Siirry sisältöön

Akseli Kanerva

Wikipediasta
Akseli Kanerva
Akseli Kanerva vuonna 1930.
Akseli Kanerva vuonna 1930.
Kansanedustaja
19.10.1931–31.8.1933, 17.10.1933–31.8.1936
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Hämeen eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt1. helmikuuta 1882
Orimattila
Kuollut4. joulukuuta 1961 (79 vuotta)
Hämeenlinna
Ammatti toimittaja

Juho Akseli Kanerva (vuoteen 1906 Johan Aksel Stolt,[1] 1. helmikuuta 1882 Orimattila – 4. joulukuuta 1961 Hämeenlinna) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1931–1936.[2] Kanerva työskenteli eri puolilla maata useassa sosialidemokraattisessa sanomalehdessä, jonka ohella hänet tunnettiin työväenliikkeen piirissä teatterivaikuttajana, näytelmäkirjailijana ja runoilijana.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan Huhdanojassa syntyneen Akseli Kanervan vanhemmat olivat muonamies Villehad Stolt (1852-1925) ja Wilhelmina Siljander (1847-1934).[2] Hänen isänsä vaikutti pitkään sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä sekä kotipitäjänsä kunnalliselämässä.[3][4] Rutiköyhän perheen lapsena Kanervalla ei ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin, vaan hän lähti työelämään jo yhdeksänvuotiaana. Kanerva oli kotiseudullaan muun muassa paimenena, päiväläisenä, kirvesmiehenä ja suutarina. Aikuisena hän suoritti yksityisen kansakoulukurssin ja harjoitti ahkeraa itseopiskelua. Kanerva liittyi SDP:n jäseneksi 1905 ja toimi muun muassa Orimattilan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajana sekä eri työväenlehtien avustajana.[5][6][7]

Toimittajaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1910 Kanerva palkattiin Lahdessa ilmestyneen Raivaajan toimitukseen.[7] Hän työskenteli myöhemmin toimitussihteerinä ja vastaavana toimittajana, kunnes lehti ajautui vararikkoon keväällä 1914.[8] Konkurssin jälkeen Kanerva vastasi muutaman viikon ajan ilmestyneen Kansanvallan toimittamisesta, mutta siirtyi pian Vapaan Sanan toimittajaksi Vaasaan.[9][10] Kesällä hän sai majesteettirikoksesta neljä kuukautta vankeutta Raivaajassa marraskuussa 1912 julkaistusta artikkelista, jonka katsottiin loukanneen keisari Nikolai II:n kunniaa. Turun hovioikeus antoi jutusta vapauttavan päätöksen, mutta prokuraattori Konstantin Kazanskin valitettua senaattiin Kanervalle langettettiin linnatuomio.[11][12] Suoritettuaan rangaistuksensa Hämeenlinnan lääninvankilassa hän työskenteli Hämeen Voiman toimittajana Hämeenlinnassa 1914-1915, Päivän Tietojen toimittajana Sortavalassa 1916-1917 ja Sosialistin toimitussihteerinä Turussa 1917-1918.[8]

Sisällissodan aikana Kanerva toimi punaisten hallinnossa Turun ja Porin lääninhallituksen sihteerinä. Huhtikuussa Kanerva vetäytyi Turun punakaartin mukana Viipuriin, jossa hän oli lääkintämiehenä ja jäi vangiksi huhtikuun lopussa Naulasaaren taistelun jälkeen. Kanerva päätyi lopulta Tammisaaren vankileirille, josta hän vapautui lokakuussa saatuaan kolmen vuoden ehdollisen tuomion.[13]

Eduskuntaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen Kanerva oli Työn Voiman toimitussihteerinä Jyväskylässä 1920–1924, Hämeen Kansan konttorinhoitajana ja sosialidemokraattisen piirijärjestön luennoitsijana Lahdessa 1924–1927 sekä Hämeen Kansan toimitussihteerinä ja päätoimittajana Hämeenlinnassa 1927–1931. Hän oli myös Jyväskylän ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuustojen jäsen.[2][8] Päätoimittajana Kanerva joutui oikeuteen Hämeen Kansan julkaistua ruotsalaisesta Arbetaren-lehdestä lainatun artikkelin, joka käsitteli korkeimman oikeuden päätösta kenraalimajuri K. M. Walleniusta ja presidentti K. J. Ståhlbergin sieppausta koskeneessa jutussa. Raastuvanoikeus katsoi, että kyseessä oli viranomaiset halveksunnan alaiseksi saattanut valeuutinen ja mätkäisi Kanervalle tuhdit sakot.[14]

Lokakuussa 1931 Kanerva nousi varasijalta eduskuntaan Helsingin sosiaalijohtajaksi siirtyneen J. W. Kedon tilalle.[8] Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli jälleen kansanedustaja, kun Kalle Myllymäki menetti henkensä.[15] Eduskuntakautensa päätyttyä Kanerva työskenteli Hämeenlinnassa Kullervon ja Hämeen Kansan toimittajana sekä kaupungissa painetun Uusmaan Kunnallislehden toimitussihteerinä, kunnes jäi eläkkeelle 1946.[16]

