Samuli Tervo
| Samuli Tervo | |
|---|---|
 Samuli Tervo 1930-luvun vaihteessa. |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.2.1911–1.2.1914, 2.9.1927–31.7.1929, 1.9.1936–21.7.1948
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Oulun eteläinen, Kuopion itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. elokuuta 1871 Siikajoki |
| Kuollut | 12. maaliskuuta 1953 (81 vuotta) Joensuu |
| Ammatti | piirisihteeri |
Samuli Tervo (9. elokuuta 1871 Siikajoki – 12. maaliskuuta 1953 Joensuu) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1911–1914, 1927–1929 ja 1936–1948.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuoruusvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siikajoen Revonlahdessa syntyneen Samuli Tervon vanhemmat olivat Pudasjärvestä kotoisin ollut torppari Samuel Tervo (1802-1878) ja Lovisa Korkala (s. 1832). Hän siirtyi työelämään jo kymmenvuotiaana. Tervo oli aluksi renkinä ruokapalkalla ja myöhemmin metsätyömailla sekä tehtailla, kunnes ryhtyi 16-vuotiaana suutariksi.
Politiikkaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervo oli vuonna 1898 toimintansa aloittaneen Raahen työväenyhdistyksen perustajajäseniä ja liittyi myös sosialidemokraattiseen puolueeseen jo perustamisvuonna 1899. Hän osallistui muun muassa Oulun puoluekokoukseen ja toimi puoluelehtien avustajana sekä vaikutti osuustoimintaliikkeessä. Vuonna 1908 Tervo palkattiin sosialidemokraattien piirisihteeriksi Ouluun. Hänet valittiin eduskuntaan 1911. Jätettyään kansanedustajan tehtävänsä Tervo muutti 1914 Kotkaan, jossa hän työskenteli Kotkan Työväen Osuuskaupan kenkämyymälän hoitajana. Vuonna 1917 Tervo siirtyi Viipurin Osuusliikkeen jalkineosaston hoitajaksi.[1][2]
Sisällissodan aikana Tervo toimi punaisten hallinnossa Viipurin lääninhallituksen kamreerina. Hän kertoi vastustaneensa aseellista kapinaa, eikä uskonut punaisten voittoon, mutta lähti mukaan velvollisuudentunnosta työväenliikettä kohtaan. Kansanvaltuuskunnan paettua huhtikuun alussa Viipuriin Tervo tapasi Edvard Gyllingin, jonka kanssa hän ryhtyi suunnittelemaan toimenpiteitä sodan lopettamiseksi. Tervo järjesti kokouksen, johon osallistuivat muun muassa Kössi Ahmala, Emanuel Aromaa ja Paavo Leppänen. Heidän tarkoituksenaan oli kääntyä kansanvaltuuskunnan sekä Pietarissa toimivien ulkomaiden edustajien puoleen, mutta sekasortoiseen tilaan ajautunut kansanvaltuuskunta ei innostunut ajatuksesta. Valkoisten hyökkäyksen käynnistyessä Tervo otti mukaansa lääninvaltuuskunnan arkiston kassoineen ja pakeni taistelujen melskettä kotiinsa Loikkasen esikaupunkiin. Hän onnistui välttämään valkoisten kostotoimet. Toukokuun lopussa Tervo kutsuttin kuulusteluihin, joiden päätyttyä hänet vangittiin ja tuomittiin syyskuussa valtiorikosoikeudessa kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen.[3][4]
Paluu eduskuntaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervo armahdettiin jo 1919. Vapauduttuaan hän jatkoi toimessaan Viipurin Osuusliikkeen myyjänä. Merijoella asunut Tervo vaikutti myös Viipurin maalaiskunnan kunnalliselämässä[5] ja oli Suomen Liiketyöntekijäin Liiton aktiiveja.[6] Vuodesta 1924 lähtien hän työskenteli sosialidemokraattien piirisihteerinä Joensuussa.[1][2] Tervo valittiin eduskuntaan jälleen 1927 ja uudelleen 1936. Hän oli presidentin valitsijamies vuosina 1937, 1940 ja 1943 sekä kuului Joensuun kaupunginvaltuustoon.[1] Samuli Tervo kuoli JOensuussa 81-vuotiaana maaliskuussa 1953.
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samuli Tervon puoliso oli Hilma Maria Jaaranen (s. 1887), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1904.[1] Hilma Tervo vaikutti Suomen Sosialidemokraattisessa Työläisnaisliitossa ja toimi muun muassa Joensuun työväentalon ravintolan emännöitsijänä.[7][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 Samuli Tervo Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 7.8.2015.
- 1 2 Samuli Tervo 60-vuotias. Kansan Työ, 8.8.1931, nro 179, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.5.2025.
- ↑ Viimeinen sovitteluyritys Viipurissa (PDF) (Kansanedustaja Samuli Tervon haastattelu) 18.2.1940. Työväen Arkisto. Viitattu 7.5.2025.
- ↑ Valtiorikosoikeus. Karjala, 7.9.1918, nro 109, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.5.2025.
- ↑ Viipurin maalaiskunnan kunnalliset toimikunnat. Karjala, 27.09.1923, nro 222, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.5.2025.
- ↑ Samuli Tervo 60-vuotias. Liiketyöläinen, 1931, nro 7–8, s. 134. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.5.2025.
- ↑ Joensuun Sos.-dem. Naisyhdistyksen... Toveritar, 1926, nro 7–8, s. 18–19. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.5.2025.
- ↑ Joensuun Työväenyhdistys. Kansan Voima, 25.1.1930, nro 9, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.5.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Samuli Tervo Wikimedia Commonsissa
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
