sivussa punaisten toiminnasta ja vietti heikon terveydentilansa johdosta yli kuukauden sairaalassa. Sodan päätyttyä Hoikka kävi kotonaan Oulussa ja palasi Helsinkiin osallistuakseen eduskunnan istuntoon, mutta hänet pidätettiin 17. toukokuuta. Hoikka oli aluksi Helsingin lääninvankilassa, josta hänet heinäkuun alussa siirrettin muiden vangittujen kansanedustajien tavoin Sörnäisten kuritushuoneeseen. Lokakuussa 1918 Hoikka sai valtiorikosoikeudelta kahden vuoden ehdollisen kuritushuonetuomion valtiopetoksen valmistelusta. Syynä olivat syksyllä 1917 annettu sosialidemokraattien Sorron yöstä nouskaa -vaalijulistus sekä hänen marraskuussa allekirjoittamansa Me vaadimme -ohjelma.[3]

Sodan jälkeen Hoikka jätti politiikan ja jatkoi sepän ammatissaan. Hän työskenteli Åströmin tehtaalla kaikkiaan yli 43 vuoden ajan jääden eläkkeelle 75-vuotispäivänään helmikuussa 1934.[11] Hoikka kuoli kotonaan Laanilassa 80-vuotiaana heinäkuussa 1939.[6] Hänet on haudattu Oulujoen hautausmaalle.[12]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Hoikan puoliso oli Maria Arffman (1859−1933), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1885. Pariskunnalla oli kahdeksan lasta, joista neljä kuoli jo nuorena.[3]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Matti Hoikka. Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.4.2007.
  2. a b Kyllönen, Matti: Pohjois-Suomen varhaissosialismi : sen leviäminen ja sosialistisen perinteen synty noin vuosina 1900-1910, s. 172-173. Väitöskirja. Studia historica Jyväskyläensia 55. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1995. ISBN 978-951-39841-6-8. Teoksen verkkoversio (PDF).
  3. a b c d Valtiorikosylioikeuden akti 24402 – Hoikka, Matti Vihtori Valtiorikosylioikeuden aktit. 19.11.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 18.9.2022.
  4. Sukuseuran kantaisät 2020. Hoikan sukuseura. Viitattu 18.9.2022.
  5. a b † Seppä Matti Hoikka. Kaleva, 16.7.1939, nro 159, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.9.2022.
  6. a b Matti Hoikka. Pohjolan Työ, 16.7.1939, nro 159, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.9.2022.
  7. Kyllönen 1995, s. 103.
  8. Kyllönen 1995, s. 223-224.
  9. ”Suomen Sosialidemokratisen puolueen kansanedustajat vuosina 1907–1909”, Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu 1907, s. 5. Helsinki: Sosialistinen Aikakauslehti, 1907. Kansalliskirjasto.
  10. Kyllönen 1995, s. 27.
  11. a b Putaala, Martti: Viisaan veljesparven viimeinen vesa. Suomen Kuvalehti, 28.4.1934, nro 18, s. 585. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.7.2022.
  12. Matti Hoikan hautaus. Kaleva, 21.7.1939, nro 163, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.9.2022.