Siirry sisältöön

Kristian Lumijärvi

Wikipediasta
Kristian Lumijärvi
Kristian Lumijärvi vuonna 1928.
Kristian Lumijärvi vuonna 1928.
Kansanedustaja
1.9.1933–31.8.1936    
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Viipurin itäinen
Henkilötiedot
Syntynyt13. marraskuuta 1880
Akaa
Kuollut15. helmikuuta 1957 (76 vuotta)
Anjalankoski
Ammatti piirisihteeri

Kristian Lumijärvi (vuoteen 1907 Laxfeldt, 13. marraskuuta 1880 Akaa – 15. helmikuuta 1957 Anjalankoski)[1] oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1933–1936.[2]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristian Lumijärvi syntyi Akaan Savikoskella palvelija Vilhelmiina Laxfeldtin (1848-1918) aviottomana lapsena. Hän kiersi maa-, metsä- ja rakennustyömaita eri puolilla Suomea toimien myös työnjohtajana.[2] Lumijärvi liittyi SDP:n edeltäjän Suomen Työväenpuolueen jäseneksi jo 1901.[3] Hän vietti nuoruudessaan alkoholinhuuruista elämää, mikä johti useisiin sakko- ja vankilatuomioihin.[4][5] Vuonna 1902 Lumijärvi sai kahdeksan kuukautta kuritushuonetta Hämeenlinnassa tekemästään varkaudesta.[6] Myöhemmin hän heilui pyssyn kanssa Helsingin Kluuvikadulla aseen lauetessa vahingossa sekä puukotti kahta ryyppykaveriaan Kauklahden asemalla.[7][8] Keväällä 1908 Lumijärvi osallistui Sörnäisten kuritushuoneessa työlakkoon, minkä seurauksena hänelle mätkäistiin kuusi kuukautta lisää vankeutta.[9]

Ulkomailla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitistuttuaan Lumijärvi karisti kotimaan tomut jaloistaan ja lähti merille. Vuonna 1911 hän toimi Hampurin suomalaisessa merimieskirkossa pastori Eliel Sjöblomin apulaisena.[10] Palattuaan lyhyeksi aikaa Suomeen Lumijärvi työskenteli Tammisaaressa rakennusmiehenä.[11] Syksyllä 1913 hänet palkattiin vahtimestariksi Liverpoolin suomalaiseen merimieskirkkoon.[12] Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa Lumijärvi toimi Iso-Britanniassa työskennelleiden suomalaisten metsätyömiesten työnjohtajana. Kyseessä oli sukellusvenesodan johdosta maahan jääneitä merimiehiä, joita hallitus palkkasi hänen aloitteestaan metsätöihin.[13]

Politiikassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumijärvi palasi jälleen kotimaahan syksyllä 1919. Hän asui pääkaupunkiseudulla ja työskenteli SDP:n piirijärjestön kiertävänä puhujana Uudellamaalla.[3] Lumijärvi valittiin myös Espoon kunnanvaltuustoon.[14] Vuonna 1920 hän siirtyi Viipurin läntisen vaalipiirin piirisihteeriksi.[3] Kesällä 1921 Lumijärvi poikkesi työmatkallaan Uudenkirkon Metsäkylässä erääseen taloon, kun paikalle saapunut suojeluskuntalainen vaati häntä lähtemään mukaansa. Tarkoituksena oli ilmeisesti ampua Lumijärvi läheisessä metsässä, mutta sivullisten osuttua paikalle hän pääsi pakenemaan.[15] Asiaa käräjillä puitaessa kävi ilmi, että syytettynä ollut asemamies Stenbäck oli poistunut maasta.[16] Lumijärvi oli myös Viipurin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu ja toimi presidentin valitsijamiehenä 1925.[2][17]

Syksyllä 1925 Lumijärvi lähti siirtolaiseksi Pohjois-Amerikkaan, jossa hän työskenteli rakennusmiehenä Kanadassa. Palattuaan kolmen vuoden reissultaan hän aloitti Viipurin itäisen vaalipiirin piirisihteerinä.[18][19] Leipätyönsä ohessa Lumijärvi toimi Viipurissa ilmestyneen Kansan Työn avustajana.[20] Syyskuussa 1930 äärioikeistolaiseen Lapuan liikkeeseen kuulunut kansakoulunopettaja A. V. Palmu yritti keskeyttää Lumijärven puheen Heinjoen Kämärässä. Tilaisuuden päätyttyä lapualaiset olivat kaappaamassa hänet autoonsa, mutta yleisö esti muilutuksen.[21]

Vuonna 1933 Lumijärvi valittiin eduskuntaan.[2] Viinapirun otettua jälleen niskalenkin sosialidemokraattien eduskuntaryhmä pyysi häntä keväällä 1935 jättämään kansanedustajan paikkansa. Kun Lumijärvi ei suostunut hänet suljettiin eduskuntaryhmän ulkopuolelle. Tammikuussa 1936 Lumijärvi poistettiin vahvasti päihtyneenä junasta Suistamossa. Poliisin pahnoille päätynyt Lumijärvi tuomittiin sakkoihin juopumuksesta ja häiriönteosta julkisella paikalla.[22][23][24] Kesällä pidetyissä eduskuntavaaleissa hän ei enää ollut ehdolla.lähde?

