Jalmari Leino

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Frans Jalmari Leino, sukunimi aik. Rekola (4. toukokuuta 1892 Köyliö16. joulukuuta 1963 Tampere) oli suomalainen päätoimittaja ja sosialidemokraattien kansanedustaja.

Leinon vanhemmat olivat torppari Frans Henrik Rekola ja Vilhelmiina Mikola. Hän kävi kansakoulun ja oli sitten vuoteen 1920 saakka sekalaisissa töissä sekä toimi luennoitsijana ja piirisihteerinä Turun läänin eteläisessä ja pohjoisessa sosialidemokraattisessa piirissä. Leino oli Suomen sisällissodan jälkeen 1918 vankilassa poliittisista syistä.

Leino oli porilaisen Uusi Aika-lehden paikallis- ja uutistoimittajana 1920, toimitussihteerinä ja poliittinen toimittajana 1920–1925 ja 1927–1930 sekä Uuden Ajan päätoimittajana 1925–1927. Leino oli sitten Työn Voima-lehden päätoimittajana Jyväskylässä 1930–1937, Kansan Työ-lehden päätoimittajana Viipurissa 1938–1940 sekä Työväen sanomalehtien tietotoimiston palveluksessa Helsingissä 1940. Viimeksi Leino toimi Sosialisti-lehden päätoimittajana Turussa 1940–1941 sekä tamperelaisessa Kansan lehdessä päätoimittajana 1942–1950 sekä poliittisena pakinoitsijana, artikkelitoimittajana ja toimituspäällikkönä 1950–1958.

Leino oli sosialidemokraaattien kansanedustajana 1927–1930 edustaen Turun läänin pohjoista vaalipiiriä. Leino oli eri aikoina jäsenenä Porin kaupunginvaltuustossa ja rahatoimikamarissa, Jyväskylän kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa, Viipurin kaupunginhallituksessa sekä Tampereen kaupunginvaltuustossa. Hän oli Turun läänin pohjoisen sos.dem. piirin, Vaasan läänin itäisen sos.dem. piirin ja Tampereen seudun työväen sivistysjärjestön puheenjohtajana. [1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jalmari Leino Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)