Valentin Annalan vanhemmat olivat itsellinen Iisakki Annala ja Loviisa Palomäki.[1] Hän kävi ainoastaan rippikoulun ja oppi luku- ja kirjoitustaidon vanhemmiltaan. Annala työskenteli 14-vuotiaasta lähtien ratatyömailla eri puolilla Suomea. Vuosina 1881-1884 hän suoritti asepalveluksensa Vaasan tarkk'ampujapataljoonassa ja kotiutui aliupseerina. Vuonna 1893 Annala sai ratavartijan viran MäntyharjunVoikoskelta, josta hänet 1899 siirrettiin LiedonRauhakylään ja 1901 MaarianVirusmäkeen.[3][4]
Vuonna 1904 Annalla liittyi Raunistulan työväenyhdistykseen, jonka puheenjohtajana hän toimi 1905-1918. Suurlakon aikana Annala osallistui Helsingissä pidettyyn rautatieläisten yleiseen kokoukseen ja oli myöhemmin Suomen Rautatieläisten Liiton liittohallituksen jäsen.[3] Hän kuului myös Turussa ilmestyneen Sosialistin johtokuntaan ja kirjoitti lehteen nimimerkeillä ”V. A.” ja ”Sylvesteri”.[5] Vuosina 1908-1910 Annala toimi Maarian kuntakokouksen johtajana. Vuonna 1909 Annala valittiin eduskuntaan, jossa hän istui yhtäjaksoisesti sisällissotaan saakka.[4]
Vapauduttuaan Annala toimi SDP:n luennoitsijana Varsinais-Suomessa sekä puolueen Turun eteläisen vaalipiirin piirisihteerinä ja rahastonhoitajana. 1920-luvulla Annala oli Maarian kunnanvaltuuston jäsen ja 1924 hänet valittiin jälleen kansanedustajaksi. Vuoden 1925 presidentinvaaleissa Annala oli Väinö Tannerin valitsijamiehenä. Annala kuoli aivohalvaukseen kotonaan Maariassa lokakuussa 1926.[1][4] Hänet on haudattu Kärsämäen hautausmaan vanhaan osaan.[8] Annalan tilalle eduskuntaan nousi Edvin Wahlstén.[1]
Valentin Annalan puoliso oli Ilmajoella syntynyt Maria Sofia Pinomäki (1860-1936), jonka kanssa hän avioitui 1881.[1] Heillä oli Pohjois-Amerikkaan siirtolaiseksi muuttanut tytär. Maria Annala vaikutti myös työväenliikkeessä Raunistulan työväenyhdistyksen jäsenenä ja oli sisällissodan jälkeen vangittuna.[3][9]
