Jussi Raatikainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Juho (Jussi) Raatikainen (12. lokakuuta 1898 Kivijärvi13. syyskuuta 1978 Nurmijärvi) oli toimittaja ja sosiaalidemokraattinen kansanedustaja ja ministeri.

Raatikaisen vanhemmat olivat mäkitupalainen Antti Raatikainen ja Sofia Hakkarainen. Käytyään kansakoulun Raatikainen työskenteli rakennustyömiehenä jha kirvesmiehenä Kivijärvellä. Suoritettuaan kansakoulun veistonohjaajan tutkinnon 1916 hän oli veistonohjaajana Kivijärvellä 1916–1925. Raatikainen kävi Työväen Akatemian 1927 ja opiskeli kolme lukukautta Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Opintojen jälkeen Raatikainen oli Jyväskylässä Työn Voima -lehden toimitussihteerinä 1929–1933 ja päätoimittajana 1930. Kansan Voima -lehden päätoimittajana Raatikainen oli Sortavalassa 1933–1939 ja Joensuussa 1940–1941. Hän oli myös Kansan Voima Oy:n taloudenhoitaja 1934–1936. Raatikainen oli Karjalan liiton toimitsija vuodesta 1941 ja Rintamamiesliiton toiminnanjohtaja.

SDP:n kansanedustajana Raatikainen oli 1936–1944 Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä, 1945–1947 Kymen läänin itäisestä vaalipiiristä ja 1948–1950 Kymen läänin vaalipiiristä. Hän oli II maatalousministeri ja II sisäasiainministeri Fagerholmin I hallituksessa 1948–1950.

Raatikainen oli kunnallispolitiikassa mukana Kivijärven kunnanvaltuuston jäsenenä, Sortavalan kaupunginvaltuuston jäsenenä, hoitokunnan puheenjohtajana ja vt. kaupunginjohtajana.

Raatikainen tuomittiin valtakunnanoikeudessa 1953 sakkoihin osuudestaan ns. salaputkijutussa[1][2].

Raatikaisen poika oli mm. Yleisradion pääjohtajana toiminut Erkki Raatikainen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]