Juukan Larinsaaressa syntyneen Antti Lehikoisen vanhemmat olivat pienviljelijä Juho Lehikoinen (1853-1909) ja Anna Maria Martikainen (1857-1932).[1] Kansakoulun ja käsityökoulun käytyään hän työskenteli 15-vuotiaasta lähtien kivityömiehenä Suomessa ja Venäjällä. Vuonna 1904 Lehikoinen liittyi Kajaanin työväenyhdistyksen ja sosialidemokraattisen puolueen jäseneksi.[2] Puuttteellista koulusivistystään hän paikkasi ahkeralla itseopiskelulla.[3]
Vuonna 1912 Lehikoinen osti Juuasta maatilan ja ryhtyi pienviljelijäksi. Hän toimi myös SDP:n kiertävänä luennoitsijana. Lehikoinen valittiin kansanedustajaksi kevään 1919 vaaleissa. Pudottuaan eduskunnassa hän työskenteli Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen Juukan myymälän hoitajana 1924-1927.[2] Lehikoinen oli kansanedustajana jälleen 1927-1930, jonka jälkeen hän toimi rakennusurakoitsijana. Helmikuussa 1937 Lehikoisesta tuli kansanedustaja kolmannen kerran, kun hän nousi eduskuntaan varasijalta Matti Puittisen kuoltua. Lehikoinen oli presidentin valitsijamies vuosina 1925, 1931, 1937, 1940 ja 1943. Hän oli Juuan kunnanvaltuuston jäsen 1920-1947 ja toimi sen puheenjohtajana kymmenen vuoden ajan.[1]