Kanerva tunnettiin innokkaana teatteriharrastajana, jolla oli merkittävä vaikutus työväen näyttämötaiteen kehitykseen eri puolilla Suomea. Hän perusti jo vuonna 1908 näytelmäseuran Orimattilan työväenyhdistyksen yhteyteen ja toimi myöhemmin muun muassa Sortavalan työväenyhdistyksen näytelmäseuran ohjaajana sekä Jyväskylän Työväen Näyttämön johtajana. Vuonna 1920 Kanerva oli puuhamiehenä Työväen Näyttämöiden Liittoa perustettaessa. Hän esiintyi myös itse teatterilavoilla ja kirjoitti muutamia huvinäytelmiä salanimellä Juha Satakoski. Kanervan kirjallisiin harrastuksiin kuuluivat myös runot, joita ilmestyi eri työväenjulkaisuissa.[17][18]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akseli Kanervan puoliso oli Orimattilan Mallusjoella syntynyt Selma Maria Wikström (1884-1970), jonka kanssa hän avioitui 1906.[2] Perheessä oli kaksi lasta.[13] Filosofian tohtori Johan Tast oli heidän tyttärenpoikansa.lähde? Selma Kanerva vaikutti myös työväenliikkeessä ja osallistui sosialidemokraattisten naisyhdistysten toimintaan.[19]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Järkevää rakkautta : 1-näytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä n:o 24. Nimellä Juha Satakoski. Hämeenlinna: Hämeen kansa, 1933.
  • Vihtorin vaalihomma : 1-näytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä n:o 26. Nimellä Juha Satakoski. Hämeenlinna: Hämeen kansa, 1933.
  • Väärä johtolanka : 1-näytöksinen huvinäytelmä. Kansanvallan näytelmistö n:o 26. Nimellä Juha Satakoski. Helsinki: Kansanvalta, 1933.
  • Äkäiseltä pässiltä otettiin aseet pois : kiertopuhe. Nimellä Jonni Joutava. Hämeenlinna: tuntematon, 1933.
  • Varoittava esimerkki : yksinäytöksinen raittiusaiheinen näytelmä. Nimellä Juha Satakoski. Helsinki: Suomen Sosialidemokraattinen Raittiusliitto, 1937.
  • Koukkulan Roopen kääntymys. Nimellä Juha Satakoski. Hämeenlinna: Hämeen eteläinen sos -dem. piiritoimikunta, 1945.
  • Hämeenlinnan työväenyhdistys 1888–1938 : 50-vuotistaipaleelta. Hämeenlinna: Hämeenlinnan työväenyhdistys, 1938.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Nimenmuutttoja – Orimattila. Lisälehti Suomalaisen Virallisen Lehden N:oon 109, 12.5.1906, nro 109, s. 36. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.
  2. 1 2 3 4 Akseli Kanerva Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 9.12.2009.
  3. ↑ Orimattilan päivälista. Lahden Lehti, 28.12.1904, nro 101, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.
  4. ↑ Paljon pidetyn puoluetoverin hautaus. Hämeen Kansa, 27.8.1925, nro 95, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.
  5. ↑ Orimattilan s.-d. kunnallisjärjestön vuosikokouksessa. Raivaaja, 23.3.1910, nro 33 A, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.
  6. ↑ Akseli Kanerva 50-vuotias. Hämeen Kansa, 2.2.1932, nro 20, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.
  7. 1 2 Sos.-dem. työläisten ja pienviljelijäin vaaliliiton ehdokkaat Hämeen eteläisessä vaalipiirissä. Hämeen Kansa, 23.6.1939, nro 76, s. 5–6. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.
  8. 1 2 3 4 Akseli Kanerva 50-vuotias. Suomen Sosialidemokraatti, 1.2.1932, nro 31, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.
  9. ↑ Kaksikymmentä vuotta sanomalehtimiehenä. Hämeen Kansa, 3.9.1930, nro 165, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.
  10. ↑ 75-vuotias. Helsingin Sanomat, 1.2.1957, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 21.3.2026.
  11. ↑ Majesteettirikosjuttu Raivaajaa vastaan. Uusi Aura, 29.7.1913, nro 171, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.
  12. ↑ Vankilaan. Hämeen Voima, 22.8.1914, nro 93, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.
  13. 1 2 Valtiorikosoikeuden akti 91/113 (118) – Kanerva, Juho Akseli (s. 710-741) Valtiorikosoikeuden aktit. 23.10.1918. Digihakemisto. Viitattu 21.3.2026.
  14. ↑ ”Hämeen Kansan” juttu. Helsingin Sanomat, 6.10.1931, nro 270, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.
  15. ↑ Eduskunnan istunto tänään. Ilta-Sanomat, 13.10.1933, nro 236, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.
  16. ↑ 75-vuotias. Helsingin Sanomat, 1.2.1957, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 21.3.2026.
  17. ↑ ”Vee Aaa”: Akseli Kanerva 15 vuotta näyttämötaiteen palveluksessa. Työväen Näyttämötaide, 1923, nro 1, s. 21–22. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.
  18. ↑ Juha Satakoski SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki) Viitattu 9.12.2009.
  19. ↑ Lahden sos.-dem. naisyhdistyksen vuosikokous. Hämeen Kansa, 10.2.1925, nro 16, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.3.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akseli Kanerva Wikimedia Commonsissa
Sosialidemokraattien kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Akseli_Kanerva&oldid=24114676”