Yrjö Welling
| Yrjö Welling | |
|---|---|
 Yrjö Welling 1920-luvulla. |
|
| Kansanedustaja | |
|
5.9.1922–20.7.1951
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Viipurin itäinen, Kymen itäinen, Kymi |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. helmikuuta 1885 Kirvu |
| Kuollut | 2. maaliskuuta 1963 (78 vuotta) Valkeakoski |
| Ammatti | maanviljelijä |
Yrjö Welling (15. helmikuuta 1885 Kirvu – 2. maaliskuuta 1963 Valkeakoski) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1951.[1] Kaikkiaan 33 valtiopäivät istunut Welling on yksi Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisimmista kansanedustajista.[2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yrjö Wellingin vanhemmat olivat talollinen Juho Welling (1845-1918) ja Maria Mätinki (1856-1938). Hän kävi kansakoulun ja puuseppäkoulun.[1] Welling lähti työväenliikkeeseen jo vuosisadan vaihteessa ja paikkasi puuttuvaa koulusivistystään ahkeralla itseopiskelulla. Vuonna 1904 Welling muutti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin, jossa hän asui pitkään Kalafornian Berkeleyssä ja työskenteli puuseppänä.[3][4][5] Työllisyystilanteen heikettyä Welling muutti vuonna 1915 New Yorkiin.[6][7] Hän osallistui aktiivisesti amerikansuomalaisen työväenliikkeen toimintaan.[3]
Keväällä 1917 Welling palasi Suomeen ja ryhtyi viljelemään kotitilaansa Kirvun Lietlahdessa. Hänet vangittiin välittömästi sisällissodan sytyttyä tammikuussa 1918 ja toimitettiin Vaasan ja Kokkolan vankileirien kautta Tammisaaren vankileirille. Welling sai kaksi vuotta kuritushuonetta, mutta pääsi ehdonalaiseen jo heinäkuun lopussa.[3][5][8]
Vapauduttuaan Welling toimi sosialidemokraattien piirijärjestäjänä ja kiertävänä puhujana.[3] Vuonna 1920 hänet valittiin Kirvun kunnanvaltuustoon ja 1922 eduskuntaan.[9][1] Kansanedustajana Welling keskittyi pienviljelijöiden asioihin.[3] Vuonna 1928 hän osallistui SDP:n delegaatiossa Brysselissä pidettyyn Sosialistisen työväen internationaalin kongressiin.[10] Jatkosodan aikana Welling kuului niin sanottuun rauhanoppositioon ja oli yksi presidentti Risto Rytille toimitetun kolmenkymmenenkolmen kirjelmän allekirjoittajista.[11] Sodan jälkeen hänet nimitettiin siirtoväen asioita pohtineen siirtoväenasiain neuvottelukunnan jäseneksi.[12] Welling päätyi itse evakoksi Hyvinkäälle, kunnes asettui 1947 maanviljelijäksi Sääksmäkeen. Welling istui eduskunnassa vuoteen 1951 saakka. Hän oli myös presidentin valitsijamiehenä vuosina 1925, 1931, 1937, 1940 ja 1943.[1]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yrjö Wellingin puoliso oli Vehkalahdella syntynyt Helmiina Suomalainen (1885-1955), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1922. Heillä oli kuusi lasta, joista neljä syntyi jo ennen avioliiton solmimista.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 Yrjö Welling Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 17.1.2008.
- ↑ Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907– 14.8.2025. Eduskunta. Viitattu 15.8.2025.
- 1 2 3 4 5 Yrjö Welling 50-vuotias. Kansan Työ, 15.2.1935, nro 39, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.8.2025.
- ↑ Welling, Yrjo (vaatii kirjautumisen) Passenger Search. The Statue of Liberty – Ellis Island Foundation. Viitattu 15.8.2025. (englanniksi)
- 1 2 Toveri Yrjö Welling lahtarien vankina. Työmies, 23.4.1918, nro 95, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.8.2025.
- ↑ ”M. M.”: Kansalaisten asuinpaikoilta | Berkeley. Toveri, 25.5.1915, nro 120, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.8.2025.
- ↑ New York City. Raivaaja, 26.6.1915, nro 148, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.8.2025.
- ↑ Toveri Yrjö Welling lähettää terveisiä! Raivaaja, 16.5.1919, nro 114, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.8.2025.
- ↑ Kunnallisvaalit maaseudulla. Karjala, 9.12.1920, nro 284, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.8.2025.
- ↑ Sextioåring. Nya Pressen, 14.2.1945, nro 37, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.8.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Tanner, Väinö: Suomen tie rauhaan 1943–44, s. 107–108. Helsinki: Tammi, 1952.
- ↑ Siirtoväenasiain osaston. Laatokka, 11.10.1944, nro 227, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.8.2025.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
