Siirry sisältöön

Juho Kujala

Wikipediasta
Juho Kujala
Kansanedustaja
2.2.1914–25.9.1918
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Uusimaa
Henkilötiedot
Syntynyt29. elokuuta 1878
Pornainen
Kuollut1. heinäkuuta 1919 (40 vuotta)
Helsinki
Ammatti toimittaja, kirjailija
Juho Kujalan hautajaiset Paijalan hautausmaalla.

Juho (Jussi) Ernst Kujala (synt. Törnroos, 29. elokuuta 1878 Pornainen – 1. heinäkuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1914–1918.[1] Hänet tunnettiin myös kirjailijana ja kuplettirunoilijana. Kujala sai sisällissodan jälkeen pitkän vankeustuomion ja teki itsemurhan vankilassa.[2]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juho Kujala syntyi Pornaisen Laukkoskella palvelijatar Anna Mathilda Törnroosin (1858−1888) aviottomana lapsena.[2] Kujalan mukaan hänen isänsä oli kylässä maatilan omistanut valtiopäivämies Ernst Albert Forssell.[3] Anna Mathilda jätti lapsensa vanhemmilleen Anders ja Maria Törnroosille, joiden hoivissa tämä varttui Metsä-Kipparin talossa. Kujala joutui jo pikkupoikana paimeneksi ja työskenteli myöhemmin renkinä kotipitäjässään.[2][4]

Politiikkaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sortovuosien aikana Kujala kiinnostui yhteiskunnallisista asioista. Vanhoja Työmies-lehtiä lukemalla hän tutustui työväenaatteeseen ja liittyi 1904 Laukkosken työväenyhdistyksen jäseneksi. Kujala paikkasi kiertokoulusta saamaansa puutteellista sivistystä ahkeralla itseopiskelulla. Hän hankki muun muassa välttävät ruotsin, saksan ja viron kielten taidot. Vuonna 1907 Kujala muutti Porvooseen ja ryhtyi sosialidemokraattisen puolueen agitaattoriksi. Vuonna 1913 hänet valittiin eduskuntaan. Kansanedustajan tehtäviensä ohessa Kujala työskenteli ensimmäisen maailmansodan aikana linnoitustöissä sekä Porvoossa ilmestyneen Työläisen toimittajana. Syksyllä 1917 Kujala muutti Järvenpääseen, josta hän oli hankkinut perheelleen mäkituvan.[2][4][5]

Sisällissota ja kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan sytyttyä Kujalalle ei tarjottu virkaa kansanvaltuuskunnassa, joten hän palasi kotiinsa toimien muun muassa punaisten valitseman Tuusulan kunnallisneuvoston sihteerinä. Kujala kuului myös Tuusulan punakaartiin ja oli vartiotehtävissä Järvenpään asemalla. Lisäksi hän kirjoitti aktiivisesti Työmieheen. Helsingin taistelun jälkeen Kujala vangittiin Järvenpäässä 21. huhtikuuta ja toimitettiin Hyvinkään vankileirin kautta Suomenlinnan vankileirille.[4] Hän teki valituksen eduskunnan puhemiehelle Johannes Lundsonille, koska piti vangitsemistaan valtiopäiväjärjestyksen vastaisena. Sen mukaan kansanedustajan sai vangita vain itse teossa.[6] Kesäkuussa Kujala allekirjoitti Helsingin vankileirin kasvatusjohtaja Johannes Kunilalle jätetyn uskonnollissävytteisen kirjeen, jossa joukko vankeja pyysi anteeksi sekaantumistaan kapinaan.[7] Myöhemmin kesällä Kujala siirrettiin muiden vangittujen kansanedustajien seuraksi Sörnäisten vankilaan.[4] Syyskuussa hän toimitti medialle synnintuntoa ja katumusta huokuvan kirjeen, jossa kritisoitiin myös sosialidemokraattista puoluetta.[8] Lokakuussa 1918 Kujala sai valtiorikosoikeudelta kuolemantuomion, jonka perusteena oli muun muassa yli 60 kiihoitukseksi katsottua lehtikirjoitusta.[4] Tammikuussa 1919 valtiorikosylioikeus muutti tuomion 12 vuoden kuritushuonerangaistukseksi.[9]

Kujala kärsi tuomiotaan Sörnäisten kuritushuoneessa, jossa hän teki itsemurhan 1. heinäkuuta 1919 vastaisena yönä viiltämällä ranteensa auki partaterällä. Samana yönä vankilassa kuoli myös kansanedustaja Taavetti Lapveteläinen.[10] Kesällä 1918 tehdyissä kuulusteluissa Kujala oli kertonut jo pitemmän aikaa kärsineensä hermosairaudesta.[4] Hänet haudattiin Tuusulaan Paijalan hautausmaalle. Lehtitietojen mukaan hautajaisiin osallistui tuhatkunta saattajaa. Tilaisuudessa puhui muun muassa entinen kansanedustaja Fiina Pietikäinen.[11]