Eduskuntakautensa jälkeen Lumijärvi työskenteli muun muassa kirvesmiehenä ja toimi Suomen Rakennustyöläisten Liiton Viipurin kirvesmiesten ammattiosaston sihteerinä.[25] Jatkosodan aikana hän oli Linnoitustyömaiden Aseveliyhdistyksen hallituksen jäsen.[26] Sotavuosien jälkeen Lumijärvi asettui Kymenlaaksoon ja oli Työtehoseuran palveluksessa työkalumestarina opastaen metsätyömiehiä työvälineiden kunnostuksessa.[2]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristian Lumijärven puoliso oli Alma Matilda Vuori, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1912. Heillä oli kuusi lasta.[2]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Viipurin läänin itäisen vaalipiirin sosialidemokraattinen piirijärjestö 25-vuotias : katsaus toimintaan aikana 1906–1931. Viipuri: Viipurin läänin itäisen vaalipiirin sosialidemokraattinen piirijärjestö, 1931.
  • Työkalut teräviksi. Helsinki: Pellervo, 1948.
  • Puutyökalujen teroitusopas. Helsinki: Tammi, 1954.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lumijärvi, Kristian Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto. 9.5.2026. Digihakemisto. Viitattu 7.7.2026.
  2. 1 2 3 4 5 6 Kristian Lumijärvi Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 28.12.2007.
  3. 1 2 3 Piirisihteeri Kristian Lumijärvi 50-vuotias. Kansan Voima, 15.11.1930, nro 129, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  4. ↑ Oikeus- ja poliisiasioita. Tampereen Uutiset, 3.1.1901, nro 1, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  5. ↑ Slagsmål å järnvägstorget. Hufvudstadsbladet, 15.6.1904, nro 160, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026. (ruotsiksi)
  6. ↑ Oikeus- ja poliisiasioita. Hämeen Sanomat, 24.11.1902, nro 135, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  7. ↑ Revolverisankari. Työmies, 17.8.1906, nro 188, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  8. ↑ Tappelusta Köklahden aseman luona. Työmies, 16.7.1907, nro 160, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  9. ↑ Vankien lakko Helsingin kuritushuoneessa. Turun Sanomat, 18.7.1908, nro 1058, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  10. ↑ Sjöblom, Eliel: Kertomus Suomen Merimieslähetysseuran toiminnasta vuonna 1910. Merimiehen Ystävä, 1911, nro 6–7, s. 98. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  11. ↑ Pöytäkirja H:gin-H:linnan ammatillisen agitatsionipiirin vuosikokouksesta 28 p:nä tammi. 1912. Suomen Ammattijärjestö, 1912, nro 4, s. 61–64. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  12. ↑ Vahtimestareiksi. Merimiehen Ystävä, 1914, nro 2, s. 30. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  13. ↑ Renvall, Akseli: Merimiehet metsätöissä. Merimiehen Joulu 1917, 1917, s. 13–14. Merimiehen Ysävä. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  14. ↑ Valresultatet i landsortet. Svenska Tidningen, 6.12.1920, nro 283, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026. (ruotsiksi)
  15. ↑ Suojelijat työväen toimihenkilöitten henkeä uhkaamassa. Kansan Työ, 12.8.1921, nro 183, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  16. ↑ Murhayritys piirisihteeri Lumijärveä vastaan Uudellakirkolla. Kansan Työ, 10.12.1921, nro 230, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  17. ↑ Kuulutus. Karjala, 9.12.1923, nro 284 B, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  18. ↑ Kanadan suomalaisten olot. Suomen Sosialidemokraatti, 16.5.1928, nro 133, s. 1, 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  19. ↑ Piirijärjestömme toimitsijat. Kansan Voima, 7.7.1928, nro 75, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  20. ↑ Lehtemme avustajia. Kansan Työ, 17.1.1930, nro 13A, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  21. ↑ Suojeluskunnan paikallispäällikkö uhkaa. Suomen Sosialidemokraatti, 12.9.1930, nro 246, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  22. ↑ Juopumuksesta ja häiriönteosta yleisellä paikalla. Suomen Sosialidemokraatti, 14.2.1936, nro 44, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  23. ↑ Skandalhunger i Ajan Suunta. Arbetarbladet, 14.2.1936, nro 18, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026. (ruotsiksi)
  24. ↑ ”Maalais-Jussi”: Sos. dem. kansanedustaja vaalikarjaansa kokoamassa. Laatokka, 11.1.1936, nro 3, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  25. ↑ Viipurin kirvesmiesten ammattiosaston toimikunnan päätöksiä. Kansan Työ, 1.2.1939, nro 26, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.
  26. ↑ Linnoitustyömaiden Aseveliyhdistys r.y:n vuosikokous. Karjala, 16.4.1943, nro 88, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kristian_Lumijärvi&oldid=24232635”