August Valta
| August Valta | |
|---|---|
 August Valta vuonna 1939. |
|
| Kansanedustaja | |
|
2.9.1927–31.8.1933, 1.12.1941–3.11.1944
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Kuopion läntinen, Uusimaa |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. syyskuuta 1892 Pielavesi |
| Kuollut | 12. elokuuta 1965 (72 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | liittosihteeri, taloudenhoitaja |
August Valta (14. syyskuuta 1892 Pielavesi – 12. elokuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysvaikuttaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1927–1933 ja 1941–1944. Valta työskenteli pitkään Metallityöväen Liiton sihteerinä ja taloudenhoitajana.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaningassa lapsuutensa viettäneen August Vallan vanhemmat oliva seppä Juho Valta (1861-1945) ja Vilhelmiina Timonen (1870-1955).[2] Suuren lapsikatraan vanhimpana hän joutui jo varhain ansiotyöhön. Kansakoulun jälkeen Valta työskenteli 14-vuotiaasta lähtien muun muassa metalliverstailla, rakennuksilla ja sahoilla. Vuonna 1907 Valta muutti Helsinkiin, jossa hän työskenteli Valtionrautateiden palveluksessa viilarina Pasilan konepajalla ja Helsingin teollisuuskoulun iltakoulun käytyään vuodesta 1915 lähtien veturinlämmittäjänä.[1][3][4]
Valta liittyi sosialidemokraattisen puolueen jäseneksi 1909.[3] Sisällissodan aikana hän työskenteli punaisten haltuunsa ottaman rautateiden konekonttorin päällikön apulaisena Helsingissä. Valta vangittiin heinäkuussa 1918 ja tuomittiin neljäksi vuodeksi kuritushuoneeseen avunannosta valtiopetokseen.[5] Hänet armahdettiin myöhemmin syksyllä.[1] Kapinaan osallistunut Valta irtisanottiin rautateiltä, jonka jälkeen hän työskenteli muun muassa Strömbergin tehtaalla. Kommunistien vallattua Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton oli Valta vuonna 1921 perustamassa Suomen Sosialidemokraattista Työläisnuorisoliittoa. Vuonna 1922 hän työskenteli Suomen Sosialidemokraatin toimittajana, kunnes siirtyi samana syksynä Kuopioon SDP:n piirisihteeriksi. Vuonna 1927 Valta valittiin eduskuntaan. Kansanedustajan tehtäviensä ohessa hän opiskeli Kansalaiskorkeakoulussa 1927-1929. Vuonna 1930 Valta ryhtyi päätyökseen vastaperustetun Metallityöväen Liiton ensimmäiseksi sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi.[2][3][4]
Valta nousi toisen kerran eduskuntaan jatkosodan alettua syksyllä 1941 niin sanottuihin kuutosiin kuuluneen K.H. Wiikin tilalle. Hän oli kansanedustajana sodan päättymiseen saakka, jolloin Wiik vapautui vankilasta. Metalliliiton jätettyään Valta työskenteli Asuntokeskuskunta Hakan toimitusjohtajana 1943, Helsingin kaupungin työvoimapäällikön toimiston osastopäällikkönä 1944, Helsingin kaupungin työvoimapäällikkönä 1945-1946 sekä Helsingin kaupungin kunnallisten työväenasuntojen toimitusjohtajana 1947-1959. Hän oli myös pitkäaikainen Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen ja muun muassa Elannon hallintoneuvoston puheenjohtaja.[1][2]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]August Valta oli kahdesti naimisissa.[1] Vallan ensimmäinen puoliso oli Helmi Karttunen, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1914.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e August Valta Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 20.12.2007.
- ↑ a b c d Kuka kukin on 1954 : henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 937. Helsinki: Otava, 1954. Projekt Runeberg.
- ↑ a b c Kuopion läänin läntisen vaalipiirin sosialidemokraattisia ehdokkaita. Työn Voima, 21.6.1929, nro 140, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.6.2025.
- ↑ a b August Valta – plikttrohetens personifikation. Arbetarbladet, 11.9.1942, nro 104, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.6.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Valtirikosrikosylioikeuden akti 24707 – Valta, August Valtiorikosylioikeus. 18.10.1918. Digihakemisto. Viitattu 8.6.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta August Valta Wikimedia Commonsissa
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