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kujala aloitti kirjoittamisen vuonna 1904 työväenlehtien avustajana. Hän käytti muun muassa nimimerkkiä ”Korpivaeltaja”. Porvooseen muutettuaan hän ryhtyi myös harjoittamaan kustannustoimintaa.[2][5] Vuonna 1913 Kujala sai sakkoja jumalanpilkasta julkaisemansa kirjasen johdosta.[12] Kujalan tuotanto käsitti aluksi aatteellisia runoja sekä yhteiskunnallisia epäkohtia ruotivia lyhyitä kertomuksia, jotka perustuivat hänen omiin kokemuksiinsa. Niitä on pidetty taiteellisesti vaatimattomina.[2] Vuonna 1911 ilmestynyt lyhyt kertomus Pirttimäen Antti on Kujalan omaan elämään perustuva tarina työnantajansa raiskaamasta ja raskaaksi tulevasta piikatytöstä.[13] Myöhemmin Kujala kirjoitti humoristisia nimimerkillä ”Laulajapoika”.[2] Kujala on sanoittanut muun muassa Laukon torpparihäädöistä kertovan kappaleen Laulu Laukon häädöistä, jonka Sulo Vakkari esittää vuonna 1970 julkaistulla kokoelma-albumilla Työväen lauluja II.[14] Lisäksi hän suomensi virolaisen Johannes Rahamägin ateistisen teoksen.[15]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kujalan puoliso oli Maria Aurora Veckström, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1908.[1] Pariskunnalla oli viisi lasta.[4]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hauskoja kuplettilauluja. Nimimerkillä Laulajapoika. Porvoo: tekijä, 1907.
  • Hauskoja kuplettilauluja II. Nimimerkillä Laulajapoika. Porvoo: tekijä, 1907.
  • Kiiltävän kuoren alta : tosiperäinen kuvaus elämästä. Porvoo: tekijä, 1910.
  • Taistelun riehuessa : lausuttavia runoja. Porvoo: tekijä, 1910.
  • Hauskoja kuplettilauluja III : Uusi Sionin kannel. Nimimerkillä Laulajapoika. Porvoo: tekijä, 1910.
  • Pirttimäen Antti : elämäkerrallinen tosikuvaus. Porvoo: tekijä, 1911.
  • Uusi Sionin kannel IV : pilalauluja. Nimimerkillä Laulajapoika. Porvoo: tekijä, 1911.
  • Uusi Sionin kannel V : kuplettilauluja, runoja ja virsiä. Nimimerkillä Laulajapoika. Porvoo: tekijä, 1913.

Suomennokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rahamägi, Johannes: Piru : historiallinen katsaus pirun alkuperään, elämään ja toimintaan. Suomentanut Juho Kujala. Porvoo: Osuuskunta Wisa, 1912. Kirja digitoituna Projekti Lönnrotissa (PDF).
  • Rahamägi, Johannes: Piru : historiallinen katsaus pirun alkuperään, elämään ja toimintaan. Suomentanut Juho Kujala. 2. korjattu painos. Helsinki: Tajunta Media, 2016. ISBN 978-952-6657-45-5

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Juho Kujala
  1. ↑ a b Jussi Kujala Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 7.9.2007.
  2. ↑ a b c d e f g Kalemaa, Kalevi: Kujala, Juho (1878–1919) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 10.10.2016.
  3. ↑ Palmgren, Raoul: Joukkosydän : vanhan työväenliikkeemme kaunokirjallisuus II, s. 468. Porvoo; Helsinki: WSOY, 1966.
  4. ↑ a b c d e f g Kujala, Juho Ernst – Valtiorikosylioikeuden akti (25068) Valtiorikosylioikeuden aktit. 26.11.1918. Kansallisarkisto. Arkistoitu 22.12.2021. Viitattu 22.12.2021.
  5. ↑ a b Armahdusta odottavien kohtaloja. Kansan Voima, 5.7.1919, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.12.2021.
  6. ↑ Vangitut sos. dem. edustajat. Uusi Päivä, 4.6.1918, nro 63, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.8.2025.
  7. ↑ Muuan anteeksipyyntö. Uusi Päivä, 3.7.1918, nro 87, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.8.2025.
  8. ↑ Punaisen vangin ajatuksia. Uusi Suometar, 22.9.1918, nro 186, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.8.2025.
  9. ↑ Sos. dem. kansanedustajain tuomiot. Hämeen Kansa, 17.1.1919, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.12.2021.
  10. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä KV 050719 ei löytynyt
  11. ↑ J. Kujalan hautaus. Suomen Sosialidemokraatti, 21.7.1919, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.12.2021.
  12. ↑ Jumalanpilkkajutu [sic]. Työmies, 9.9.1913, nro 207, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.8.2025.
  13. ↑ Kuismin, Anna: Rikos Jumalan ja ihmisten silmissä. Aviottomuus 1800-luvun kansanmiesten omaelämäkerroissa Kasvatus ja Aika. Viitattu 22.8.2025.
  14. ↑ Saunio, Ilpo; Tuovinen, Timo: Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890–1938, s. 161. Helsinki: Tammi, 1978. ISBN 951-30-4214-6
  15. ↑ Pitkä, Jyrki: Pirullinen kirjajulkaisu Tajunta Medialta 8.12.2016. Tajunta Media. Viitattu 23.12.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sosialidemokraattien kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juho_Kujala&oldid=23510224”