Hilda Seppälä
| Hilda Seppälä | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
5.9.1922–31.3.1932
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Uusimaa |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. heinäkuuta 1879 Joutsa |
| Kuollut | 31. maaliskuuta 1932 (52 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | ompelija, liittosihteeri |
Hilda Seppälä (os. Lindfors, 12. heinäkuuta 1879 Joutsa – 31. maaliskuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1932.[1] Sisällissodan jälkeen valtakunnanpolitiikkaan noussut Seppälä tunnettiin 1920-luvulla sosialidemokraattisen naisliikkeen vahvana taustavaikuttajana, joka Miina Sillanpään tukena toimi Suomen Sosialidemokraattisen Naisliiton ja myöhemmin Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton liittosihteerinä. Kansanedustajana hän vaikutti erityisesti kotitalousvalistukseen, kansanterveystyöhön sekä aviottomien naisten asemaan. Vuonna 1929 perustettiin Seppälän ideoimana ensikotien rahoittamiseksi Työväen kukkasrahasto. Hänen uransa katkesi odottamattomaan kuolemaan vain 52-vuotiaana.[2][3]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hilda Seppälän vanhemmat olivat kyläräätäli Ville Niinikoski (synt. Lindfors, 1858−1922) ja Vilhelmiina Kustaantytär (1857−1922).[1] Hän kävi kansakoulua ja kiersi yksitoistavuotiaasta lähtien isänsä apulaisena, kunnes suoritti karjakkokoulun kurssin. Työskenneltyään kolme vuotta karjakkona ja meijerinhoitajana Seppälä muutti vuonna 1899 Helsinkiin kotiapulaiseksi ja leipomotyöntekijäksi. Ompelijan pätevyyden hankittuaan hän sai työpaikan turkkuriliikkeestä ja liittyi Helsingin työväenyhdistyksen ompelijattarien ammattiosastoon. Vuonna 1904 Seppälä muutti kenkäesittelijänä työskennelleen puolisonsa kanssa Hankoon, jossa hän lähti aktiivisesti työläisnaisliikkeen toimintaan. Ennen sisällissotaa Seppälät asuivat vielä Turussa, Uudessakaupungissa ja Kotkassa.[2][4]
Sisällissodan jälkeen Seppälä oli puolisonsa tavoin vankileirillä. Vapauduttuaan syksyllä 1918 pariskunta muutti jälleen Helsinkiin, jossa Seppälä oli käynnistämässä sodan lamauttaman työväenliikkeen toimintaa.[5] Vuonna 1919 hänet valittiin sosialidemokraattisen naisliiton sihteeriksi. Kommunistien vallattua liiton oli Seppälä vuonna 1921 perustamassa Suomen Sosialidemokraattista Työläisnaisliittoa, jonka sihteerinä hän toimi kuolemaansa saakka. Vuodesta 1927 lähtien Seppälä työskenteli myös liiton julkaiseman Toveritar-lehden päätoimittajana. LIsäksi hän oli muun muassa Helsingin Sosialidemokraattisen Naisyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1920−1932.[2][4]
Seppälä valittiin kansanedustajaksi vuonna 1922. Hän oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1919−1922 ja uudelleen vuodesta 1926 lähtien. Presidentin valitsijamiehenä Seppälä toimi 1925 ja 1931.[6] Seppälä kuoli influenssan jälkitaudin aiheuttamaan verenmyrkytykseen Helsingin Ensi-sairaalassa maaliskuussa 1932.[2][7] Hänet siunattiin Hietaniemen krematoriossa.[8] Seppälän tilalle eduskuntaan nousi Anni Huotari.[6]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hilda Seppälän puoliso oli muun muassa suutarina ja myöhemmin ammattientarkastajana työskennellyt Juho Heikki ”Hannes” Seppälä (1878−1965), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1904.[1] Pariskunnalla oli kaksi lasta, joista nuorempi kuoli jo seitsemänvuotiaana.[9]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naiset ja sosialidemokratia Suomessa : 25-vuotismuisto. helsinki: Suomen sos.-dem. työläisnaisliitto, 1925.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Hilda Seppälä Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 14.8.2015.
- ↑ a b c d Lähteenmäki, Maria: Seppälä, Hilda (1879–1932) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.8.2015.
- ↑ Hilda Seppälä – sitkeä uurastaja Helsingin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ a b Välikangas, Terttu: Hilda Seppälä – SDP:n kansanedustaja ja pitkän puurtajatien kulkenut naisasianainen Naisten Ääni -hanke. 2017. Suomalainen Naisliitto. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ Hilda Seppälä kuollut. Kansan Lehti, 1.4.1932, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ a b Kansanedustaja Hilda Seppälä †. Helsingin Sanomat, 1.4.1932, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.4.2022.
- ↑ Vainajia. Uusi Aura, 1.4.1932, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ Hilda Seppälän viimeinen matka. Suomen Sosialidemokraatti, 7.4.1932, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ Hilda Maria Seppälä (Niinikoski) 6.9.2019. Geni. Viitattu 27.4.2022.
|
