Hilja Pärssinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hilja Pärssinen 1900-luvun alussa.

Hilja Pärssinen (o.s. Lindgren; 13. heinäkuuta 1876 Halsua23. syyskuuta 1935 Helsinki) oli opettaja, toimittaja, kansanedustaja, kirjailija ja Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton puheenjohtaja.

Pärssisen vanhemmat olivat pastori Karl Henrik Lindgren ja Anna Dahllund, ja hän avioitui vuonna 1899 filosofian tohtori Jaakko Pärssisen kanssa, josta hän sai avioeron hieman ennen kuolemaansa. Pärssinen kävi tyttökoulun ja Sortavalan opettajaseminaarin, josta hän valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1896. Hän aloitti uransa opettajana Helsingissä, missä toimi vuosina 1896–1900. Sieltä hän siirtyi opettajaksi Viipuriin, missä toimi vuoteen 1906 saakka. Sitten hän toimi Työ-lehden toimittajana Viipurissa 1906. Työläisnainen-lehden toimitussihteerinä hän toimi 1907–1917, Kansanvaltuuskunnan jäsen hän oli 1918. Se tehtävä vei hänet samana vuonna Venäjälle, mistä palasi takaisin Suomeen. Hän oli poliittisista syistä vankilassa aina vuoteen 1923 saakka. Pärssinen toimi Talikkalan yhteiskoulun opettajana 1927–1935.

Muiden tehtäviensä ohella Hilja Pärssinen toimi puhujana Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa, Raittiuden ystävissä, Kansanvalistusseurassa, eri työväenopistoissa. Hän oli myös Työväen sivistysliiton luennoitsija.

Eduskunnan jäsen Pärssinen oli vuosina 1907–1917 ja 1929–1935. Hänet valittiin eduskuntaan Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Hän kuului edustanuransa aikana jäsenenä sivistysvaliokuntaan, suureen valiokuntaan, toimitusvaliokuntaan ja työväenasiainvaliokuntaan.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hilja Pärssinen julkaisi pseudonymillä Hilja Liinamaa tai omalla nimellään seuraavat kaunokirjalliset teokset:

  • Liinamaa, Hilja: Primuloita: poimittu kylän pojille ja tytöille. Tampere: Wesander, 1900. (Digitoituna Digi.fi:ssä.)
  • Liinamaa, Hilja: Kyllikki ja Lemminkäinen: laulurunoja. Helsinki: E. E. Sundvall, 1902.
  • Pärssinen, Hilja: Taistelon tuoksinasta. 1907. (Runo Tervehdys Merikoskelle digitoituna Digi.fi:ssä.)
  • Liinamaa, Hilja: Musta virta. Hancock (USA): Työmies, 1913.
  • Liinamaa, Hilja: Elämän harha: runoja. Helsinki: Otava´, 1917.
  • Liinamaa-Pärssinen: Jälleen vapaana: runoja. Helsink. Työväen sanomalehti. 1923.
  • Liinamaa-Pärssinen: Muistojen mailta: Runoja. Helsink. Kansanvalta. 1926.
  • Lasten laulukirja. Toimittanut Hilja Liinamaa-Pärssinen. Astoria (Or.). Lännen työväen kustannusyhtiö. 1918.
  • Liinamaa-Pärssinen: Lasten laulukirja: nuottipainos. Astoria (Or.). Lännen työväen kustannusyhtiö. 1914.
  • Liinamaa-Pärssinen: Lastu. Mikkeli. Mikkelin työväenyhdistys. 1915.
  • Liinamaa-Pärssinen: Vallankumouskuvia työnjuhlaan Helsingissä 26 p:nä elok. Helsinki. Työnjuhlatoimikunta. 1917.
  • Liinamaa, Hilja: Lausuttavia runoja, 5. Helsinki. Työväen sanomalehti. 1908.
  • Punainen lippu: vihkonen runoja. Suomenteli Hilja Liinamaa. Kuopio. Savon työväen sanomalehti-osuuskunta. 1910.
  • Heine, Heinrich: Aikarunoja. Suomensi Hilja Liinamaa. Kotka. Kyminlaakson työväen sanomalehti-osuuskunta. 1910.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kilpi, Sylvi-Kyllikki: ”Hilja Pärssinen”, Tiennäyttäjät I, s. 121–161. Toim. Hannu Soikkanen. Tammi, 1967.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: