Valfrid Eskola
| Valfrid Eskola | |
|---|---|
 Valfrid Eskola vuonna 1922. |
|
| Kansanedustaja | |
|
5.9.1922–30.4.1924, 2.9.1927–28.3.1954
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Hämeen pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. helmikuuta 1889 Hauho |
| Kuollut | 4. marraskuuta 1961 (72 vuotta) Jämsä |
| Ammatti | karjanhoitaja |
Valfrid Eskola (9. helmikuuta 1889 Hauho – 4. marraskuuta 1961 Jämsä) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1924 ja 1927–1954.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valfrid Eskola syntyi Hauhon Miehoilassa piika Amanda Vilhelmiina Idantyttären (s. 1870) aviottomana lapsena ja oli viisivuotiaasta lähtien huutolaisena. Kansakoulun jälkeen hän opiskeli Kurkijoen karjanhoitokoulussa ja työskenteli vuodesta 1910 Taurialan tilan karjanhoitajana Jämsässä.[2][3][4] Eskola lähti työväenliikkeeseen suurlakon aikaan, mutta liittyi sosialidemokraatteihin vasta 1910. Hän toimi Jämsän työväenyhdistyksen sihteerinä ja oli perustamassa maataloustyönjohtajien ammattiosastoa. Eskola oli myös urheiluseura Jämsän Tarmon perustajajäsen ja puheenjohtaja.[5][6][7] Eskola pysytteli sivussa syksyllä 1917 muodostetusta Jämsän työväen järjestyskaartista ja vältti joutumasta sisällissodan aikana paikkakunnalla riehuneen valkoisten terrorin uhriksi. Sodan jälkeen Eskola kokosi SDP:n terroritilastoon luettelon surmansa saaneista Jämsän työläisistä.[8]
Vuonna 1919 Eskola valittiin Jämsän kunnanvaltuustoon ja 1922 kansanedustajaksi. Seuraavissa eduskuntavaaleissa hän jäi varasijalle, mutta valittiin uudelleen 1927.[2][9][10] Eskola oli kansanedustajana yhtäjakoisesti vuoteen 1954, jolloin hän ei enää onnistunut uusimaan paikkaansa.[11] Eskola istui kaikkiaan 33 valtiopäivät.[4] Eduskuntatyössään hän keskittyi erityisesti pienviljelijöiden aseman parantamiseen. Eskola oli myös Suomen Pienviljelijäin Liiton perustajajäsen ja kuului järjestön liittovaltuustoon.[6] Lisäksi hän oli jäsenenä muun muassa Maalaiskuntien liiton liittovaltuustossa ja Asutusrahaston johtokunnassa. Presidentin valitsijamiehenä Eskola oli vuosina 1925, 1931, 1937, 1940, 1943, 1950 ja 1956.[2]
Eskola oli Jämsän kunnanvaltuuston jäsen vuoteen 1955, jolloin hän erosi valtuustoryhmänsä kanssa kunnan talousasioista syntyneiden erimielisyyksien vuoksi.[12] Eskola oli kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 1925 lähtien. Hän toimi 1920-1940-luvuilla myös Jämsän kunnan asutusneuvojana sekä ammattientarkastajana. Vuonna 1942 Eskola sai kunnallisneuvoksen arvonimen. Lisäksi Eskola toimi pitkään Pienviljelijä-lehden avustajana, Kansan Lehden Pohjois-Hämeen kirjeenvaihtajana sekä eri työväenlehtien maatalousosastojen avustajana.[4][6][13]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valfrid Eskolan puoliso oli Anna Lydia Järvinen (s. 1892), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1913.[2] Heidän tyttärentyttärensä oli kulttuurijohtaja Raija Nieminen.[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Patrikainen, Seppo; Joensuu, Miikka: Se olkoon vapauden työ : Vaasan läänin itäisen vaalipiirin sosialidemokraattinen piirijärjestö ja SDP:n Keski-Suomen piiri 1906–2006, s. 447. Jyväskylä: SDP:n Keski-Suomen piiri, 2007. ISBN 978-952-92258-6-6.
- ↑ a b c d Valfrid Eskola Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 17.1.2008.
- ↑ Nieminen, Raija: Voyage to the Island, s. 105–106. Washington, D.C.: Gallaudet University Press, 1990. ISBN 093-03236-2-9.
- ↑ a b c Kunnallisneuvos Valfrid Eskola kuollut. Helsingin Sanomat, 6.11.1961, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.11.2023.
- ↑ ”Sosialidemokraattiset kansanedustajat heinäk. 1 ja 3 p:nä 1922 valitussa eduskunnassa”, Työväen kalenteri 1923, s. 101–102. Helsinki: Suomen sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1922. Kansalliskirjasto.
- ↑ a b c Kansanedustaja Valfrid Eskola 50 vuotta. Kansan Lehti, 9.2.1939, nro 33, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Maataloustyönjohtajain ammattiosasto perustettu Jämsään. Suomalainen, 13.6.1917, nro 65, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, s. 161. Tampere: Vastapaino, 1995. ISBN 951-90668-9-6.
- ↑ Kunnallisvaalit maaseudulla. Aamulehti, 11.12.1919, nro 285, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Eduskuntavaalien lopulliset tulokset. Aamulehti, 24.4.1924, nro 95, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Hämeen pohjoinen vaalipiiri. Helsingin Sanomat, 9.3.1954, s. 9. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Valtuuston puheenjohtaja erosi kokouksen päätteeksi. Helsingin Sanomat, 3.6.1955, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Valfrid Eskola 50-vuotias. Pienviljelijä, 1939, nro 2, s. 59. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Niemelä, Katja: Kahden maailman kulkija. Helsingin Sanomat, 14.2.1997, s. A4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 29.11.2023.
|
