Wäinö Wuolijoki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wäinö Wuolijoki
Wuolijoki vuonna 1937.
Wuolijoki vuonna 1937.
Eduskunnan puhemies
19211922
19221923
19251926
Edeltäjä Kyösti Kallio (II)
Paavo Virkkunen (II)
Paavo Virkkunen (III)
Seuraaja Kyösti Kallio (II)
Paavo Virkkunen (II)
Kyösti Kallio (III)
Paavo Virkkunen (III)
Tiedot
Syntynyt 14. joulukuuta 1872
Hauho
Kuollut 12. joulukuuta 1947 (74 vuotta)
Hauho
Puolue SDP

Hugo Robert Wäinö Wuolijoki (14. joulukuuta 1872 Hauho12. joulukuuta 1947 Hauho) oli suomalainen poliitikko, agronomi, filosofian maisteri, ministeri ja kansanedustaja.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wuolijoki pääsi ylioppilaaksi 1891, valmistui agronomiksi 1896, filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1900.[1] Wuolijoen vanhemmat olivat rusthollari eli ratsutilallinen Johan Robert Wuolijoki ja Serafina Lagervik. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1911 Sylvia Adelaide Roschier. Wuolijoen veli oli lakimies ja poliitikko Sulo Wuolijoki, jonka puoliso oli kirjailija, poliitikko ja Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki.

Ennen kansanedustajaksi tuloaan Wuolijoki toimi Hämeessä sijaitsevan Mustialan maanviljelysopiston opettajana 1904–1905. Ensimmäisen edustajakautensa aikana hän toimi Hankkijan maanviljelyskemistinä 1906–1908.

Helsingin maanviljelyslyseon matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana Wuolijoki toimi 1908–1918 sekä OTK:n toisena johtajana 1922–1927.

Puoluetaustaltaan Wuolijoki oli sosiaalidemokraatti ja hän toimi kansanedustajana. Hänet valittiin eduskunnan jäseneksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä 1907–1909,[1] Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä 1919–1921 ja uudelleen Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä 1922–1926. Hän toimi eduskunnan eduskunnan puhemiehenä vuosina 1921–1922 ja 1925, lisäksi hän oli eduskunnan ensimmäinen varapuhemies 1923 ja toinen varapuhemies 1924. Eduskunnan valiokunnista hän johti puhetta kulkulaitosvaliokunnassa 1922, maatalousvaliokunnassa 1919–1920, tarkastusvaliokunnassa 1907–1908 ja 1919 sekä valtionvarainvaliokunnassa 1909. Tämän lisäksi hän oli jäsenenä suuressa valiokunnassa ja ulkoasianvaliokunnassa sekä toimi eduskunnan pankkivaltuusmiehenä ja Suomen Pankin tilintarkastajana.

Wuolijoki oli senaatin talousosaston jäsen 23. maaliskuuta 1917 – 31. heinäkuuta 1917. Hän toimi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä Väinö Tannerin vähemmistöhallituksessa 13. joulukuuta 1926 – 15. marraskuuta 1927.

Ministerikauden päätyttyä Väinö Tannerin hallituksessa Wuolijoki ryhtyi diplomaatin uralle. Hän toimi Suomen lähettiläänä Berliinissä ja Wienissä vuosina 1927–1933, Oslossa 1933–1940 ja Haagissa 1933–1938.

Wuolijoki toimi maanviljelijänä kotitilallaan Hauholla 1911–1947 ja lyhyemmän ajan Hyvinkäällä 1918–1922.

Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wäinö Wuolijoki sai vuonna 1942 tasavallan presidentin myöntämän arvonimen erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustajat 1907-1909. Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu, 01.01.1907, nro 1, s. 19. Kansalliskirjasto Viitattu 25.07.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Juho Niukkanen
Suomen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
19261927
Seuraaja:
Johan Helo
Edeltäjä:
Kyösti Kallio
Kyösti Kallio
Kyösti Kallio
Eduskunnan puhemies
19211922
19221923
19251926
Seuraaja:
Kyösti Kallio
Paavo Virkkunen
Paavo Virkkunen