Siirry sisältöön

Jussi Tirkkonen

Wikipediasta
Jussi Tirkkonen
Kansanedustaja
4.4.1917–25.9.1918
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Kuopion itäinen
Henkilötiedot
Syntynyt24. kesäkuuta 1883
Kaavi
Kuollut14. huhtikuuta 1934 (50 vuotta)
Joensuu
Ammatti räätäli, teatterinjohtaja

Johannes (Juho, Jussi) Tirkkonen (24. kesäkuuta 1883 Kaavi – 14. huhtikuuta 1934 Joensuu) oli suomalainen teatterinjohtaja, näyttelijä ja lausuntataiteilija, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1917–1918.[1] Hän vaikutti pääasiallisesti Pohjois-Karjalassa, mutta johti useita työväen teattereita myös muualla maassa.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaavin Kortteisen kylässä syntyneen Jussi Tirkkosen vanhemmat olivat torppari Paavo Tirkkonen (1842-1888) ja Vilhelmiina Heikkinen (s. 1849).[2] Hän aloitti työuransa hevosmiehenä metsätyömailla. Myöhemmin Tirkkonen työskenteli räätälinä Kaavissa, Kuopiossa ja vuodesta 1909 lähtien Joensuussa. Työnsä lomassa hän paikkasi puuttuvaa koulusivistystään ahkeralla itseopiskelulla.[1][3][4] Vuosisadan vaihteesta lähtien Tirkkonen esiintyi myös harrastajanäyttelijänä.[5]

Tirkkonen oli Joensuun työväenyhdistyksen johtohahmoja.[6] Hän työskenteli Sortavalassa ilmestyneen Päivän Tietojen Joensuun konttorin hoitajana sekä sosialidemokraattisen piirijärjestön puhujana ja piirisihteerinä.[1][7][8] Vuosina 1914-1915 Tirkkonen toimi Varkauden Työväen Näyttämön johtajana.[9] Tirkkonen valittiin eduskuntaan 1916 ja hän uusi paikkansa myös seuraavissa vaaleissa.[1] Sisällissodan aikana Tirkkonen työskenteli Helsingissä kansanvaltuuskunnan rekisterikonttorin kanslian johtajana.[10] Joidenkin lähteiden mukaan Tirkkonen olisi paennut sodan loppuvaiheessa Neuvosto-Venäjälle, mutta palannut pian takaisin. On kuitenkin mahdollista, että Tirkkonen piileskeli syksyyn 1918 saakka synnyinseudullaan Kaavissa, jossa hän esiintyi julkisesti joulukuussa 1918.[2]

Syksyllä 1919 Tirkkonen valittiin vastaperustetun Porin Työväen Teatterin johtajaksi. Tirkkonen jätti tehtävänsä jo kevätkauden jälkeen, jonka jälkeen hän oli muun muassa Jyväskylän Työväen Näyttämön ensimmäinen päätoiminen johtaja 1920-1921 sekä Joensuun Työväen Näyttämön johtaja 1924-1925.[11][12][13] Hän johti työväen näyttämöitä myös Kuusankoskella, Harlussa, Pielisensuussa, Kaltimossa ja Kuusjärvellä.[14][15][16][17][18] Vuonna 1928 Tirkkonen oli perustamassa Karjalan Maaseutu Teatteria ja toimi vielä pari vuotta myöhemmin Käkisalmen Työväen Näyttamön johtajana.[19][20] Hän kiersi myös lausuntataiteilijana sekä opetti näyttelijöille lausuntaa ja plastiikkaa.[11][21] 1930-luvun alussa Tirkkonen vetäytyi terveysongelmiensa vuoksi julkisuudesta ja kuoli pitkäaikaisen sairauden jälkeen Joensuun kaupunginsairaalassa huhtikuussa 1934.[4] Hänet on haudattu Joensuun hautausmaalle.[22]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jussi Tirkkosen puoliso oli Saimi Emilia Kinnunen (1892-1921), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1910.[1] Heillä oli kolme lasta.[23]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 Jussi Tirkkonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 20.8.2016.
  2. 1 2 Johannes Paavonpoika Tirkkonen (1883–1934) 7.7.2024. Geni. Viitattu 8.5.2025.
  3. ↑ Kirkollisia ilmoituksia. Savon Sanomat, 11.10.1909, nro 113, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  4. 1 2 † Näyttämönjohtaja Jussi Tirkkonen. Kansan Voima, 17.4.1934, nro 41, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.5.2025.
  5. ↑ Jussi Tirkkonen. Työväen näyttämötaide, 1927, nro 5, s. 65. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.5.2025.
  6. ↑ Lindgren, August: Joensuun työv. yhd. jäseniä sakotettu käytännöstä syrjäytetyn poliisi pykälän nojalla. Rajavahti, 17.10.1912, nro 116, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  7. ↑ Lehtemme entisiä toimittajia. Kansan Voima, 17.12.1931, nro 142, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  8. ↑ ”S. T.”: Muutamia lyhyitä tietoja Kuopion it. piirin sos.-dem. piirijärjestön toiminnasta 25 vuoden ajalta. Kansan Voima, 23.6.1932, nro 68, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  9. ↑ Varkauden Työväen Näyttämön 10-vuotistoiminnasta. Vapaus, 11.2.1924, nro 18, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  10. ↑ Piilonen, Juhani: Lokakuun 1.–2. päivinä 1917 valitun eduskunnan sosiaalidemokraattisen ryhmän jäsenet Svinhufvud – Suomen itsenäisyyden tekijät ja vaiheet. 2016. Helsingin Suomalainen Klubi. Viitattu 7.5.2025.
  11. 1 2 Lampinen, Marja-Liisa: Teatteri Porissa : Porin teatteritoiminnan historia 1848–1973, s. 190–191. Pori: Porin Teatterisäätiö, 1976. ISBN 951-99075-1-3
  12. ↑ Jyväskylän Työväen Näyttämö juhlii 20-vuotiasta toimintaansa. Työn Voima, 4.5.1932, nro 101, s. 1–2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  13. ↑ Joensuun Työväen Näyttämö. Kansan Voima, 16.10.1924, nro 118, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  14. ↑ Näyttämötaide Kuusankoskella. Eteenpäin, 5.10.1921, nro 115, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  15. ↑ Teatterivierailuja Suojärvellä. Kansan Voima, 24.11.1923, nro 133, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  16. ↑ Näytelmälliset harrastukset Pielisensuussa. Kansan Voima, 30.10.1926, nro 121, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  17. ↑ Kaltimoon perustettu työväen näyttämö. Kansan Voima, 24.1.1928, nro 9, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  18. ↑ Sos.-dem. järjestötoiminta Outokummussa menee eteenpäin ripeästi. Kansan Voima, 16.3.1929, nro 32, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  19. ↑ Karjalan Maakunta Teatteri. Kansan Voima, 16.5.1929, nro 53, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  20. ↑ Käkisalmen Työväen Näyttämön ylösnousemus. Kansan Työ, 4.4.1930, nro 78, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  21. ↑ Antero Vänskä ja Jussi Tirkkonen. Karjalainen, 30.9.1926, nro 108, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  22. ↑ Jussi Tirkkosen hautaus. Kansan Voima, 24.4.1934, nro 44, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
  23. ↑ Kuollut puoluetoveri. Uusi Aika, 18.2.1921, nro 39, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2025.
Sosialidemokraattien kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jussi_Tirkkonen&oldid=23220461”