Majesteettirikos

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee hallitsijaan kohdistuvaa rikosta. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Yrjö III loukkauksen kohteena. Pilapiirros vuodelta 1798.
Eric Vasström: Venäjän hovi tanssii Paatiossa. Piirros julkaistiin pilalehti Fyrenissä 1913.

Majesteettirikos (ranskaksi lèse-majesté) on useissa monarkkisissa valtioissa hallitsijaan kohdistuva loukkaus.

Suomen laki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin vuoden 1734 lain rikoskaari sääti majesteettirikokseksi hallitsijan tai hänen perheensä jäsenen fyysisen koskemattomuuden, henkilökohtaisen vapauden tai kunnian loukkaamisen. Kunnian loukkaaminen toteutui esimerkiksi solvaamalla julkisesti hallitsijaa tai hänen perheensä jäsentä.[1] Samat määräykset sisältyivät vielä Suomen rikoslain alkuperäiseen 13. lukuun (39/1889). Vakavin majesteettirikos oli keisarin tai hänen perheensä jäsenen murhaaminen, josta oli säädetty seuraukseksi kuolemanrangaistus. Myös keisarin tai hänen perheensä jäsenen kunnian loukkaamiseen syyllistynyt oli tuomittava vankeus- tai kuritushuonerangaistukseen. Virallinen syyttäjä sai nostaa syytteen majesteettirikoksesta vain keisarin määräyksestä.[2] Keisarin kukistuttua Venäjällä ja Suomen itsenäistyttyä majesteettirikoksia koskevien säännösten katsottiin rauenneen itsestään, vaikka niitä ei virallisesti kumottukaan[3] ennen kuin vuonna 1974, jolloin niiden paikalle rikoslain 13. lukuun sijoitettiin uudet rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevat säännökset.[4]

Suomessa esimerkki majesteettirikoksesta on pilapiirtäjä ja kuvittaja Eric Vasströmin tapaus, jossa karikatyyrin tekeminen ja julkaiseminen Venäjän tsaarin perheestä johti vankeustuomioon vuonna 1913.[5]

Erityisen ankara majesteettirikoskäytäntö on Thaimaan kuningaskunnassa, jossa majesteetin loukkaamisesta voi saada vuosien vankeustuomioita. Maan sisäpolitiikka on epävakaaka keltapaitojen ja punapaitojen kesken ja monarkki edustaa jatkuvuutta jatkuvasti epäjatkuvatilanteisessa maassa.

Alankomaalainen sai 30 vuorokauden vankeustuomion loukattuaan julkisesti kuningas Willem-Alexanderia. 14 vuorokauden tutkintavankeuden lisäksi hän sai 16 vuorokautta ehdollista vankeutta kaikkiaan 30 vuorokauden tuomiossa. Tuomittu oli kirjoittanut Facebookiin, että Willem-Alexander oli murhaaja, varas ja raiskaaja. Alankomaissa majesteettirikosta koskeva säädös on vuodelta 1881. [6]

Puhekieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavaltalaisissa maissa poliittisessa retoriikassa majesteettirikokseksi kutsutaan tekoja, joiden epäsopivuudesta johtuen yleisten käytäntöjen perusteella seuraa, että asianomainen joutuu syrjityksi puoleensa tai maansa valtiopäivillä esimerkiksi korkea-arvoisten luottamus- tai virkatehtävien haltijaksi myöhemmin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso tietosanakirja, osa 5, Helsinki, 1963.
  2. Suomen suuriruhtinaanmaan rikoslaki (39/1889). Lisäksi Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus erityisistä muutoksista Suomen Suuriruhtinaanmaan rikoslakiin Joulukuun 19 p:ltä 1889 (17B/1894).
  3. Kemppinen, Kullervo: Lakitiedon pikkujättiläinen, s. 650. WSOY 1985. Helsinki.
  4. Hallituksen esitys n:o 241/1973 laiksi rikoslain muuttamisesta ja sen mukaisesti säädetty laki 937/1974 (esityksen perusteluosassa sanottiin muun muassa: "Käytettävissä on rikoslain 13. luku, joka koskee majesteettirikoksia sekä väkivaltaa ja kunnianloukkauksia keisarillisen perhekunnan jäseniä vastaan. Tämä luku on jäänyt kumoamatta, vaikka se on käynyt täysin merkityksettömäksi jo vuosikymmeniä sitten, Suomen julistauduttua itsenäiseksi tasavallaksi. Näin ollen lukuun voidaan sijoittaa...)
  5. Eric Vasström, Taiteilijaväkeä, WSOY, 1954, s. 48-67.
  6. http://www.ts.fi/uutiset/maailma/2720271/Hollantilaismies+sai+30+paivaa+linnaa+kuninkaan+loukkaamisesta