Toivo Nokelainen
| Toivo Nokelainen | |
|---|---|
 Toivo Nokelainen vuonna 1929. |
|
| Kansanedustaja | |
|
20.9.1935–31.8.1936, 1.9.1939–5.4.1945
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Viipurin itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. joulukuuta 1887 Ruokolahti |
| Kuollut | 30. heinäkuuta 1954 (66 vuotta) Imatra |
| Ammatti | kirvesmies |
Toivo Nokelainen (27. joulukuuta 1887 Ruokolahti – 30. heinäkuuta 1954 Imatra) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1935–1936 ja 1939–1945.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruokolahden Immalassa syntyneen Toivo Nokelaisen vanhemmat olivat osaviljelijä Yrjö Nokelainen (s. 1857) ja Katri Peltonen (s. 1859).[1] Rutiköyhän perheen lapsena Nokelaisella ei ollut mahdollisuutta käydä koulua, vaan hän joutui jo varhain työelämään.[2] Kirvesmiehenä työskennellyt Nokelainen asettui Vuoksenniskaan, jossa hän liittyi paikalliseen työväenyhdistykseen 1907 ja Suomen Puutyöntekijäin Liittoon 1914.[3] Suoritettuaan aikuisiällä kansakoulukurssin hän täydensi puuttuvaa koulusivistystään vielä ahkeralla itseopiskelulla.[2] Sisällissodan jälkeen Nokelainen lähti kunnalliselämään ja 1921 hänet valittiin Ruokolahden kunnanvaltuustoon. Nokelainen toimi myöhemmin valtuuston varapuheenjohtajana sekä sosialidemokraattisen kunnallistoimikunnan ja Vuoksenniskan työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Hän oli myös urheiluseura Vuoksenniskan Vesan perustajajäsen ja puheenjohtaja.[3][4][5]
Toukokuussa 1933 Nokelainen osallistui Tampereella järjestettyyn SDP:n puoluekokoukseen. Joukko äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen jäseniä hyökkäsi sen yhteydessä Pyynikin urheilukentällä pidettyyn kansanjuhlaan, jolloin Nokelainen sai kivestä ja joutui useiksi päiviksi sairaalahoitoon.[6][7] Päähän osunut kivi aiheutti hänelle myös silmävamman.[8] Kuukauden kuluttua lapualaisten revohka tunkeutui Nokelaisen vaalitilaisuuteen Immolan sahalla, mutta yleisö hiljensi häiriköt kajauttamalla Työväen marssin.[9] Tampereen tapahtumia käsiteltiin myöhemmin raastuvanoikeudessa, mutta kivien heittäjistä ei ollut tietoa. Syytettynä olleen insinööri Rollin Gummeruksen mukaan asialla oli joukko Tampereen teknillisen oppilaitoksen oppilaita.[8]
Nokelainen nousi eduskuntaan varasijalta syyskuussa 1935 Johan Helon siirryttyä Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi ja uudelleen vuoden 1939 vaaleissa. Hän toimi presidentin valitsijamiehenä 1937, 1940 ja 1943 presidentinvaaleissa.[1] Nokelainen vaikutti myös edistysmielisessä osuustoimintaliikkeessä muun muassa Osuusliike Imatran hallintoneuvostossa.[3]
Toivo Nokelainen kuoli 66-vuotiaana heinäkuussa 1954. Hänet on haudattu Sumatralle Karhumäen hautausmaalle.[10]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toivo Nokelaisen ensimmäinen puoliso oli Anna Tilda Heino (1892-1912), jonka kanssa hän avioitui 1911. Heillä oli yksi lapsi. Leskeksi jäätyään Nokelainen meni 1919 naimisiin Hilma Huhtasen (1897-1981) kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Toivo Nokelainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 2.9.2016.
- 1 2 Ehdokkaamme Viipurin läänin itäisessä vaalipiirissä. Kansan Voima, 27.6.1936, nro 69, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.7.2026.
- 1 2 3 Toivo Nokelainen 50-vuotias. Kansan Työ, 28.12.1937, nro 296, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.7.2026.
- ↑ Vuosia täyttäneitä. Maalaiskunta, 30.12.1937, nro 22, s. 437–438. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.7.2026.
- ↑ Osotteita. Työväen Urheilulehti, 30.6.1920, nro 12, s. 197–198. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.7.2026.
- ↑ Oikeistolehtien kiihoittama huligaanijoukko yritti eilen provosoida ”uutta mäntsälää”. Kansan Lehti, 26.5.1933, nro 119, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.7.2026.
- ↑ Lapualaisten väkivallan uhriksi joutunut tov. Nokelainen päässyt sairaalasta kotiinsa. Kansan Työ, 31.5.1933, nro 123, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.7.2026.
- 1 2 Tampereen mellakkajutussa eivät pääsyylliset olleet vastaamassa rikoksistaan. Kansan Lehti, 23.8.1933, nro 193, s. 1, 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.7.2026.
- ↑ Lapualaiset häiriönteossa Ruokolahdella. Suomen Sosialidemokraatti, 26.6.1933, nro 168, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.7.2026.
- ↑ Haku | Nokelainen, Toivo Hautakartta. 1.7.2026. Imatran seurakunta. Viitattu 26.7.2026.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
