Hanna Kohonen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Johanna (Hanna) Kohonen (os. Rönkkö, 11. lokakuuta 1885 Iisalmi22. helmikuuta 1944 Karaganda, Kazakstan, Neuvostoliitto) oli toimitsija ja sosialidemokraattien kansanedustaja. Hän pakeni Suomen sisällissodan jälkeen Venäjälle miehensä Jalo Kohosen kanssa, hänet vangittiin 1930-luvulla ja hän menehtyi vankileirillä Kazakstanissa.

Kohosen vanhemmat olivat mökkiläinen Tuomas Rönkkö ja Reetrikka Korhonen. Hän kävi kansakoulun ja meni 1911 naimisiin toimittaja Jalo Kohosen kanssa. Suomen sisällissodan aikana Hanna Kohonen oli Suomen kansanvaltuuskunnan elintarvikeasiain osaston toimitsijana. Sodan loppuvaiheessa hän pakeni miehensä kanssa Venäjälle. Kohonen oli Vapaus-lehden toimittajana Pietarissa 1922 ja opetti Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa vuosina 1923–1927 kommunistipuolueen historiaa. Vuonna 1932 Kohoset siirtyivät Petroskoihin, jossa Jalo Kohonen toimi tutkijana tieteellisessä tutkimuslaitoksessa ja Hanna Kohonen oli Kustannusosuusliike Kirjan kirjaltajain liiton ammattiliittokomitean puheenjohtajana ja vuodesta 1935 Petroskoin keskuskirjaston kirjastonhoitajana.

Hanna Kohonen vangittiin 23. joulukuuta 1937 syytettynä vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta. Hänet tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen ja hänet passitettiin suorittamaan rangaistusta Kazakstaniin Karagandan työleirille. Hanna Kohonen kuoli Karagandassa 22. helmikuuta 1944. Hänen maineensa puhdistettiin 1955.

Hanna ja Jalo Kohosella oli kaksi tytärtä jotka elivät 1950-luvulla Moskovan lähellä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]