Akseli Kanerva
Juho Axel (Akseli) Kanerva (sukunimi aik. Stolt; 1. helmikuuta 1882 Orimattila – 4. joulukuuta 1961 Hämeenlinna) oli suomalainen toimittaja ja sosialidemokraattien kansanedustaja. Kanerva kirjoitti myös muutamia huvinäytelmiä nimimerkillä Juha Satakoski.
Kanervan vanhemmat olivat muonamies Willehad Stolt ja Wilhelmina Siljander. Kanerva teki kansakoulun käytyään erilaisia sekatöitä ja toimi suutarina sekä kiertokoulunopettajana Orimattilassa vuoteen 1910 saakka. Kanerva tuli 1910 Lahdessa ilmestyneen Raivaaja-lehden toimitusharjoittelijaksi ja hän oli lehden toimitussihteerinä 1910–1912 sekä vastaavana toimittajana 1912–1914. Hän oli sitten Kansanvalta-lehden vastaavana toimittajana Lahdessa ja Vapaan Sanan toimittajana Vaasassa mutta joutui 1914 vankilaan majesteettirikoksesta. Vapauduttuaan Kanerva oli Hämeen Voiman toimittajana Hämeenlinnassa 1915, Päivän Tiedot -lehden toimitussihteerinä Sortavalassa 1916–1917 sekä Sosialisti-lehden toimitussihteerinä Turussa 1917–1918.
Suomen sisällissodan jälkeen Kanerva oli vankilassa poliittisista syistä 1918–1920. Hän toimi sitten Työn Voiman toimitussihteerinä Jyväskylässä 1920–1924 ja sen jälkeen 1924–1927 Hämeen Kansan Lahden toimiston hoitajana sekä Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin sos.dem. piirijärjestön luennoitsijana. Kanerva oli Hämeenlinnassa ilmestyneen Hämeen Kansa-lehden toimitussihteerinä 1927–1929 ja päätoimittajana 1929–1931.
Kanerva oli SDP:n kansanedustajana 1931–1933 ja 1933–1936 edustaen Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän tuli ensimmäiselle edustajakaudelleen lokakuussa 1931 Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi siirtyneen SDP:n Jaakko Kedon tilalle ja toiselle kaudelleen lokakuussa 1933 kesken edustajakautensa kuolleen SDP:n Kalle Myllymäen paikalle. Kanerva oli myös Jyväskylän ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuustojen jäsenenä ja kuului Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin sos.dem. piiritoimikuntaan.
Kansanedustajakautensa jälkeen Kanerva toimi Kullervo-lehden toimittajana 1936–1941 sekä Uusmaan kunnallislehden toimitussihteerinä Hämeenlinnassa 1936–1944. Hän oli myös uudelleen Hämeen Kansan toimittajana 1941–1946.
Akseli Kanerva oli naimisissa vuodesta 1906 Selma Maria Wikströmin kanssa. Kansakoulunopettaja Helvi Tast, o. s. Kanerva (24.9.1907–15.6.1984) oli heidän tyttärensä ja filosofian tohtori Johan Tast heidän tyttärenpoikansa.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Omalla nimellä:
- Hämeenlinnan työväenyhdistys 1888-1938 : 50-vuotistaipaleelta. Hämeenlinnan työväenyhdistys, Hämeenlinna 1938
Nimimerkillä Jonni Joutava:
- Äkäiseltä pässiltä otettiin aseet pois, kiertopuhe. Hämeenlinna 1933
Nimimerkillä Juha Satakoski:
- Järkevää rakkautta : 1-näytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä n:o 24. Hämeen kansa, Hämeenlinna 1933
- Vihtorin vaalihomma : 1-näytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä n:o 26. Hämeen kansa, Hämeenlinna 1933
- Väärä johtolanka : 1-näytöksinen huvinäytelmä. Kansanvallan näytelmistö n:o 26. Kansanvalta, Helsinki 1933
- Varoittava esimerkki : yksinäytöksinen raittiusaiheinen näytelmä. Suomen Sosialidemokraattinen Raittiusliitto, Helsinki 1937
- Koukkulan Roopen kääntymys. Hämeen eteläinen sos -dem. piiritoimikunta, Hämeenlinna 1945
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Akseli Kanerva Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Juha Satakoski SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
| ||||||||||||||
